Undersökning om årstjänst, § 17

§ 17.

Härtils hafva vij granskat sielfva tienstehions Stadgan, huru vida den vore öfverensstämmande med en rätt Borgerlig frihet och Rikets sanskylliga interesse; nu återstår allenast, at undersöka huru vida någon sådan Stadga nu värckeligen må kunna utfärdas, eller ei? Anledningen til denna fråga har jag fått i synnerhet af våra dagliga Tidningar, där man sett den ena efter den andra vilja straxt utkräfja af vår Nådiga Konung en sådan utan tvifvel å högre ort föreslagen författning, och det med sådan ifver, at man påstår den borde redan utkomma för Olofsmässa,18olsmässa; Olof den heliges dag den 29 juli annors trodde de anonyma Auctorerne,19författarna at Riket i höst skulle gå under, och alt husbonde folck lemna utan tienare.

Jag kunde väl ei annat än harmas öfver dessa lag-stöpares ifver at få sitt fram, men deras diupa insichter i vår närvarande Riks Styrelse eller Grundlag kunde dock ei annat än något roa mig, och då de til äfventyrs ännu med otålighet vänta hvar dag562 på den utfordrade författningen och kanske yrcka på den genom andra vägar än genom dagbladet, tycker jag mig vara dem och alla andra som äro af deras tro så mycket förbunden, at jag ärligt säger dem til, at deras väntan måste helt vist slå dem felt, och at de om nya Lagars utfärdande i vårt Regerings sätt äro altför illa underrättade.

Den år 1772 d:n 21 Augusti af Riksens Ständer antagna och besvorna Regerings Form innehåller ju tydeligen, at hvarcken Konglig Majestet äger göra någon ny lag utan Riksens Ständers samtycke eller Riksens Ständer utan Konungens, huru har då någon annorlunda än af okunnoghet kunnat falla på den tanckan, at Konglig Majestet allena skulle vilja genom någon ny lag dömma om sina Undersåtares rättigheter, hälst sådant utom dess strider aldeles emot vår Stora och Milda Konungs ömhet för sina, äfven ringaste undersåtares i lagarna grundade frihet?

Men någon torde doch invända: En tienstehions stadga kan ei få namn af ny lag, den är redan gammal, och mycket äldre än sielfva Regerings sättet: en förbättring af en gammal kan således ei få namn af ny Lag. Dertil svarar jag: något torde väl vara gammalt i den föreslagna Stadgan, men hvad lottningen beträffar så är det en aldeles ny Lag där vahlfriheten beröfvas så af Husbonde som Tienstehion och båda kastas under en blind lått, en sak af oändeligen stor betydelse för en frij född Svensk undersåte, at antingen äga frihet eller ei, at få välja sig husbonde, och för Husbönder, at få söka sig trogna och idoga tienare, eller låta alt ankomma på en slump och blindt äfventyr; Sådant måste altså vara en aldeles ny Lag, och icke det allena, utan ock en Lag af högsta betydenhet, som Förslags makarena aldrig må tro kan utfärdas utan Ständers samtycke.

Sådan Stadga, invänder någon vidare, bör allenast anses för någon Oeconomisk Författning, den en mild och Nådig Konung, som äger sielf Riket sino20Riket sino: sitt rike styra, han och ingen annan, til lättande af sina trogna Undersåtares besvär hugnar sitt folck med, som annors se sig stå på brädden af ett hotande ödes mål.21ödes mål: ödeläggning av gården Jag svarar: vore detta blott en lättning för Dess Undersåtare, som derjemte intet rör andras rätt och frihet, tro vij alla at Hans Kongl. Maij:t ville ofelbart skynda med hielpen; men då hielpe medlet innefattar dess ringaste Undersåtares frihets förlust, strider563 det aldeles emot hans ömma hierta, at smida bojor för sitt folck, som aldrig kunna innefattas under namn af Oeconomiska Författningar eller Rikets Styrelse i den mening som det ordet förekommer i Regerings Formen.

Efter min ringa tancka hörer til Riks Styrelsen, at besätta Rikets Ämbeten, at vårda Riks medlens indrifvande och användande til Rikets behof, at besörja om Rikets Krigsmacht och Försvar, at befordra en oväldug22opartisk, rättvis Lagskipning och sätta drift i executions värcket23sätta drift i executions värcket: påskynda verkställandet med flera sådanna mål. Alla dessa har Hans Kongl. Maij:t nådigt tagit på sina egna skuldror; men at stifta nya lagar, som för en framtid utstaka dess trogna Undersåtares rättigheter sin emellan, har Kongl. Maij:t i högst åberopade Regerings Form sielf afsagt sig, och det så mycket mera, som han i samma Regerings Form för sina Undersåtares säkerhet i alla tilkommande tider förbehållit, at lagarnas tillämpning medborgare emellan äfven borde ske efter flästa röster i Rådkammaren.24flästa röster i Rådkammaren: regeringens eller riksrådets majoritetsbeslut

Sij så irrar man sig i de tydeligaste ärender, så bestormar man ofta en mild Konungs Thron med påståenden25krav, anspråk om omöjeligheter.

------------------------

1. olsmässa; Olof den heliges dag den 29 juli
2. författarna
3. Riket sino: sitt rike
4. ödes mål: ödeläggning av gården
5. opartisk, rättvis
6. sätta drift i executions värcket: påskynda verkställandet
7. flästa röster i Rådkammaren: regeringens eller riksrådets majoritetsbeslut
8. krav, anspråk

§ 17

Tähän mennessä olemme tarkastelleet palkollissääntöä itseään, sen yhteensopivuutta kansalaisten oikean vapauden ja valtakunnan todellisen edun kanssa. Nyt on enää tutkittava, voidaanko tuontapainen sääntö todellakin saada säädetyksi vai ei. Aiheen tämän kysymyksen esittämiseen olen saanut erityisesti päivälehdistämme, joissa on nähty yhden jos toisenkin haluavan heti vaatia armolliselta kuninkaaltamme tuollaista epäilemättä korkeammalta taholta ehdotettua säädöstä ja jopa niin innokkaasti, että väitetään sen olevan tarpeen jo ennen olavinmessua,26Pyhän Olavin päivä 29.7. muussa tapauksessa valtakunta joutuu noiden nimettömien kirjoittajien uskon mukaan tuhoon ensi syksynä ja kaikki isäntäväet jäävät vaille palvelijoita.

Tietysti harmistuin näiden lainvalajien innosta ajaa tahtoaan läpi, mutta heidän syvä tietämyksensä valtakuntamme nykyisestä hallitsemisesta ja perustuslaista silti väistämättä hieman huvittikin minua, ja koska he ehkä kärsimättömästi yhä odottavat562 vaaditun säädöksen julkaisemista minä päivänä tahansa ja ehkä vaativat sitä muitakin kanavia kuin päivälehtiä käyttäen, olen mielestäni velvollinen sanomaan heille ja kaikille muille heidän kanssaan samoin uskoville rehellisesti, että he odottavat aivan varmasti turhaan eivätkä tunne lainkaan riittävästi sitä, miten uusia lakeja meidän valtiojärjestyksemme mukaan säädetään.

Sisältäähän valtakunnan säätyjen 21. elokuuta 1772 hyväksymä ja valallaan vahvistama hallitusmuoto selkeän määräyksen, että kuninkaallinen majesteetti ei voi säätää uutta lakia ilman valtakunnan säätyjen eivätkä valtakunnan säädyt ilman kuninkaan suostumusta. Miten siis kukaan voi muuten kuin täydellisen tietämättömyyden vallassa saada päähänsä ajatuksen, että kuninkaallinen majesteetti haluaisi jollakin uudella lailla yksin antaa alamaisten oikeuksista tuomion, etenkin kun tuollainen laki lisäksi on täysin ristiriidassa sen kanssa, että meidän suuri ja lempeä kuninkaamme haluaa vaalia vähäisimpienkin alamaistensa lakeihin perustuvaa vapautta?

Joku esittänee kuitenkin vastaväitteen: palkollissääntöä ei voida sanoa uudeksi laiksi, se on jo vanha ja paljon itse hallitusmuotoa vanhempi, eikä vanhan lain parantamista siis voida sanoa uuden lain säätämiseksi. Siihen vastaan: ehdotetussa säännössä lienee jotakin vanhaa ainesta, mutta mitä arpomismenettelyyn tulee, se on aivan uusi laki, jolla valinnan vapaus riistetään niin isännältä kuin palkolliseltakin ja molemmat alistetaan noudattamaan sokean arvonnan tulosta. Vapaana syntyneelle Ruotsin alamaiselle on suunnattoman tärkeätä, onko hänelle vapaus valita isäntänsä vai ei, ja isännille, saavatko he etsiä itselleen uskollisia ja uutteria palvelijoita vai onko heidän jätettävä kaikki riippumaan sattumasta ja sokeasta kohtalosta. Tuollainen laki on siis väistämättä aivan uusi eikä pelkästään uusi, vaan mitä tärkein laki, ja ehdotuksien tehtailijat älkööt ikinä uskoko, että se voitaisiin säätää ilman säätyjen suostumusta.

Joku esittää vielä vastaväitteen, että tuollaista sääntöä on pidettävä vain taloudellisena asetuksena, jolla lempeä ja armollinen kuningas, jolla eikä kenelläkään muulla on oikeus hallita omaa valtakuntaansa, ilahduttaa kansaansa helpottaakseen uskollisten alamaistensa vaikeuksia, kun kansa näkee, että muussa tapauksessa sitä uhkaa tilojen autioituminen. Minä vastaan: jos kyseessä olisi vain hänen kuninkaallisen majesteettinsa alamaisten tilanteen helpottaminen eikä samalla puututtaisi toisten oikeuksiin eikä vapauksiin, uskomme kaikki hänen ehdottomasti haluavan rientää avuksi. Kun tämä apukeino kuitenkin merkitsisi hänen vähäisimmille alamaisilleen vapauden menettämistä, on563 täysin hänen lempeän mielenlaatunsa vastaista takoa kansalleen kahleita, eikä niitä voida koskaan nimittää taloudellisiksi asetuksiksi eikä valtakunnan hallitsemiseksi hallitusmuodossa sanalle annetussa merkityksessä.

Minun vähäisen ymmärrykseni mukaan valtakunnan hallitsemiseen kuuluu valtakunnan virkojen täyttäminen, valtakunnan tulojen perinnästä ja niiden valtakunnan tarpeisiin käyttämisestä huolehtiminen, valtakunnan sotavoimista ja puolustuksesta huolehtiminen, puolueettoman lainkäytön edistäminen ja päätösten ripeä toimeenpano sekä muita vastaavia asioita. Kaikki nämä asiat hänen kuninkaallinen majesteettinsa on ottanut omille hartioilleen. Kuninkaallinen majesteetti on korkeimmin kunnioitetussa hallitusmuodossa kuitenkin itse luopunut sellaisten uusien lakien säätämisestä, jotka vaikuttavat hänen uskollisten alamaistensa oikeuksien keskinäisiin suhteisiin tulevaisuudessa. Tämän tekee vieläkin selkeämmäksi se, että hän on samassa hallitusmuodossa alamaistensa turvan takaamiseksi kaikkina tulevina aikoina vakuuttanut, että lakien soveltamisen kansalaisten välisiin suhteisiin tulee myöskin tapahtua neuvoskunnan enemmistön kannan mukaisesti.

Noin sitä harhaudutaan mitä selvimmissäkin asioissa, noin useinkin rynnätään lempeän kuninkaan valtaistuimen eteen vaatimaan mahdottomia.

- - - - - - - - - - - - - - - -

1. Pyhän Olavin päivä 29.7.

Unfortunately this content isn't available in English