Svar på frågan angående kärrors förbättring, § 3

§. 3.

Skal Problemet med fullkomlig säkerhet uplösas, är det ingalunda nog, at med häst eller människo-styrka söka utröna, om båda kärrorna kunna dragas med lika, eller olika lätthet: än mindre at bygga sina förslag endast på theoretiska slut; ty hvad hästen vid röns anställande beträffar, är han ej i stånd at gifva oss några idèer, om den verkan den ena eller andra kärran har på dess kropp, af annat, än då han blifver varm, flämtar eller tröttnar; Men huru osäkert blifver icke detta? På en gång kunna båda kärrorna med samma häst ej försökas: en och samma häst9 kan den ena gången vara munter, en annan dålig; i dag, dels af värman, dels däraf at han druckit nyligen, snart svettig; men i morgon, då dessa omständigheter förändrats, tvärt om.

Hvad åter människo-styrkan beträffar, äro vi sjelfve ej i stånd at noga determinera, huru mycket mera eller mindre krafter vi använde på något, hälst då försöken icke kunna ske på en gång. Marken, på hvilken försöken anställas, är altid något ojämn och därföre står emot kärran på hundrade olika sätt, hvilka alla omöjeligen kunna hafvas uti minnet, än mindre med någon noghet jämföras med hvarandra.

Men, at endast blifva vid Theoretiska bevis, om möjeligheten och sättet af denna förbättring, gifver allmänheten föga öfvertygelse, och än mindre upmuntran, at värkställa det. Få äga begrep, at se skälens bindande kraft; men än färre hafva lust at vara de förste uti kostsama och nya försök.

§ 3

Ongelman ratkaisemiseksi täysin pitävästi ei suinkaan riitä se, että hevosten tai ihmisten voimaa käyttämällä yritettäisiin selvittää, onko molempien kärryjen vetäminen yhtä kevyttä vai onko keveydessä eroa, saati ehdotusten tekeminen ainoastaan teoreettisten päätelmien perusteella. Hevosen merkityksestä tässä selvityksessä voidaan todeta, ettei elikko voi ilmaista meille mitään kumpienkaan kärryjen vaikutuksesta ruumiiseensa muuten kuin hikoamalla, huohottamalla tai uupumalla. Tulos jää todellakin epäselväksi! Molempia kärryjä ei voida antaa yhtä aikaa saman hevosen vedettäviksi: yksi ja sama hevonen9 voi toisinaan olla virkku ja toisella kerralla kehnossa kunnossa. Tänään se hikoaa nopeasti osaksi lämpötilan takia, osaksi siitä syystä, että se on vastikään juonut, mutta huomenna, jolloin nämä seikat ovat toisin, sen kunto voi olla päinvastainen.

Ihmisvoimasta taas voidaan sanoa, että emme pysty itse tarkoin määrittämään, miten paljon enemmän tai vähemmän voimaa käytämme johonkin tehtävään, etenkään silloin, kun kokeet eivät voi tapahtua samalla kerralla. Maapohja, jolla kokeet suoritetaan, on aina jossakin määrin epätasainen ja haittaa tämän takia kärryjen etenemistä sadoilla tavoilla, joita kaikkia ei mitenkään voida pitää muistissa saati minkäänlaisella tarkkuudella vertailla toisiinsa.

Jos toisaalta pysyttäisiin pelkästään teoreettisissa todisteluissa tällaisten parannusten toteuttamisen mahdollisuuksista ja niiden toteuttamistavasta, saataisiin yleisöä tuskin vakuuttumaan asiasta saati sitten kannustetuksi parannusten toteuttamiseen. Harvat pystyvät ymmärtämään, miten var­moja esitetyt perustelut ovat, mutta vieläkin harvemmat haluavat olla ensimmäisinä tekemässä kalliita ja uusia kokeiluja.

Unfortunately this content isn't available in English