Lanthandel, § 16

§. 16.

Ja, säger nu min Läsare, så blef det begyndt, men ack! huru lyktades11slutade den leken? Jag svarar derpå: Den leken at få niuta frihet i alt, utom laster, är icke ny: den är den äldsta, och har redan i flere tusende år fått visa sin verkan. Den, men ingalunda inskränkningar, hafva fyllt verlden med folk, och räckt58 dem sina behofver: lika orsaker, måste i alla tider hafva lika verkningar.

Utom des hafve vi helt nya glädjande bevis om frihetens verkningar i våra tider. Et allenast vil jag anföra: Ifrån Florents berättades nyligen under den 15 April följande: ”I några få år, har folk-mängden härstädes ögonskenligen tiltagit. Hvarest ock menniskor få lefva utan tvång och förtryck, der ökas de nödvändigt. Denna grundsats har vår uplyste Regering ständigt för ögonen. Spanmåls-handelen niuter en oinskränkt frihet, och ingen menniska hindras i något nyttigt företagande. En och hvar handlar och lefver här efter sit tycke, under skygd af Lagarna. Regeringen har mycken omsorg för folkets hälsa, och hämmar genom lämpeliga författningar,59 alla farsoters utbredande. År 1767, dog i Toscana en stor myckenhet menniskor, som dels icke kunde lösa den oerhört dyra spanmålen, dels af des förderfvade beskaffenhet, blefvo til hälsan angrepne.12År 1767, dog i Toscana ... til hälsan angrepne.: Hungersnöden som hade orsakats av ett dåligt skördeår förvärrade den sjukdomsepidemi som drabbade Toscana 1767. På grund av hungersnöden frigavs spannmålshandeln i september 1767, vilket underlättade läget. Regeringen hade likväl med högstbepriselig mildhet, för egen räkning, låtit utrikes ifrån inkomma, och ibland det nödlidande folket utdela, för mer än 500 000 Romerska dal. spanmål. Sedermera, hafva åtskilliga års skörder varit ännu långt sämre än denna; men Toscana har, icke des mindre, altid haft öfverflöd på spanmål, och det af god egenskap. Icke eller hafva några sådana allmänna siukdomar förhärjat landet. Hvad må man då kunna tilskrifva den förunderliga skilnaden, emellan dessa, i vist hänseende lika, tider? Det60 förstnämde året, var Toscana ännu underkastadt, den, i Europa då än allmänna inskränknings-principen i all handel, och i synnerhet med spanmål, hvaraf transport och afsättning betungades med de odrägeligaste hinder. De senare åren, har vår milde Regent,13vår milde Regent: Leopold I, storhertig av Toscana 1765–1790 och under namnet Leopold II tysk-romersk kejsare 1790–1792 lossat alla dessa fiettrar, och denna frihet har Toscana at tacka för sin nu varande sällhet.”

Hvad skal man nu emot alt detta invända? Frihetens välsignade verkan är inom 8 år så updagad, at den lyser redan alla i ögonen, som af fördomar och egennytta, ej blifvit aldeles starr-blinde. Huru länge skola då Svenske män tvista om medlen til Rikets sällhet? huru länge den trykta friheten trampas af egennytta och enskilta afsigter?

1. slutade
2. År 1767, dog i Toscana ... til hälsan angrepne.: Hungersnöden som hade orsakats av ett dåligt skördeår förvärrade den sjukdomsepidemi som drabbade Toscana 1767. På grund av hungers­nöden frigavs spannmålshandeln i september 1767, vilket underlättade läget.
3. vår milde Regent: Leopold I, storhertig av Toscana 1765–1790 och under namnet Leopold II tysk-romersk kejsare 1790–1792

§ 16

Niinpä, sanoo lukijani nyt, niinhän tuossa aloitettiin, mutta miten se leikki loppuikaan? Vastaan tähän: sellainen leikki, että saadaan vapaasti harjoittaa kaikkea, paheita lukuun ottamatta, ei ole uusi; se on leikeistä vanhin ja saanut osoittaa vaikutuksensa jo tuhansien vuosien ajan. Se, eivätkä suinkaan rajoitukset, on täyttänyt maailman ihmisillä ja antanut58 heille sen, mitä he tarvitsevat. Samanlaisilla syillä täytyy kaikkina aikoina olla samanlaiset seuraukset.

Tämän lisäksi olemme saaneet aivan uusia ilahduttavia todisteita vapauden vaikutuksista meidän aikanamme. Esitän vain yhden: Firenzestä kerrottiin äskettäin 15. huhtikuuta päivätty uutinen: ”Tämän kaupungin väkiluku on muutamassa vuodessa silmin nähden kasvanut. Siellä, missä ihmiset vain saavat elää vapaina pakosta ja sorrosta, he väistämättä lisääntyvät. Valistunut hallituksemme pitää tämän periaatteen aina mielessään. Viljakauppa on kaikista rajoituksista vapaata, eikä ketään estetä mistään hyödyllisistä hankkeista. Jokainen toimii ja elää täällä lakien suojassa oman mielensä mukaan. Hallitus pitää hyvin huolta väestön terveydestä ja ehkäisee tarkoituksenmukaisin säädöksin59 kaikkien kulkutautien leviämisen. Toscanassa kuoli 1767 suuri määrä ihmisiä,14Toscanassa kuoli 1767 suuri määrä ihmisiä: Heikon sadon aiheuttama nälänhätä vaikeutti Toscanaa 1767 kohdannutta tautiepidemiaa. Nälänhädän seurauksena viljakauppa vapautettiin syyskuussa 1767, minkä jälkeen tilanne parani. joista osa ei kyennyt ostamaan ennenkuulumattoman kallista viljaa, osa taas menetti terveytensä sen pilaantuneen laadun takia. Hallitus oli kuitenkin mitä kiitettävintä laupeutta osoittaen tuottanut omalla kustannuksellaan ulkomailta ja jakanut puutetta kärsivälle kansalle yli 500 000 Rooman taalerin arvosta viljaa. Sittemmin ovat sadot moninakin vuosina olleet vielä huonompia kuin silloin, mutta Toscanassa on silti aina ollut viljaa, laadultaan hyvää viljaa yllin kyllin. Maassa ei myöskään ole raivonnut mainitunlaisia yleisiä tauteja. Mikä on mahtanut aiheuttaa tämän ihmeellisen eron näiden jossakin suhteessa samanlaisten aikojen välillä?60 Ensiksi mainittuna vuonna Toscanassa noudatettiin vielä Euroopassa tuolloin yhä yleistä kaiken kaupankäynnin ja etenkin viljakaupan rajoittamisen periaatetta, jonka takia kuljetuksia ja myyntiä rasitettiin mitä sietämättömimmillä esteillä. Viime vuosina lempeä hallitsijamme15lempeä hallitsijamme: Leopold I, Toscanan suurherttua 1765–90 ja nimellä Leopold II Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari 1790–1792 on irrottanut kaikki nämä kahleet, ja tätä vapautta Toscana saa kiittää nykyisestä onnellisuudestaan.”

Millaisia vastaväitteitä tähän kaikkeen voidaan esittää? Vapauden siunauksellinen vaikutus on 8 vuodessa niin selvästi havaittu, että sen näkevät jo kaikki, joiden silmiä ei ennakkoluulojen ja itsekkyyden kaihi ole täydellisesti sokaissut. Kuinka kauan Ruotsin miesten sitten pitää kiistellä valtakunnalle onnea tuottavista keinoista? Kuinka kauan oman edun tavoittelu ja yksityisten tarkoitukset saavat polkea sorrettua vapautta?

1. Toscanassa kuoli 1767 suuri määrä ihmisiä: Heikon sadon aiheuttama nälänhätä vaikeutti Toscanaa 1767 kohdannutta tautiepidemiaa. Nälänhädän seurauksena viljakauppa vapautettiin syyskuussa 1767, minkä jälkeen tilanne parani.
2. lempeä hallitsijamme: Leopold I, Toscanan suurherttua 1765–90 ja nimellä Leopold II Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari 1790–1792

§ 16

Yes, my reader now says, that is how it began, but ah, how did the game end? To that I reply: that game of being able to enjoy freedom in everything, except vices, is not a new one; it is the oldest of all and has already been able to show its effect for several thousand years. It, and not constraints, has filled the world with people and supplied58 their needs; the same causes must in every age have the same effects.

Apart from that, we have quite new gratifying evidence of the effects of freedom in our time. I merely wish to cite a single case: from Florence the following was recently reported on 15 April: “Within a few years the population here has manifestly increased. Wherever people may live without constraint and oppression, there they inevitably increase in numbers. That principle is constantly in the mind of our enlightened government. The grain trade enjoys an unrestricted freedom, and no individual is hampered in any useful enterprise. Everyone acts and lives here as he wishes, under the protection of the laws. The government is greatly concerned for the health of the people and by means of suitable regulations prevents59 the spread of all epidemics. During 1767 a great multitude of people died in Tuscany, some because they could not afford the extremely expensive grain, some because their health was affected by its spoiled condition.16During 1767 a great multitude of people died in Tuscany: without doubt the spread of epidemic disease (contagious pneumonia) in Tuscany in 1767 was made worse by famine caused by bad harvests. It is often supposed that this had to do with restrictions on the trade of grain. As a consequence of the famine, the grain trade was opened in September 1767, after which conditions seem to have improved. The government, however, with the most laudable generosity, arranged from its own resources the importation from abroad and distribution among the people of grain worth more than 500,000 Roman daler. Since then the harvests have during several years been far worse than that, but Tuscany has nevertheless always had a surplus of grain, and that of good quality. Nor have any such general diseases ravaged the country. To what may one then attribute the amazing difference between these, in certain respects equivalent, periods?60 During the aforementioned year Tuscany was still subject to the restrictive principle in respect of all commerce that was then still common in Europe and especially with regard to grain, the transport and sale of which were burdened with the most intolerable obstacles. During recent years our mild Sovereign17our mild Sovereign: refers to Leopold I (1747–92), Grand Duke of Tuscany from 1765 to 1790; also known as Leopold II when he was Holy Roman Emperor and king of Hungary and Bohemia, from 1790 to 1792. has removed all these fetters, and Tuscany has that freedom to thank for its present bliss.”

What objections can one have to all this? The blessed effect of freedom has within eight years become so manifest that it is already obvious to everyone who has not become quite blinded by prejudices and self­interest. How long, then, shall Swedes argue about the means to make the country blissful? or how long shall the repressed freedom be trampled upon by self­interest and private aims?

1. During 1767 a great multitude of people died in Tuscany: without doubt the spread of epidemic disease (contagious pneumonia) in Tuscany in 1767 was made worse by famine caused by bad harvests. It is often supposed that this had to do with restrictions on the trade of grain. As a consequence of the famine, the grain trade was opened in September 1767, after which conditions seem to have improved.
2. our mild Sovereign: refers to Leopold I (1747–92), Grand Duke of Tuscany from 1765 to 1790; also known as Leopold II when he was Holy Roman Emperor and king of Hungary and Bohemia, from 1790 to 1792.