Finska lantbrukets upp­hjälpande, § 11

§ 11.

För det 3:die sträfvar Kongl. May:ts Tienstehions Stadga11Kongl. May:ts Tienstehions Stadga: Åsyftar tjänstehjonsstadgan av 1739. Chydenius debatterade tjänstehjonens ställning mycket aktivt 1778–1779, se Kommentar till skrifterna rörande tjänstehjon där alla Chydenius debattskrifter finns listade. äfven snörrät emot all folkökning och näringarnas drift. Sådant577 insåg redan vår Skarpsinnige Konung Gustaf d:n 3:die12Gustaf d:n 3:die: Gustav III och kunde derföre aldrig förmås at ånyo uplifva den samma, oachtadt flera nödrop och flera förslager som giordes at med tvång förmå arbetare til års tienst.13Sådant insåg redan vår Skarpsinnige Konung ... arbetare til års tienst.: Åsyftar behandlingen av tjänstehjonsförordningen vid riksdagen 1778–1779 då man bland annat krävde att förordningen från 1739 skulle följas strängt. Gustav III:s förslag till ny tjänstehjonsförordning hade, om förordningen antagits, inneburit utvidgade rättigheter och friheter för tjänstefolket. Se Kommentar till skrifterna rörande tjänstehjon. Det är väl vist, at den samma på flera orter icke mera efterlefves i synnerhet hvad tienstehions löner beträffar, doch torde än flera ställen vara, där dessa band ännu utjaga mängder af mäst arbetande menniskor utur vår fädernesbygd. Det gifves än många, som vilja anse fria menniskor af den arbetande hopen för Fädrifter14boskapshjordar som under en sträng aga med hugg och slag böra tvingas til arbete, ehuru man under sielfva arbetet fodrar vett och urskillning af dem uti sina syslor, då likväl andra med jämn tilsyn och lämpa kunna i kärlek bringa sina tienstehion til all möjelig omtancka och arbetsamhet.

1. Kongl. May:ts Tienstehions Stadga: Åsyftar tjänstehjonsstadgan av 1739. Chydenius debatterade tjänstehjonens ställning mycket aktivt 1778–1779, se Kommentar till skrifterna rörande tjänstehjon där alla Chydenius debattskrifter finns listade.
2. Gustaf d:n 3:die: Gustav III
3. Sådant insåg redan vår Skarpsinnige Konung ... arbetare til års tienst.: Åsyftar behandlingen av tjänstehjonsförordningen vid riksdagen 1778–1779 då man bland annat krävde att förordningen från 1739 skulle följas strängt. Gustav III:s förslag till ny tjänstehjonsförordning hade, om förordningen antagits, inneburit utvidgade rättigheter och friheter för tjänstefolket. Se Kommentar till skrifterna rörande tjänstehjon.
4. boskapshjordar

§ 11

Kolmanneksi kuninkaallisen majesteetin palkollissääntökin15Voimassa oleva palkollissääntö oli vuodelta 1739. Chydenius otti vuosina 1778–1779 hyvin aktiivisesti kantaa palkollisten asemasta käytyyn keskusteluun. Ks. kommentti, jossa luetellaan Chydeniuksen kirjoitukset aiheesta. toimii luotisuoraan väestönkasvua ja elinkeinojen toimeliasta harjoittamista vastaan. Tämän577 ymmärsi jo teräväjärkinen kuninkaamme Kustaa III, jota ei koskaan saatu taivutetuksi elvyttämään sitä uudelleen monista hätähuudoista ja monista sellaisista ehdotuksista huolimatta,16Kommentti palkolliskysymystä käsitteleviin kirjoituksiin joilla pyrittiin työläisten pakottamiseen vuosipalvelukseen. Hyvin tiedetään, että sitä ei monilla seuduilla enää noudateta etenkään palvelusväen palkan määräytymisen osalta, mutta vielä useammilla seuduilla sen kahleet yhä karkottanevat joukoittain uutterimpia työihmisiä pois isiemme mailta. Monet haluavat yhäkin pitää työtätekeviin joukkoihin kuuluvia vapaita ihmisiä karjalaumoina, joita on ankaralla kurituksella, lyönneillä ja iskuilla pakotettava työhön, vaikka itse työnteossa heiltä vaaditaan harkintaa ja arvostelukykyä tehtäviensä hoidossa. Toiset toki kuitenkin pystyvät vakaalla valvonnalla, sovinnollisuudella ja rakkaudella saamaan palvelusväkensä pitämään mitä tarkimmin ja uutterimmin huolta töistään.

1. Voimassa oleva palkollissääntö oli vuodelta 1739. Chydenius otti vuosina 1778–1779 hyvin aktiivisesti kantaa palkollisten asemasta käytyyn keskusteluun. Ks. kommentti, jossa luetellaan Chydeniuksen kirjoitukset aiheesta.
2. Tämän ymmärsi jo ... sellaisista ehdotuksista huolimatta: Viitataan palkollissäännön käsittelyyn vuosien 1778–1779 valtiopäivillä, jolloin mm. vaadittiin vuoden 1739 asetuksen tiukempaa noudattamista. Kustaa III:n sittemmin rauennut esitys uudeksi palkollissäännöksi olisi merkinnyt palkollisten oikeuksien ja vapauksien laajentamista. Ks. Kommentti palkolliskysymystä käsitteleviin kirjoituksiin

Unfortunately this content isn't available in English