Brev till Tengström 1794

[1]

GCarleby d:n 13 Maji 1794.

S.T. Min Wärdaste Bror.

En med syslor och mångfalliga göromål öfwerhopad Wän och Slächtinge wil jag ei betunga med min Correspondance, men då jag har något synnerligit kan jag wist intet hålla mig ifrån at öpna mitt hierta, för den som sielf äger det.

Ett allmänt rykte i hela landet säger at Du min Bror söker eller täncker söka Nerpis Pastorat efter Doct. Laihiander,24Doct. Laihiander: Johan Laihiander, kyrkoherde i Närpes 1769–1794 hwilcket nog länge welat falla mig otroligt, men änteligen har fleras försäkringar om sanningen[2] deraf satt mig i farhoga, at sådant kunde äga grund, och det är för at afråda Min Bror från ett sådant beslut, som jag tagit til pennan, ehuru misströstande at dermed kunna något wärcka hos en Man af egen diup efter tancka som ei rusar i förhastade steg. Jag känner skälen som kunde förmå dig at affectera Nerpes. En rik utkomst wid ett stort Pastorat, en stilla och förnöjande landtlefnad, en egen Församling hwars siäla wård man hade tilfälle at antaga sig med alfware, och ett gladt hopp at derigenom få skörda en kärlek af sina Åhörare som bör anses för en stor belöning af den som för sin Frälsares skull älskar sina får, med mera dylikt, och derigenom slippa det oändeligen trägna Academiska grälet25här: pedanteriet, hårklyveriet och cabalerna26intrigspelet, konspirationerna i Consistorierna. Emot hwilcka skäl jag kunde andraga många bijsaker som borde afråda dig från ett sådant beslut, såsom Pastoratets delning i 2:ne eller 3 Pastorater, etc. Men de wore allenast skäl at ei söka Nerpes, men wäl andra stora Pastorater. Men Mitt rätta skäl är det at du wid wår Academie och i synnerhet Consistorium[3] Ecclesiasticum eller wårt Finska Zion27wårt Finska Zion: vår finska kyrka är omistelig. Din egen modestie28anspråkslöshet hindrar dig wäl at tilwälla dig et sådant prædicament,29omdöme men det är doch sanning, som af alla redeliga, för Fosterland och Församlingen nitiska med full öfwertygelse ärkännas, derföre måste du tro det; ty när jag tager Prof. Porthan och dig undan; hwad är wår Academie, båda Österbotningar. Hwem skall lära wår ungdom, at i Religion och wetenskaper täncka redigt och förnuftigt? Hwem skall handleda dem i den practiska Christendomen? Hwem uptända det nit hos wåra Prästcandidater för Jesu lära, som är för dem så oumgängelig och den wisdom som i wåra tider är oumbärlig wid förandet af Herdastafwen? Hwem utom Dig kan där säga med Paulo Act: 20:35. Alting hafwer jag wist eder, at så måste man arbeta?30Paulo Act: ... måste man arbeta?: Citat ur Karl XII:s bibel (1703), Apg 20:35: ”All ting hafwer jagh wijst eder / at så måste man arbeta / och uptaga the swaga / och tänckia på Herrans Jesu ord / som han sade: Saligare är gifwa än taga.” eller hwem i lära och lefwerne wara dem til eftersyn? Gud har gifwit dig ett pund,31Begåvning eller andlig kapacitet som bör komma till nyttig användning. Knyter an till liknelsen om talenterna i Matt 25:14–30 och liknelsen om de tio punden i Luk 19:12–27. at med lätthet arbeta, skall det nedgräfwas? du swarar: mig tilkommer ei sådant beröm. Men det är och blir sanning. Jag är säger du för mycket öfwerhopad, och står ei ut därmed, jag will komma i roo. Du är skapt, du är beqwäm at arbeta, och de få lediga ögnablecken äro så mycket mera förnöjande, och tro aldrig at de längre lediga stunder gifwa en hundrade del af den förnöjelse. Jag hindras, tror du, genom det academiska arbetet från at rätt wårda mina Församlingar.32mina Församlingar: församlingarna Pikis och den finska domkyrkoförsamlingen i Åbo Du hinner doch mycket; och hwad jämförelse at sköta twå församlingar emot det at likt en sol sprida lius och wärma til flera hundrade, det blir wäl ei så synbart på hela widden men du bör känna i gen det der af med hwad kärlek för dig och enthusiasme för sitt ämbete dina elever lika solens strålar sprida sig kring hela Finland. Om någon likt afl. Prost Stenbäck33afl. Prost Stenbäck: Thomas Stenbäck, kyrkoherde i Limingo, kontraktsprost i Uleåborgs prosteri 1776, avled samma år. som bekläder en[4] lägre sysla sade, den är för liten för mitt pund wore det en förmäten egenkärlek, men då jag bekläder en mera widsträkt, at wid bästa år göra en indragning wore för någon som äger lärdom snille werld och hierta ett brott emot Staten hwars medlem man är och Församlingen hwars wächtare man blifwit. Du har ju läst hwad den stora Atheisten K. Fred: den 2:dra i Preussen34K. Fred: den 2:dra i Preussen: Fredrik II, kallad Fredrik den Store, kung av Preussen 1740–1786 skrifwer i en piece om Kärleken til Fädernes landet35en piece om Kärleken til Fädernes landet: åsyftar Lettres sur l’amour de la patrie, ou Correspondance d’Anapistemon et de Philopatros (1779) av Fredrik den store. Den svenska översättningen Bref om kärleken til fäderneslandet eller Brefwäxling imellan Anapistemon och Philopatros utkom redan följande år. deruti han söker förmå en af sina Herrar, som retirerat sig, at åter träda i Fädernes landets tienst, han citerar per ridicule36per ridicule: på skämt äfwen deruti bibelen. Non nobis sed patriæ, sed ecclesiæ vivimus.37Non nobis sed patriæ, sed ecclesiæ vivimus: lat. vi lever inte för oss själva utan för fosterlandet och för församlingen Han bewisar starkt wår förbindelse at tiena det fosterland som utöst på oss sina wälgiärningar. Då Försynen ledt dig in uti ett Förmynderskap för Församlingen och dess lärare, gifwit dig lärdom gåfwor och förfarenhet at förestå det, säg med hwad hierta skall du nedlägga det och gräfwa ditt pund i en wrå som war ämnat at leda flera hundrade Zions sänningebud.38sändebud Du kunde ju wid din flyttning til Nerpis eller Wasa, etc. hedrad med studenternas förtroende och om famnad med tårar ei undgå den förebråelse innom dig sielf, för mitt eget nöje och roo öfwergifwer jag eder åt eget öde, och jag tror wäl at Bror wid ett ömt afsked af fler kunde läsa i någon längre tänkt eleves upsyn samma beskyllning, at din ömhet ei måtte warit uprichtig mot dem, då du utan hunger utan torst, utan nöd blott för egen beqwämlighet öfwergifwer dem. Men din beswärliga Påst är ei eller utan sin belöning. Ett allmänt förtroende i Stiftet försäkrar dig äfwen om ett rum på Förslaget efter Biskop Gadolin,39Biskop Gadolin: Jacob Gadolin, biskop i Åbo stift 1788–1802 och om den tiden skickelighet och förtienst än äga något afsende i Swerige kunde du ock blifwa utnämd, och med en Pontoppidan40med en Pontoppidan: Erik Pontoppidan, dansk kyrkoman, teolog, historiker och författare, som 1745 blev biskop i Bergen sätta Dig i tilfälle at med alfware waka öfwer wårt Finska Zion: Dessa enfalliga men i min tancka ouplösliga skäl öfwerlämnar jag til Din högre efter tancka och är med hierta och Siäl Min Wärdaste Brors ödmiukaste tienare

And: Chydenius.

P.S. At så mycket mera förwissa Bror Samul R.41Bror Samul R.: Samuel Reinhold Chydenius, brorson till Anders Chydenius, skötte predikanttjänsten i Perho 1794–1799, blev senare kaplan i Kaustby. Perho blev predikogäll 1780. om Perhå har jag fogat den anstalt, at han i dag reser dit upp härifrån at under vacancen42under vacancen: medan tjänsten var obesatt predika i Perho, då ingen annan utwäg war at emedlertid förse dem med Guds tienst. Han hälsade och bad, at terminerna43här: tidpunkterna til de nya profpredikningarna skulle expedieras från Consistorium ju förr dess hälre, at saken kunde blifwa afgiord. Om Alcenius44här avses antagligen Elias Alcenius, som valdes till präst i Kelviå samma år 1794 ei affecterar det så är Samul säker. Fru Hedberg45Fru Hedberg: Avser antagligen kaplanen i Vetil Henrik Hedbergs fru Elisabeth, född Bergström. Mannen dog 1791 och efterlämnade 10 barn, bland dem sonen Isak som var präst och som modern antagligen ville att skulle överta tjänsten. tournerade emot46tournerade emot: här: arbetade emot Samul i wintras starkt, men jag har doch med försichtighet giordt slag i saken.

1. Doct. Laihiander: Johan Laihiander, kyrkoherde i Närpes 1769–1794
2. här: pedanteriet, hårklyveriet
3. intrigspelet, konspirationerna
4. wårt Finska Zion: vår finska kyrka
5. anspråkslöshet
6. omdöme
7. Paulo Act: ... måste man arbeta?: Citat ur Karl XII:s bibel (1703), Apg 20:35: ”All ting hafwer jagh wijst eder / at så måste man arbeta / och uptaga the swaga / och tänckia på Herrans Jesu ord / som han sade: Saligare är gifwa än taga.”
8. Begåvning eller andlig kapacitet som bör komma till nyttig användning. Knyter an till liknelsen om talenterna i Matt 25:14–30 och liknelsen om de tio punden i Luk 19:12–27.
9. mina Församlingar: församlingarna Pikis och den finska domkyrkoförsamlingen i Åbo
10. afl. Prost Stenbäck: Thomas Stenbäck, kyrkoherde i Limingo, kontraktsprost i Uleåborgs prosteri 1776, avled samma år.
11. K. Fred: den 2:dra i Preussen: Fredrik II, kallad Fredrik den Store, kung av Preussen 1740–1786
12. en piece om Kärleken til Fädernes landet: åsyftar Lettres sur l’amour de la patrie, ou Correspondance d’Anapistemon et de Philopatros (1779) av Fredrik den store. Den svenska översättningen Bref om kärleken til fäderneslandet eller Brefwäxling imellan Anapistemon och Philopatros utkom redan följande år.
13. per ridicule: på skämt
14. Non nobis sed patriæ, sed ecclesiæ vivimus: lat. vi lever inte för oss själva utan för fosterlandet och för församlingen
15. sändebud
16. Biskop Gadolin: Jacob Gadolin, biskop i Åbo stift 1788–1802
17. med en Pontoppidan: Erik Pontoppidan, dansk kyrkoman, teolog, historiker och författare, som 1745 blev biskop i Bergen
18. Bror Samul R.: Samuel Reinhold Chydenius, brorson till Anders Chydenius, skötte predikanttjänsten i Perho 1794–1799, blev senare kaplan i Kaustby. Perho blev predikogäll 1780.
19. under vacancen: medan tjänsten var obesatt
20. här: tidpunkterna
21. här avses antagligen Elias Alcenius, som valdes till präst i Kelviå samma år 1794
22. Fru Hedberg: Avser antagligen kaplanen i Vetil Henrik Hedbergs fru Elisabeth, född Bergström. Mannen dog 1791 och efterlämnade 10 barn, bland dem sonen Isak som var präst och som modern antagligen ville att skulle överta tjänsten.
23. tournerade emot: här: arbetade emot

[1]

Kokkola, 13. toukokuuta 1794

S.t.47lat. sine titulo, ilman titteliä Arvoisa veljeni.

En halua kirjeenvaihdollani rasittaa toimilla ja monenlaisilla tekemisillä kuormitettua ystävää ja sukulaista, mutta kun minulla on jotakin erityistä, on minun toki avattava sydämeni sille, joka itse omistaa sellaisen.

Koko maassa yleisen huhun mukaan sinä veljeni pyrit tai aiot pyrkiä Närpiön kirkkoherran virkaan tohtori Laihianderin48Johan Laihiander, Närpiön kirkkoherra 1769–1794 seuraajaksi. Tämä on kyllä pitkään vaikuttanut minusta uskomattomalta, mutta lopulta monien henkilöiden vakuuttelut sen totuudenmukaisuudesta[2] ovat saaneet minut pelkäämään, että niin voisi käydä. Siksi olen tarttunut kynään kehottaakseni veljeäni luopumaan sellaisesta päätöksestä, tosin epäillen voinko siten mitenkään vaikuttaa itsenäisesti ja syvästi ajattelevaan mieheen, joka ei ryntää ottamaan hätäisiä askeleita. Tunnen ne syyt, jotka saattaisivat saada sinut tavoittelemaan Närpiötä. Runsaat tulot isosta kirkkoherrakunnasta, hiljainen ja tyytyväinen maalaiselämä, oma seurakunta, jonka sielunhoidon voisi ottaa hoitaakseen tosissaan, ja iloinen toive siitä, että sen kautta saisi vastaanottaa kuulijoidensa rakkauden, seikka jota Vapahtajansa vuoksi lampaitaan rakastavan on pidettävä suurena palkkiona, ynnä muuta sellaista. Siten pääsisi myös eroon loputtoman uutterasta akateemisesta riitelystä ja konsistorioitten salajuonista. Näitä syitä vastaan voisin esittää useita sivuseikkoja, joiden pitäisi saada sinut luopumaan sellaisesta päätöksestä, kuten kirkkoherrakunnan jakautumisen kahteen tai kolmeen kirkkoherrakuntaan ym. Mutta ne olisivat ainoastaan syitä Närpiöön hakemista vastaan, eivätkä koskisi toisia isoja kirkkoherrakuntia. Mutta oikea syyni on se, että sinä olet akatemiassamme ja erityisesti kirkkomme[3] konsistoriossa eli suomalaisessa Siionissamme korvaamaton. Oma vaatimattomuutesi kai estää sinua antamasta itsellesi sellaista arvosanaa, mutta se on kuitenkin totta, kuten kaikki rehelliset, isänmaata ja seurakuntaa kohtaan intomieliset ihmiset täysin vakuuttuneina tunnustavat. Siksi sinun on uskottava se, sillä mitä on akatemiamme, jos jätän professori Porthanin ja sinut pois laskuista? Molemmat pohjalaisia. Kuka opettaisi nuorisoamme ajattelemaan selvästi ja järkevästi uskonnossa ja tieteissä? Kuka ohjaisi heitä käytännön kristinuskossa? Kuka herättäisi pappiskandidaateissamme innon Jeesuksen oppia kohtaa, joka on heille välttämätöntä, ja sen viisauden, joka meidän aikoinamme on korvaamaton sille joka kantaa paimensauvaa? Kuka muu kuin sinä, voi Paavalin tavoin sanoa Ap. t. 20:35: Kaikessa minä olen osoittanut teille, että niin pitää työtä tehtämän?49Muokattu 1933/38 ja 1776 suomennosten pohjalta vastaamaan alkutekstiä. Tai kuka muu voisi olla heidän esikuvanaan opin ja elämän suhteen? Jumala on antanut sinulle leiviskäsi,50Leiviskä tarkoittaa tässä henkisiä voimavaroja, jotka on otettava käyttöön. Kielikuva on peräisin Jeesuksen vertauksesta, jossa kolme palvelijaa saa hoitoonsa metallirahoja (vanhassa ruotsinnoksessa pund, suomennoksessa leiviskä). Ks. Matt. 25:14–30 ja Luuk. 19:12–27. työnteon helppouden, pitäisikö se kätkeä? Sinä vastaat: Minä en ansaitse sellaisia kehuja. Mutta se on ja pysyy totuutena. Sanot olevasi liian rasitettu etkä kestä sitä ja haluat päästä rauhaan. Sinut on luotu sellaiseksi, että työnteko on sinulle miellyttävää, ja ne harvat vapaat hetket ovat sitäkin tyydyttävämpiä. Äläkä koskaan luule, että pidemmät vapaat hetket antavat sadasosaakaan siitä tyydytyksestä. Luulet, että akateeminen työ estää sinua hoitamasta seurakuntiasi oikein. Ehdit kuitenkin paljon, ja mitä on kahden seurakunnan hoitaminen verrattuna siihen, että auringon tavoin levittää valoa ja lämpöä useille sadoille. Sen koko laajuus ei kai ole nähtävissä, mutta sinun tulee tunnistaa se siitä, millä rakkaudella sinua kohtaan ja millaisella innostuksella virkaansa kohtaan oppilaasi auringon säteiden tavoin levittäytyvät eri puolille Suomea. Jos joku, jolla on alempi tehtävä, edesmenneen pastori Stenbäckin51Thomas Stenbäck, Limingan kirkkoherra ja Oulun rovastikunnan lääninrovasti [4] tavoin sanoisi, että se on liian pieni leiviskääni nähden, niin se olisi röyhkeää itserakkautta. Mutta kun tehtävä on paljon laajempi, niin vetäytyminen parhaassa iässä olisi siltä, jolla on oppineisuutta, neroutta, elämän taitoa ja sydäntä, rikos sitä valtiota kohtaan, jonka jäsen hän on ja sitä seurakuntaa kohtaan, jonka vartijaksi hän on tullut. Olethan lukenut mitä suuri ateisti, Preussin kuningas Fredrik II52Fredrik II ”Suuri”, Preussin kuningas 1740–1786 kirjoittaa eräässä tekstissä rakkaudesta isänmaata kohtaan,53viitataan teokseen Lettres sur l’amour de la patrie, ou Correspondance d’Anapistemon et de Philopatros (1780); ruotsinkielinen käännös Bref om kärleken til fäderneslandet eller Brefwäxling imellan Anapistemon och Philopatros ilmestyi jo samana vuonna kun hän yrittää saada erään herroistaan, joka on vetäytynyt virastaan, jälleen astumaan isänmaan palvelukseen. Hän siteeraa siinä leikkimielisesti myös Raamattua. Non nobis sed patriæ, sed ecclesiæ vivimus.54Non nobis sed patriae, sed ecclesiae vivimus.: lat. Emme elä itsemme, vaan isänmaan ja seurakunnan takia. Hän osoittaa vahvasti velvollisuutemme palvella sitä synnyinmaata, joka on ammentanut kaikki hyvät tekonsa päällemme. Kun Kaitselmus on johdattanut sinut seurakunnan ja sen opettajien johtajaksi, antanut sinulle oppineisuutta, lahjoja ja kokemusta sen johtamiseksi, niin sano, onko sinulla sydäntä luopua tästä ja kätkeä nurkkaan leiviskäsi, joka oli tarkoitettu johdattamaan useita satoja Siionin lähettiläitä? Ethän voisi muuttaessasi esim. Närpiöön tai Vaasaan, kun ylioppilaat kunnioittaisivat sinua luottamuksellaan ja syleilisivät sinua kyynelehtien, välttää tätä sisäistä soimausta: Oman huvini ja rauhani takia jätän teidät oman onnenne nojaan. Ja uskon myös, että veli useiden hellien jäähyväisten yhteydessä voisi jonkun pidemmälle ajattelevan oppilaan katseesta lukea saman syytöksen, että hellyytesi heitä kohtaan ei liene ollut vilpitöntä, kun oman mukavuutesi takia hylkäät heidät vaikka et kärsi nälästä, janosta etkä puutteesta. Mutta kyllä hankala asemasi myös palkitsee. Hiippakunnan yleinen luottamus takaa sinulle myös ehdokaspaikan piispa Gadolinin55piispa Gadolinin: Jacob Gadolin, Turun piispa 1788–1802 jälkeen, ja jos siihen aikaan vielä taidoilla ja ansioilla on jotakin merkitystä Ruotsissa, sinut voitaisiin myös nimetä, ja erään Pontoppidanin56Erik Pontoppidan, tanskalainen piispa, teologi, historioitsija ja kirjailija tavoin saisit tilaisuuden tosissasi valvoa suomalaista Siioniamme. Nämä yksinkertaiset, mutta mielestäni erottamattomat syyt jätän sinun korkeampaan harkintaasi ja olen sydämestäni ja sielustani arvoisan veljeni nöyrin palvelija

Anders Chydenius.

P.S. Varmistaakseni vielä lisää veli Samuel Reinholdin57veli Samuel Reinholdin: Anders Chydeniuksen veljenpoika Samuel Reinhold Chydenius hoiti saarnaajan virkaa Perhossa 1794–1799, sittemmin hänet nimitettiin Kaustisen kappalaiseksi. valintaa Perhoon, olen järjestänyt niin, että hän tänään matkustaa täältä sinne ja saarnaa Perhossa niin kauan kuin virka on avoinna. Sillä muuta tapaa, jolla jumalanpalvelus heille järjestettäisiin, ei ollut. Hän lähetti terveiset ja pyysi, että uusien koesaarnojen määräpäivät ilmoitettaisiin konsistoriosta, mitä aiemmin, sen parempi, niin asia saataisiin ratkaistua. Ellei Alcenius58Luultavasti Elias Alcenius, joka samana vuonna 1794 valittiin papinvirkaan Kälviälle. pyri sinne, niin silloin Samuel on varma. Rouva Hedberg59Rouva Hedberg: Elisabeth Hedberg (o.s. Bergström), Vetelin edesmenneen kappalaisen Henrik Hedbergin vaimo, joka todennäköisesti oli toivonut, että hänen pojastaan Isakista olisi tullut isänsä seuraaja. kampanjoi viime talvena voimakkaasti Samuelia vastaan, mutta olen kuitenkin varovasti ratkaissut asian.

Suom. VMP

1. lat. sine titulo, ilman titteliä
2. Johan Laihiander, Närpiön kirkkoherra 1769–1794
3. Muokattu 1933/38 ja 1776 suomennosten pohjalta vastaamaan alkutekstiä.
4. Leiviskä tarkoittaa tässä henkisiä voimavaroja, jotka on otettava käyttöön. Kielikuva on peräisin Jeesuksen vertauksesta, jossa kolme palvelijaa saa hoitoonsa metallirahoja (vanhassa ruotsinnoksessa pund, suomennoksessa leiviskä). Ks. Matt. 25:14–30 ja Luuk. 19:12–27.
5. Thomas Stenbäck, Limingan kirkkoherra ja Oulun rovastikunnan lääninrovasti
6. Fredrik II ”Suuri”, Preussin kuningas 1740–1786
7. viitataan teokseen Lettres sur l’amour de la patrie, ou Correspondance d’Anapistemon et de Philopatros (1780); ruotsinkielinen käännös Bref om kärleken til fäderneslandet eller Brefwäxling imellan Anapistemon och Philopatros ilmestyi jo samana vuonna
8. Non nobis sed patriae, sed ecclesiae vivimus.: lat. Emme elä itsemme, vaan isänmaan ja seurakunnan takia.
9. piispa Gadolinin: Jacob Gadolin, Turun piispa 1788–1802
10. Erik Pontoppidan, tanskalainen piispa, teologi, historioitsija ja kirjailija
11. veli Samuel Reinholdin: Anders Chydeniuksen veljenpoika Samuel Reinhold Chydenius hoiti saarnaajan virkaa Perhossa 1794–1799, sittemmin hänet nimitettiin Kaustisen kappalaiseksi.
12. Luultavasti Elias Alcenius, joka samana vuonna 1794 valittiin papinvirkaan Kälviälle.
13. Rouva Hedberg: Elisabeth Hedberg (o.s. Bergström), Vetelin edesmenneen kappalaisen Henrik Hedbergin vaimo, joka todennäköisesti oli toivonut, että hänen pojastaan Isakista olisi tullut isänsä seuraaja.

Unfortunately this content isn't available in English