Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Seitsemäs saarna Jumalan kymmenestä käskystä

Seitsemäs saarna käskyistä, § 9

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 9

Mutta on myös selvää, että kun Herra niin vakavasti kielsi itse huoruuden paheen, niin samalla täytyy kaikkien tilanteiden ja syiden, jotka ruokkivat siveettömyyttä, olla myös kiellettyjä. Niiden joukossa on aiheellista mainita ensimmäisenä laiskuus ja toimettomuus, jolloin ihminen tuhlaa kallista aikaansa ilman mitään hyödyllistä työtä tai puuhaa. Sirak sanoo oikein: Joutilaisuus saa aikaan paljon pahaa Sir. 33:29. Kun ihminen on ahkera ja työteliäs askareissaan, joita hän huolella hoitaa, ei pahalle sydämelle jää aikaa ja mahdollisuutta laukata kaiken maailman synneissä ja turhuuksissa, ja jos se joskus niihin hairahtuukin, niin se on helpommin saatavissa niistä pois, jos on monenlaista tekemistä. Mutta jos ihminen on joutilas ja toimeton hyvän suhteen, niin toimeliaan sielu täytyy puuhastella jotain pahaa. Ja pitkäaikainen kokemus on kylliksi vakuuttanut minut siitä, etteivät Jumalan lapsetkaan kauan jatka kristinuskon harjoitusta, jos he ovat jonkin aikaa poissa ruumiillisesta työstä. He kyllä kamppailevat pahaa vastaan, mutta se on niin alinomaa ja kovana heitä vastassa, että he eivät kykene sitä enää vastustamaan, vaan suureksi surukseen ja vahingokseen joutuvat sen yllättämiksi. Ahkera sitä vastoin ei tiedäkään monista kiusauksista ja Jumalan armolla hän voittaa ne toinen toisensa jälkeen. Tässä onkin yksi huoruuden synnin äiti tai ruokkija, kuten kuningas Daavidin esimerkki vakuuttaa, kun hän joutilaisuudessaan mielistyi Urian vaimoon ja harjoitti hänen kanssaan kaksinkertaista huoruutta 2. Sam. 11:4. Ja hyvin valitettava kokemus vahvistaa joka päivä sen, että siellä missä ihmiset ovat laiskoja, siellä vallitsee myös siveettömyyden synti, ja että sitä on turha yrittää poistaa, jollei samalla karkoteta laiskuutta. Apostoli Paavali valittikin tessalonikalaisille kuulleensa, että jotkut heistä kuljeskelivat kurittomina eivätkä tehneet työtä vaan touhusivat joutavia, ja sanoo: Sellaisia me käskemme ja kehotamme Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä tekemään työtä hiljaisuudessa ja ansaitsemaan itse leipänsä1 2. Tess. 3:11–12. Tällaista me saamme meidänkin aikanamme valitettavasti kuulla ja nähdä, mutta emme kykene heitä ojentamaan. Olisi hyvin toivottavaa, että esivallan edustajat, papit ja tarkastusmiehet voisivat sanoa Paavalin tavoin: me emme syöneet ilmaiseksi kenenkään leipää, vaan teimme työtä ja uurastimme yötä päivää 2. Tess. 3:8, ja siten antaa käskyvaltansa alaisuudessa oleville esimerkin työteliäisyydestä. Silloin myöskään siveettömyyden pahe ei tulisi keskuudessamme niin yleiseksi, kuin mitä tämänhetkisten surullisten näköalojen perusteella uhkaa tapahtua.

2) Tässä kielletään myös kaikki mässäily ja juopottelu, sillä ne antavat tilaisuuden siveettömyydelle. Edellinen voimistaa haluja, jälkimmäinen lietsoo niitä, ja sen tähden Herra kansansa kohdalla profeetta Jeremiaan kautta valittaa: Niin kuin hyvinruokitut oriit hirnahtelevat kiimoissaan, niin te himoitsitte toistenne vaimoja2 Jer. 5:8. Apostoli Paavalin mukaan myös ruumiin halut voivat saada vallan,3 mistä hän varoittaa roomalaisiaan Room. 13:14. Kuningas Salomo sanoo juoppoudesta: Viini tekee ihmisistä holtittomia4 Sananl. 20:1. Näin turmiollinen pahe ei siksi voi olla muuta kuin ankarasti kielletty. Pitäkää varanne, Vapahtaja sanoo, etteivät juopottelu ja päihtymys turruta teitä5 Luuk. 21:34. Ja Paavali kehottaa: Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen, ja kuten tästä tavallisesti seuraa, siveettömästi ja irstaillen Room. 13:13.

3) Tässä kielletään myös kaikkinainen jumalaton ja kevytmielinen seura. Luonnon Herra on todellakin tehnyt ihmisen seuralliseksi, mutta juuri siksi ei olekaan samantekevää millaisen seuran hän valitsee. Hurskaiden ja jumalaapelkäävien seura on aina ylentävää, minkä vuoksi myös Kuningas Daavid valitsi sen ja sanoo: Olen kaikkien niiden ystävä, jotka pelkäävät sinua ja noudattavat sinun säädöksiäsi Ps. 119:63. Mutta huonosta ja turmiollisesta seurasta Sirak sanoo todella osuvasti: Jos kosket pikeen, tahraat itsesi, jos veljeilet röyhkeän ja kevytmielisen kanssa, muutut hänen kaltaisekseen ja siveettömäksi Sir. 13:1. Ei voi koskaan liiaksi varoittaa läheistään huonosta seurasta tai varoa sitä itse. Se turmelee pahemmin kuin rutto. Julkea ja vapaa seura, jossa puhutaan siivottomia, tahraa helposti viattoman sydämen. Viattomuus muistuttaa kirkasta miekkaa, josta voi kuvastella itseään, mutta niin kun miekka ruostuu kosteassa paikassa, niin menettää viattomuuskin huonossa seurassa kaiken hohtonsa. Siksi viisas kuningas Salomo varoittaakin: Jumalattomien polulle älä lähde, älä kulje pahojen teitä Sananl. 4:14. Mutta lisäksi on oltava viisautta ja varovaisuutta, jotta osaisi oikein tunnistaa ne ja suojautua niiltä. Nuoret ja lapset eivät sitä edes ymmärrä, vaan vanhempien on pidettävä tarkoin ja hellästi heistä huolta, ja usein näkee jopa ikäihmisen tulevan vietellyksi. Jos käsittelee pataa, joka on yltä päältä noessa, nokeentuu väistämättä itsekin, ja se joka seurustelee paheellisen kanssa, tulee välttämättä itsekin turmelluksi.

Lopuksi väitän vielä, että meillä siveettömyyttä lisää merkittävästi se, että lailliseen ikään tulleet eivät solmi säädettyä avioliittoa vaan elävät koko parhaan ikänsä tai ainakin osan siitä naimattomana. Näin he saavat tilaisuuden tyydyttää halunsa kaikenlaisilla luvattomilla tavoilla. Siksi tällainen naimattomuuden tila täytyykin 4) kieltää niiltä, jotka ovat avioliittoon kykeneviä ja voivat sen säädyllisesti solmia. Meidän aikamme ylellisyys ja nautinnon halu asettaa ennen muuta varakkaampien parissa niin monia esteitä avioliiton tielle, että he vain harvoin uskaltautuvat sellaiseen. He eivät saa vertaisiaan, heillä ei ole tarpeeksi palkkaa ja tuloja, jotta he voisivat elää vaimonsa kanssa leveästi, siis elää, käyttäytyä ja pukeutua ajan vaatimusten mukaan. Siksi heidän onkin jäätävä naimattomiksi. Mutta kaikki nämä syyt eivät tietenkään hillitse heidän halujaan. He pitävät niiden luvatonta tyydyttämistä vähemmän pahana kuin että heillä olisi uskollinen puoliso, muttei ylellistä elämää, ja että he ahkeruudellaan kasvattaisivat kelpo lapsia omaksi ilokseen ja isänmaan rikkaudeksi. Kuinka turmiollisia seurauksia tästä koituukaan? Sellaiset kiihottuneet ihmiset raastavat puolisoiden sydämiä pois keskinäisistä uskollisuuden velvoitteista. Suloisesta avioliitosta voi tulla helvetti, ahkeruus, hyvinvointi ja hyvä lastenkasvatus menevät hukkaan. Naimattomien naisten täytyy kestää monia sekä sisältään ja ulkopuoleltaan tulevia kiusauksia, mutta jos miehet olisivat menneet naimisiin, heistä olisi voinut tulla uskollisia puolisoita ja helliä äitejä. Tällainen yleinen naimattomuus koskettaa usein heikompaa sukupuolta ja asettaa sen kiusauksiin, kun heillä olisi tarpeeksi kestämistä itsessäänkin. Halujen syttyminen viekoittelee heitä kaikenlaisiin vaiettuihin synteihin, ja tällä tavoin käytetty nuoruuden aika turmelee heidät niin, että jos he joskus vihdoin pääsevätkin avioliittoon, niin he ovat joko turmeltuneita tai omavaltaisia. Ja eniten kauhistun sitä, että tämä kaikki aiheuttaa monia lapsenmurhia, jotka naisparoilla ovat luonnollinen, vaikkakin kauhistuttava seuraus heidän yrityksestään salata siveettömyytensä niin, etteivät he menettäisi kaikkea tulevaisuuden toivoa. Loppupäätelmä on järkkymätön: mitä enemmän on lailliseen ikään tulleita naimattomia ihmisiä, sitä enemmän on aviottomia lapsia ja mitä enemmän on tällaisia lapsia, sitä enemmän on lapsenmurhia, jos kaikki muu on samalla tavoin. Kun nyt kaikki tällainen voitaisiin suurimmaksi osaksi estää laillisten avioliitojen avulla, niin on selvää, että tällaista naimattomuutta tulee monessa mielessä pitää syntinä ja vahingollisena. Siksi Paavali käskikin korinttilaisiaan sanoen: Haureuden välttämiseksi tulee kunkin miehen elää oman vaimonsa ja kunkin naisen oman miehensä kanssa 1. Kor. 7:2, ja vähän myöhemmin samassa luvussa hän sanoo naimattomille ja leskille: Elleivät he jaksa hillitä itseään, menkööt naimisiin, sillä on parempi mennä naimisiin kuin palaa 1. Kor. 7:9. Timoteukselle hän kirjoittaa erityisesti nuorista leskistä, mutta se sopii myös kaikkiin muihinkin naimattomiin: Siksi tahdon, että he menevät naimisiin, synnyttävät lapsia ja hoitavat kotiaan, niin etteivät he anna vastustajillemme aihetta solvaamiseen. Jotkut näet ovat jo kääntyneet seuraamaan Saatanaa6 1. Tim. 5:14–15. Katsokaa siis, hyvät kuulijani, miten sekä järki että ilmoitus osoittavat tällaisen naimattomuuden antavan eniten tilaisuuksia siveettömyyteen, ja siksi sen tulee olla ankarasti kielletty.

  1. 1992/muokattu
  2. 1992/muokattu
  3. 1992/muokattu
  4. kääntäjän suomennos
  5. 1992/muokattu
  6. 1992/muokattu

Alkuperäisdokumentit

Jaksot

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: