Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Valtakunnan pelastaminen

Valtakunnan pelastaminen, § 8

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 8

Meidän ei kuitenkaan tarvitse pitempään etsiä entisajoista syitä rahataloutemme turmiolliseen kehitykseen. Meidän aikakautemme on erityisesti kunnostautunut tässä asiassa. Katsokaamme oman aikamme asiaintilaa.

Muutamien kuulee yhäkin kiittelevän pankin lainoja ja toimivan pankin uudelleenavaamisen1 hyväksi; vielä useammat haluavat kuitenkin sysätä kaiken kokonaan niiden syyksi ja uskovat raha-asetustemme olevan verrattoman hyviä ja haluavat selittää, ettei asetuksilla ole mitään osuutta murhenäytelmässämme. Mutta jos lukija haluaa yksinkertaisesti päästä perille totuudesta, toivon, ettei häneltä missään tapauksessa jäisi huomaamatta, miten hätäisiä päätelmiä kummallakin puolella on tehty. Ellei asian yhteyksiä tunneta, sairauden parantaminen oikealla tavalla on mahdotonta.

Edellä kuvailtu paha tilanne, jossa taalerien ja markkojen nimellisarvot eivät merkitse minkään rahaan sisältyvän metallin täsmällistä määrää, on jatkunut meidän aikaamme saakka, niin että taaleri on muutaman vuoden kuluessa kokenut muutoksia, jotka ovat vaihdelleet sadasta 200 prosenttiin, mutta samana aikana samannimistä yksikköä on kuitenkin kaikessa kaupankäynnissä käytetty tavaroiden arvon mittana.

Sama hopeamäärä, vaikkapa 2 luotia 14-luotista puhdasta hopeaa eli 1 hopeariikintaaleri, katsottiin 1735 36 rahamarkan arvoiseksi, mutta 1762 sen vaihtoarvo oli 108 markkaa; ja sekä aikaisemmin että myöhemmin vaihtosuhde on kokenut monenmoisia asteittaisia muutoksia näiden arvojen välillä. Yhtä varmaa ja horjumatonta kuin 2 hopealuodin pysyminen muuttumattomana on kuitenkin myös se, että 1/36 siitä eli vuoden 1735 markka suhtautuu vuoden 1762 markkaan (1/108) kuten 3 suhtautuu yhteen; ja koska jokaisen markan lasketaan sisältävän 8 äyriä ja taalerin 32, on selvää myös, että äyrin arvo mitä metallia vastaan tahansa on kokenut saman muutoksen.

Markka ja taaleri hopearahaa ovat kaiken tämän tapahtuessa ja jo kauan tätä ennenkin säilyttäneet raha-asetusten mukaisesti suhteensa taaleriin ja markkaan kuparirahaa muuttumattomana 3:1, ja nämä ovat siis huonontuneet aivan samalla tavalla.

Jotta nyt kerralla ja tiivistetysti käsittäisimme kaikesta tästä aiheutuvan sekamelskan, kuvitelkaamme vain, että annettaisiin lupa käyttää puodeissa joka viikko eripituista kyynärää, niin että se voi muutamassa vuodessa lyhentyä 2/3:n verran entisestään, ja sitä käyttämällä sekä lainata että myydä kaikenlaisia kankaita vertaamatta noita kyynäröitä mihinkään pysyvään mittaan. Sovittakoon myös, ettei lainoja saa periä takaisin samoilla kyynäränmitoilla, joilla lainat niitä otettaessa mitattiin, eikä 2/3 lyhemmillä kyynäröillä mitatuista kankaista saisi maksaa pienempää hintaa kuin pitemmillä mitatuistakaan, pelkästään siitä syystä, että kumpikin mitta on nimeltään kyynärä. Nytpä kysyn: millaista kauppaa, millaista varmuutta mielestäsi, hyvä lukija, tällä tavalla saataisiin aikaan? Tai miten helposti kävisikään niin, että monikin yksinkertainen ihminen, joka ei tiedä, että kyynärästä nakerretaan pala joka viikko, voisi mitä viattomimmin toimiessaan menettää kaupoissa koko omaisuutensa, joka joutuisi pahantahtoisen juonittelijan saaliiksi.

Vielä merkillisemmältä minusta tuntuu, jos väitettäisiin, että tuollaisen tilanteen korjaamiseksi ja samana pysyvän kyynäränmitan aikaansaamiseksi olisi välttämätöntä lisätä lyhennettyyn kyynärään useiden vuosien ajan pieniä palasia kerrallaan.


  1. pankin uudelleenavaamisen: Lainojen myöntäminen yksityishenkilöille oli vapaudenajan alussa säätyjen pankilta kiellettyä. Kielto poistettiin 1731 säätyjen päätöksellä ja pankille annettiin oikeus käyttää korkotuotoista kertyneitä varoja antolainaukseen. Vuonna 1734 pankki sai oikeuden myöntää lainoja, joiden vakuuksina käytettiin rautaa. Vuosina 1738–1739 näitä oikeuksia laajennettiin, niin että pankki saattoi myöntää lainoja yleisimminkin yksityisille tahoille. Tämä oikeus poistettiin 1760 inflaation, laskevan vaihtokurssin ja talouden kasvavien ongelmien takia.

Alkuperäisdokumentit

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: