Muistutuksia, § 98

§. 98.

Criticus tror sin upgifne 12:te Punct19sin upgifne 12:te Punct: I § 51 av Wattu-prof räknar E. F. Runeberg upp 30 punkter med sina tankar om produktplakatet. Se s. 460–468. LINKKI MYÖHEMMIN wara i stånd, at häfwa Auctors 2 första, och det sista skälet20Auctors 2 första, och det sista skälet: De fyra huvudskälen är 1) avsaknad av en klar princip för hur arbetarna borde fördelas mellan olika näringar, 2) avsaknad av en klar upp­fattning om vilken näring som ger den största nationella vinsten, 3) avsaknad av god vilja hos beslutsfattarna och 4) förhållandenas föränderlighet. Se Den nationella vinsten, § 11–14. aldeles öfwerända; men då denna punct nu mera haft samma olycka, lärer Auctors anförda skäl imedlertid få stå tils widare. Man kunde til äfwentyrs föreslå en annan Politisk Rang-ordning, något påliteligare än Critici, nämligen: at Näringarne böra i den ordning af Staten wårdas, som de äro sjelfwa Staten nyttige. Hwilket icke altid kan falla på den som föder största folk-hopar.

Om utlänningen, til exempel, wille icke ens föra til oss någon Spannemål, och wåre egne Skepp wore därtil otilräckelige,158 så borde wår egen Sjö-fart blifwa den aldraförsta på denna Rang-ordning, som bör hjelpas, ehuru därom aldrig kunde sägas, at den samma föder de största folk-hopar i Riket.

Auctors mening kan icke wara, at en sådan general principe icke ens skulle gifwas til. Wi läse henne äfwen i Swerige, här i Stockholm, uppå Riddare-huset, Salus Populi suprema Lex esto.21Salus Populi suprema Lex esto: Lat. ”Folkets välfärd skall vara högsta lag”. Citat ur Ciceros De Legibus 3:3:8. En av inskriptionerna i riddarhussalen på Riddarhuset i Stockholm. Men han talar därom, at någon sådan principe icke gifwes, som nu wid Författningarna i Europa werkeligen allmänt följes, och hwilkendera som hälst af dessa, man ock wille antaga, äro de likwäl så generale, at den skadeligaste Författning ­äfwen förswaras därunder, och wi hafwe af dem olyckeliga tillämpningar, i egen och andra Stater under ögonen.

Criticus påstår wäl, at man kan positivt säga,22at man kan positivt säga: att man med säkerhet kan säga hwilkendera näringen i et Rike, ger den största Nationnale winsten: Jag torde ock med honom därom tänka tämmeligen lika; men innan de Lärda, som ännu äro i twist om samma sak, sins imellan hunnit blifwa ense med oss, torde någon tid gå ut. Och sedan all denna twist ändteligen wore debatterad, så fruktar jag, at en sådan forcerad23med tvång befrämjad Sjö-fart, som Criticus förswarat, näppeligen får den tour til befordran,24får den tour til befordran: stiger i graderna, får ökat anseende eller större betydelse som han gifwit den samma, nämligen: at Handel och Sjö-fart bör updrifwas til det högsta man kan, kosta hwad det kosta wil. Det är: Sjö-farten må medtaga af wår lilla Folk-hop från Landtbruket, så mycket hon wil, den må ock gravera25betunga, belasta de öfriga näringar, så mycket hon wil: skal hon ändock framför alla andra uphjelpas och i stånd sättas.

Orimligheten af hans tredje satts,26tredje satts: se Anmärkningar är af det, som redan förut wid 12:te puncten anmärktes, handgripelig; men wil han först efteråt, af Tabell-­werket,27Tabell-werket: här: statistiken enligt sin definition, om Näringarnes Rang, sluta, af det antal arbetare, hwardera Näringen underhållit, slår det wäl aldrig honom felt, men at därpå grunda någon oryggelig författning för framtiden, huru många til hwarje Näring skola determineras,28bestämmas, kommenderas är et så wågsamt företagande emot Swenska folk-hopens tilwäxt, at ingen annan än den, som i et tjockt okunnoghets eller sjelf-kärleks mörker blifwit inwefwad, skulle drista sig därtil.

1. sin upgifne 12:te Punct: I § 51 av Wattu-prof räknar E. F. Runeberg upp 30 punkter med sina tankar om produktplakatet.
2. Auctors 2 första, och det sista skälet: De fyra huvudskälen är 1) avsaknad av en klar princip för hur arbetarna borde fördelas mellan olika näringar, 2) avsaknad av en klar upp­fattning om vilken näring som ger den största nationella vinsten, 3) avsaknad av god vilja hos beslutsfattarna och 4) förhållandenas föränderlighet. Se Den nationella vinsten, § 11–14.
3. Salus Populi suprema Lex esto: Lat. ”Folkets välfärd skall vara högsta lag”. Citat ur Ciceros De Legibus 3:3:8. En av inskriptionerna i riddarhussalen på Riddarhuset i Stockholm.
4. at man kan positivt säga: att man med säkerhet kan säga
5. med tvång befrämjad
6. får den tour til befordran: stiger i graderna, får ökat anseende eller större betydelse
7. betunga, belasta
8. tredje satts: se Anmärkningar
9. Tabell-werket: här: statistiken
10. bestämmas, kommenderas

§ 98

Kriitikko uskoo esittämänsä kahdennentoista kohdan29Vesinäytteiden 51. §:ssä Runeberg luettelee 30 perustetta tuoteplakaatin välttämättömyy­delle.LINKKI. pystyvän kumoamaan täysin kirjoittajan kaksi ensimmäistä ja viimeisen perusteen30kaksi ensimmäistä ja viimeisen perusteen: Pääperusteet ovat: 1) ei ole olemassa selkeää periaatetta, jonka mukaisesti työntekijät voitaisiin jakaa eri elinkeinoihin; 2) ei ole olemassa selkeää käsitystä siitä, mikä elinkeino tuottaa suurimman kansallisen voiton; 3) päättäjiltä puuttuu hyvää tahtoa; 4) olojen muuttuessa asetusten vaikutus voi kääntyä päinvastaiseksi kuin oli aiottu. Ks. Kansallinen voitto, § 11 ja seur., mutta kun kyseistä kohtaa on nyttemmin kohdannut tämä sama onnettomuus, kirjoittajan esittämät perusteet näyttäisivät kuitenkin saavan pysyä voimassa toistaiseksi. Toisenlaista poliittista, jonkin verran kriitikon esittämää luotettavampaa arvojärjestystä voitaisiin mahdollisesti esittää, nimittäin että valtion pitäisi hoitaa elinkeinoja siinä järjestyksessä kuin ne ovat juuri valtiolle hyödyllisiä. Mikä ei aina voi sattua olemaan juuri se, joka ruokkii suurimmat kansanjoukot.

Jos esimerkiksi ulkomaalaiset eivät suotuisi kuljettamaan meille lainkaan viljaa ja jos omat laivamme eivät riittäisi tähän,158 niin oman merenkulkumme pitäisi nousta tässä arvoluettelossa kaikkein ensimmäisenä autet­tavaksi, vaikka siitä ei koskaan voitaisi sanoa, että se ruokkii suurimmat väkimäärät valtakunnassa.

Kirjoittajan tarkoitus ei voi olla, ettei sellaista yleisperiaatetta olisi lainkaan olemassa. Sen voi lukea jopa Ruotsissa, täällä Tukholmassa, Ritarihuoneella: Salus populi suprema lex esto31Salus populi suprema lex esto: Lat. ”kansan hyvä on korkein laki”. Lainaus Ciceron De Legibus -teoksesta 3:3:8. Lause on kaiverrettu ritarihuoneen suuren salin seinään Tukholmassa.. Mutta kirjoittaja puhuu siitä, ettei ole olemassa mitään sellaista periaatetta, jota todellakin seurattaisiin eurooppalaisissa säädöksissä yleisesti, ja mitä hyvänsä näistä periaatteista haluttaisiinkin noudattaa, ne ovat silti niin ylimalkaisia, että niillä voidaan puolustaa jopa vahingollisinta säädöstä, ja että meillä on niistä silmiemme edessä onnettomia esimerkkejä niin meillä kuin muissakin valtioissa.

Kriitikko väittänee, että voidaan sanoa varmuudella, mikä elinkeino antaa valtakunnassa suurimman kansallisen voiton. Luulen myös ajattelevani hänen kanssaan melko samoin, mutta ennen kuin oppineet, jotka yhä kiistelevät samasta asiasta, ovat keskenään ehtineet saavuttaa yksimielisyyden kanssamme, kulunee jonkin aikaa. Ja sen jälkeen kun koko tämä kiista viimeinkin olisi puitu loppuun, minä pelkään, että kriitikon puolustama pakotettu merenkulku tuskin nousee sellaiseen asemaan, jonka hän on antanut sille, nimittäin: että kauppaa ja merenkulkua pitää edistää niin paljon kuin mahdollista, maksoi mitä maksoi. Tämä tarkoittaa: Merenkulku saa ottaa maataloutemme pienestä väkimäärästä niin paljon kuin se haluaa, ja se saa myös kalvaa muita elinkeinoja niin paljon kuin se haluaa. Sitä pitää kuitenkin auttaa ja tukea kaikkien muiden edestä.

Hänen kolmannen väitteensä32kolmannen väitteensä: ks. Huomautuksia, LINKKI järjettömyys käy käsinkosketeltavaksi siinä, mistä jo edellä 12. kohtaa käsiteltäessä huomautettiin, mutta jos hän haluaa määritelmänsä mukaisesti päättää elinkeinojen arvojärjestyksen vasta jälkikäteen siitä tilastolaitoksen ilmoittamasta työläisten määrästä, jonka mikäkin elinkeino on elättänyt, hän ei tietenkään koskaan erehdy. Mutta jos tämän perusteella luotaisiin tulevaisuutta varten jokin oikeamielinen sääntö siitä, kuinka monta kuhunkin elinkeinoon pitäisi määrätä, tämä olisi niin uskalias toimenpide Ruotsin väkimäärän kasvua ajatellen, ettei siihen rohkenisi ryhtyä kukaan muu kuin se, joka on kietoutunut tietämättömyyden tai itserakkauden sakeaan pimentoon.

1. Vesinäytteiden 51. §:ssä Runeberg luettelee 30 perustetta tuoteplakaatin välttämättömyy­delle.LINKKI.
2. kaksi ensimmäistä ja viimeisen perusteen: Pääperusteet ovat: 1) ei ole olemassa selkeää periaatetta, jonka mukaisesti työntekijät voitaisiin jakaa eri elinkeinoihin; 2) ei ole olemassa selkeää käsitystä siitä, mikä elinkeino tuottaa suurimman kansallisen voiton; 3) päättäjiltä puuttuu hyvää tahtoa; 4) olojen muuttuessa asetusten vaikutus voi kääntyä päinvastaiseksi kuin oli aiottu. Ks. Kansallinen voitto, § 11 ja seur.
3. Salus populi suprema lex esto: Lat. ”kansan hyvä on korkein laki”. Lainaus Ciceron De Legibus -teoksesta 3:3:8. Lause on kaiverrettu ritarihuoneen suuren salin seinään Tukholmassa.
4. kolmannen väitteensä: ks. Huomautuksia LINKKI

Unfortunately this content isn't available in English