Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Amerikkalaiset tuohiveneet

Amerikkalaiset tuohiveneet, § 1

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

  Jonkin aikaa sitten julkaisin veljeni ajatuksia ja esityksiä liikenteen edistämisestä valtakunnan jokivesillä ja järvillä1ks. edellinen viite. Sittemmin olen tyytyväisyydekseni saanut tietää, että kunnianarvoisa kuninkaallinen tiedeakatemia on suositellut hänen kuninkaalliselle majesteetilleen, että näitä ehdotuksia olisi ryhdyttävä toteuttamaan ja että korkeat viranomaiset kuuluvat sitä paitsi ottaneen Suomen jokien ja vesiteiden perkaamisen huolekseen, niin että tähän on jo myönnetty määrärahoja, ja hänen kuninkaallinen majesteettinsa on antanut asian toteuttamisesta armollisen käskyn kunnianarvoisalle kuninkaalliselle kamarikollegiolle. Olen vapaahetkinäni myös tullut lukeneeksi joitakin matkakuvauksia, mm. Campaniuksen teoksen Nya Swerige2, jossa s. 136 mm. sanotaan: Veneensä he (Amerikan villit) tekevät setripuun tai koivun kuoresta, nämä puut kun ovat siellä tavattoman suuria ja paksuja, sitoen kuoret niin näppärästi yhteen, että he voivat panna veneet kokoon ja kantaa mukanaan, minne sitten menevätkin; ja kun he kohtaavat rannasta sisämaahan päin avautuvan lahden ja haluavat ylittää sen, he laskevat veneensä veteen ja matkaavat niillä minne haluavat. He tekivät veneitä myös setripuusta, jonka he ensin polttivat ontoksi ja kaapivat sitten poltetun osan pois kivellä, luulla tai simpukankuorilla. Kiinnostuin tästä ja halusin oppia tarkemmin tietämään, kuinka näitä veneitä voitaisiin valmistaa. Tämän takia luin useita matkakertomuksia seuduilta, joilla niitä käytetään. Mainittakoon näistä erityisesti P. de Charlevoix’n Histoire de Nouvelle France, V nide, s. 283 alkaen3, Hennepinin New discovery of a vast country in America, 1. osan 3. luku4, ja Ellisin eli California-laivan kirjanpitäjän A voyage to Hudsons Bay s. 395. En kuitenkaan saanut niistä riittävästi valaistusta, kunnes kysyin asiaa ­herra preesekseltä6, joka on aivan äskettäin siellä matkustellut, ja hän onkin mitä suosiollisimmin suvainnut kertoa minulle lisää niiden ominaisuuksista. Koska tämä asia toisaalta liittyy läheisesti edelliseen julkaisuuni ja saattaa toisaalta herättää kiinnostusta maanmiesteni keskuudessa, olen nyt päättänyt julkaista tämän akateemisena opinnäytteenä.
  1. Viittaa Anders Chydeniuksen veljen Samuelin väitöskirjaan De navigatione, per flumina & lacus patriae, promovenda, jota Anders Chydenius puolusti Uppsalassa kesällä 1751. Vesiliikenteen väylien parantaminen jokia ja koskia perkaamalla oli tärkeä kansallinen projekti, jota valtiovalta pyrki edistämään koko 1700-luvun ajan.
  2. Viittaus Thomas Campanius Holmin teokseen Kort beskrifning om provincien Nya Swerige uti America, som nu förtjden af the engelske kallas Pensylvania. Af lärde och trowärdige mäns skrifter och berättelser ihopaletad och sammanskrefwen, samt med åthskillige figurer utzirad af : Thomas Campanius Holm. Stockholm, 1702. Teos perustui Uudessa Ruotsissa pappina 1643–1668 toimineen kirjoittajan isoisän Johannes Campaniuksen muistiipanoihin sekä linnoitusinsinööri Per Lindeströmin käsikirjoitukseen Geographia Americae eller Indiae Occidentalis beskrijffningh (1653–1656).
  3. Viittaus teokseen Pierre François Xavier de Charlevoix, Histoire et description générale de la Nouvelle France, avec le journal historique d’un voyage fait par ordre du roi dans l’Amerique Septentrionnale. Paris, 1744.
  4. Viittaus teokseen Louis Hennepin, A new discovery of a vast country in America, extending above four thousand miles between New France and New Mexico (1698). Julkaistiin ranskaksi edellisenä vuonna.
  5. Viittaus Henry Ellisin teokseen A voyage to Hudson’s Bay by the Dobbs gallery and California, in the years 1746 and 1747, for discovering a north west passage. Dublin, 1749. Ellis toimi tieteellisenä havainnoitsijana ja kartoittajana California-laivalla Hudsoninlahdelle 1746–1747 suoritetun tutkimusmatkan aikana. Hänen tehtäviinsä kuului luonnollisesti havaintojensa kirjaaminen; ehkä tästä syystä Chydenius kutsuu häntä ”kirjanpitäjäksi”.
  6. herra preesekseltä: professori Pehr Kalm

Alkuperäisdokumentit

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: