Edellinen jakso: Kruunajaispuhe, § 5
Seuraava jakso: Kruunajaispuhe, § 7
§ 6
Kustaamme päivä oli tuolloin kuitenkin vasta valkenemassa. Kansa ei vielä tuntenut Sinua. Lempeän isäsi luonne kuvastui kasvoiltasi, ja äitisi tulisieluisuus loisti silmistäsi. Vapaa kansa, joka ei halua vain kunnioittaa, vaan myös rakastaa ruhtinastaan, oli kuitenkin liian etäällä valtaistuimesta, enkä voi kiistää sitä, että Sinuun kohdistuvien suurten toiveiden takana oli silti salaista levottomuutta siitä, mitä ei oikein tunnettu. Ihmisten oli vaikeata erottaa todenmukaista aitoa kuvaa siitä ylistelystä,
jolla heikkoja ruhtinaita usein kuvaillaan yleisölle Jumalan kaltaisiksi.Suuri Kustaa! Miten nyt sitten Sinun päiväsi kirkastuisi Ruotsin kansalle? Ja miten aurinkosi todella loistaisi? Hovimme loisti; niin monien suurten valojen joukosta oli kuitenkin vaikeata havaita selkeästi Kustaan aurinkoa, niinpä sen pitäisi loistaa yksin. Niin kävikin. Kustaa ja hänen kunnianarvoisa veljensä Fredrik Adolf matkustivat ulkomaille. Vieraat kansat saivat silloin oppia tuntemaan prinssimme.
Hän ei tarvinnut enää ohjailua, tästä lähtien hän halusi ohjata kulkuaan itse. Hovin loistelias turhuus ei sokaissut häntä. Hän halusi nähdä valtakuntia, oppia tuntemaan niiden hallitustavat ja seurustella ihmisenä ihmisten kanssa.
Eteläisten maiden kansat, jotka ovat syntyneet lempeämmän taivaan alla, olivat uskoneet Pohjolamme tuottavan vain hidasälyisempiä ihmisiä, mutta saivat pian todeta tietämyksensä vähäisyyden havaitessaan Kustaamme suuret ominaisuudet. Hänen terävät ajatuksensa ja kaikissa tilanteissa oivallisesti asetetut vastauksensa hämmästyttivät kuulijoita. Miten iloisena Ruotsin mies kuulikaan Kustaastaan puhuttavan vieraiden kansojen keskuudessa yleistä ihailua ilmaisevin sanoin, eikä kukaan ruotsalainen voinut enää suhtautua epäillen siihen, mitä oli aikaisemmin toivonut ja mistä oli saanut kuulla, nimittäin Kustaan suuruuteen.
En ryhdy luettelemaan niitä monia kunnianosoituksia, joita hänelle suotiin, kun hänet otettiin vastaan ulkomaisissa hoveissa. Tähän mennessä ruhtinaiden vierailut toistensa luona ovat olleet harvinaisia tapahtumia. Hovielämän luonteen mukaisesti siis on tavallaan välttämätöntä ottaa tällaiset vierailut vastaan jossakin määrin juhlavasti. Mutta Kustaamme kunniaa
ilmaisee hänelle henkilönä hänen suurten tietojensa ja jalon mielenlaatunsa takia osoitettu arvostus kaikissa hoveissa, joissa hän kävi. Sanottiin avoimesti, että sekä hänen älynsä että hänen mielenlaatunsa ylittivät kaiken, mitä oli osattu odottaa, ja muuan Euroopan suurimmista hallitsijoista sanoi ministereilleen keskusteltuaan muutamia kertoja kuningas Kustaan kanssa, että Ruotsin nuori kuningas on Euroopan nykyisistä ruhtinaista suurin.Suuresti kunnioitetut kuulijat! Eikö tämä todellakin ilahduta jokaista Ruotsin miestä? Voimmeko me kuunnella tällaista tuntematta mitä suurinta tyydytystä? Näin suurten ja näin jäävittömien todistajien lausunnot Kustaan ajattelukyvystä ovat varmasti merkityksellisiä meille, jotka toivomme tätä niin intomielisesti ja olemme nyt alkaneet saada runsasta siunausta hänen suuresta ymmärryksestään.
Edellinen jakso: Kruunajaispuhe, § 5
Seuraava jakso: Kruunajaispuhe, § 7
paikat: Eurooppa Pohjola Ruotsi
Henkilöt: Fredrik Adolf Kustaa III
Raamatunkohdat:
Aiheet: