Edellinen jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, § 3
Seuraava jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, § 5
§ 4
Vaikka nämä veneet vaikuttavat huteroilta ja vaarallisilta, niillä on kuitenkin poikkeuksellisia etuja. Ensinnäkin ne kulkevat vedessä kevyemmin ja nopeammin kuin puuvene, lisäksi ne pystyvät kantamaan suuremman kuorman kuin samankokoiset puuveneet, ja niiden paras puoli on, että niitä voidaan vaivattomasti kantaa maataipaleilla. Siksi ne ovat ranskalaisille niin korvaamattomia Kanadassa, että ilman niitä he tuskin saisivat aikaan kahdeksasosaakaan siitä kaupasta, jota he nyt käyvät sisämaassa jopa 500 ruotsalaisen peninkulman päässä ja vielä kauempanakin pelkästään näiden veneiden avulla, niin että edes muutama tynnyri kultaa1 ei saisi heitä luopumaan niistä. Kun nimittäin joet kauempana suurelta osin asumattomassa sisämaassa ovat täynnä suuria kaatuneita puita, kun yhdessä kohdassa on jyrkkiä ja korkeita koskia ja putouksia ja toisessa peninkulman tai useammankin maakannas erottaa vesistöjä, liikkuminen meidän tavallisilla lautaveneillämme olisi melkein mahdotonta, etenkin kun monella joella tuskin yhden peninkulman päässä sen suulta tulee vastaan hirmuinen vesiputous, jota tuskin kyetään veneellä nousemaan, vaikka virta on putouksen yläpuolella taas peninkulmittain purjehduskelpoinen.
Ihmiset, jotka ovat tottuneet pilkkaamaan kaikkea mitä eivät ole lapsuudesta lähtien tottuneet näkemään, varmaan väistämättä pitävät kuvaamaamme tuohivenettäkin pikemminkin naurettavana kuin hyödyllisenä. Sen käyttömahdollisuuksia ja hyödyllisyyttä ei kuitenkaan ole syytä epäillä, koska monet ovat kuvanneet, kuinka sitä todella käytetään kaikkialla Pohjois-Amerikassa uskomattoman menestyksekkäästi. Herra preeses on itse matkustanut niillä Kanadassa yli 40 ruotsalaista peninkulmaa, vieläpä varsin suurilla järvilläkin. Hänellä oli neljä aikuista miestä mukanaan melojina, ja matkaeväät sekä muut tavarat vastasivat lisäksi viiden miehen painoa. Kun he sitten tulivat Champlainjärven päähän ja heillä oli edessään puolen ruotsalaisen peninkulman maamatka Saint-Sacrementjärvelle2, yksi miehistä nosti veneen päänsä päälle ja kantoi sitä koko matkan (pitäen ainoastaan yhden lepotauon) sellaista vauhtia, että toiset eivät pysyneet hänen perässään.
Edellinen jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, § 3
Seuraava jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, § 5
paikat: Champlainjärvi Kanada Lake George (Saint-Sacramentjärvi) Pohjois-Amerikka
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: