Edellinen jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, [gratulaatio]
Seuraava jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, § 2
[1]
För någon tid sedan utgaf jag en del af min Broders tanckar och förslag angående fartens befordrande genom strömmar och insiöar i riket7. Sedermera har jag med nöje förnummit, at Högl. Kongl. Wetenskaps Academien berörde förslager, hos Hans Kongl. Maj:t til nyttiande recommenderat, och at Höga wederbörande utom dess om strömmarnas och farwatnens ränsande i Finland skola wara omtänckte, så at dertil medel redan blifwit anslagne, och Hans Kongl. Maij:t om sakens wärkställande nådig befalning til Högl. Kongl. Kammar Collegium affärdat. Jag har ock wed lediga stunder kommit at genomläsa några rese beskrifningar, och ibland dem Campanius om Nya Swerige8, som bland annat pag. 136. säger: Sina båtar giöra de (willa Americanerne) af bark utaf Cederträ eller biörk, som der finnas öfwer måttan stora och tiocka, bindandes dem så nätt i hop, at the kunna lägga them tilsammans och bära med sig, hwarest de taga wägen; och när the komma til några kijlar9, som löpa up ifrån revieret10 och de wilja deröfwer, ställa de dem i watnet, och fara så dermed hwarest dem lyster. The brukade ock at giöra sig båtar af Cederträn, hwilcka the med eld utbrände, skiärandes sedan det brända bort med sten, been, eller Musle skaler11. Härigenom uptändes min nyfikenhet, at få närmare weta huru samma båtar skulle förfärdigas; jag las för den skuld flere rese beskrifningar öfwer de orter, der de brukas, som i synnerhet P. de Charlevoix uti sin Histoire de Nouvelle France T. V. p. 28312. seq.13 Hennepin uti sin Nevv Discovery of a vast Country in America Part. 1. Chap. 314. Clerken eller Bokhållaren på skieppet California uti des Voyage to Hudsons Bay pag. 3915. men kunde ei af2 dem få tilräckelig uplysning, tils jag derom förfrågade mig hos Herr Præses16, som der nyligast rest, hwilcken än wijdare har gunstigast täckts underrätta mig om beskaffenheten af dem. Nu, som denna sak, dels har en nära gemenskap med det jag förra gången utgaf, dels och ei torde wara mina landsmän obehagelig, har jag föresatt mig detta för ett Academiskt prof låta utgå.
1 Jonkin aikaa sitten julkaisin veljeni ajatuksia ja esityksiä liikenteen edistämisestä valtakunnan jokivesillä ja järvillä17ks. edellinen viite. Sittemmin olen tyytyväisyydekseni saanut tietää, että kunnianarvoisa kuninkaallinen tiedeakatemia on suositellut hänen kuninkaalliselle majesteetilleen, että näitä ehdotuksia olisi ryhdyttävä toteuttamaan ja että korkeat viranomaiset kuuluvat sitä paitsi ottaneen Suomen jokien ja vesiteiden perkaamisen huolekseen, niin että tähän on jo myönnetty määrärahoja, ja hänen kuninkaallinen majesteettinsa on antanut asian toteuttamisesta armollisen käskyn kunnianarvoisalle kuninkaalliselle kamarikollegiolle. Olen vapaahetkinäni myös tullut lukeneeksi joitakin matkakuvauksia, mm. Campaniuksen teoksen Nya Swerige18, jossa s. 136 mm. sanotaan: Veneensä he (Amerikan villit) tekevät setripuun tai koivun kuoresta, nämä puut kun ovat siellä tavattoman suuria ja paksuja, sitoen kuoret niin näppärästi yhteen, että he voivat panna veneet kokoon ja kantaa mukanaan, minne sitten menevätkin; ja kun he kohtaavat rannasta sisämaahan päin avautuvan lahden ja haluavat ylittää sen, he laskevat veneensä veteen ja matkaavat niillä minne haluavat. He tekivät veneitä myös setripuusta, jonka he ensin polttivat ontoksi ja kaapivat sitten poltetun osan pois kivellä, luulla tai simpukankuorilla. Kiinnostuin tästä ja halusin oppia tarkemmin tietämään, kuinka näitä veneitä voitaisiin valmistaa. Tämän takia luin useita matkakertomuksia seuduilta, joilla niitä käytetään. Mainittakoon näistä erityisesti P. de Charlevoix’n Histoire de Nouvelle France, V nide, s. 283 alkaen19, Hennepinin New discovery of a vast country in America, 1. osan 3. luku20, ja Ellisin eli California-laivan kirjanpitäjän A voyage to Hudsons Bay s. 3921. En kuitenkaan2 saanut niistä riittävästi valaistusta, kunnes kysyin asiaa herra preesekseltä22, joka on aivan äskettäin siellä matkustellut, ja hän onkin mitä suosiollisimmin suvainnut kertoa minulle lisää niiden ominaisuuksista. Koska tämä asia toisaalta liittyy läheisesti edelliseen julkaisuuni ja saattaa toisaalta herättää kiinnostusta maanmiesteni keskuudessa, olen nyt päättänyt julkaista tämän akateemisena opinnäytteenä.
[1]
Some time ago I published some of my brother’s thoughts and proposals regarding the promotion of navigation by way of rivers and lakes in this country.23 I have since then with pleasure learnt that the Royal Academy of Sciences has recommended the said proposals to His Royal Majesty to be put into practice and that the authorities are furthermore said to be considering the cleaning up of the rivers and waterways in Finland, so that the means for that have already been allocated, and that His Royal Majesty has issued an order for the implementation of the matter to the Public Finance Board.24 I have also in my spare time had the opportunity to read through some travel accounts, including that of Campanius on New Sweden25, which among other things on page 136 states: Their boats they (the native Americans) make of bark from the cedar tree or birch, of which exceedingly large and thick ones exist there, binding them together so neatly that they can pack them together and carry with them wherever they go; and when they come to any creeks that run in from the riverside and wish to cross them, they place them in the water and then travel in them wherever they please. They also used to make boats for themselves of cedar trees, which they hollowed out with fire, then cutting away the burnt part with stone, bone or mussel shells. My curiosity was thereby aroused to gain closer knowledge about how those boats should be constructed; for that purpose I read more travel accounts concerning the localities where they are used, as in particular Father de Charlevoix in his ‘Histoire de Nouvelle France’, vol. V, p. 283 ff.26, Hennepin in his ‘New Discovery of a vast Country in America’, part I, ch. 3,27 and that of the clerk or book-keeper on the ship ‘California’ in his ‘Voyage to Hudson’s Bay’, p. 39,28 but could not2 obtain sufficient enlightenment from them until I made enquiries from our Praeses,29 who has travelled there most recently and who has moreover most generously agreed to inform me about their nature. Now, as this matter is both closely related to what I previously published and is not likely to be unpleasing to my countrymen, I have decided to have it issued as an academic specimen.
Edellinen jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, [gratulaatio]
Seuraava jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, § 2
paikat: Amerikka Hudsoninlahti Suomi Uppsala Uusi Ruotsi
Henkilöt: Campanius Holm, Thomas Campanius, Johannes Charlevoix, Pierre François Xavier de Hennepin, Louis Kalm, Pehr Lindeström, Per
Raamatunkohdat:
Aiheet: