28r
Ink. d. 2 Januari 1801.
631.
Om en ny tilredning af Opium
§. 1.
Det kan aldrig sättas i fråga, om Opium blifwer i alla tider et oumbärligt läkemedel på alla Apothek, som ehuru det kan missbrukas, doch bewisar sin stora nytta uti swåra rötfebrar Diarher och bröstfebrar,1 och wid flera andra tilfällen. Men dyrheten på denna wahra blifwer alt mer och mer tryckande, utan twifwel för den oredan hwaruti Levantiska handelen nu står då waran skall föras sin wanliga wäg siöledes,2 hwartil äfwen de flera tusende Apotheker, som för Landt- och Siö-krigens skull måste wara inrättade wid armeerna och Flåttorna, öfwer dem som förr warit underhållna i Europa måste hafwa mycket bijdragit, hwarföre en omtänksam Medborgare ei annat kan än önska, det en sådan nödwändighets wara, antingen kunde fås för drägeligare Kiöp3 eller hälst hemma tilwärckad.
§. 2.
Ämnet til Opium är allmänt bekant, intet annat än wårt Papaver Somniferum,4 som ganska ömnogt wäxer, i alla wåra Kryddgårdar,5 doch aldrig utan at årligen sås, och tål hwarcken wår winter eller någon omsättning.6 Swenska Pharmacopoen7 kallar denna wäxten Orientalis, utan twifwel derföre, at detta medicament hemtas från Orienten, och tilwärckas där fast wäxten här kan frambringas til stor myckenhet, hwarwid jag allenast bör anmärcka den hufwudsakeliga åtskil[28v]nad, som finnes emellan Capita Papaveris och Semina,8 at de förra äro Rogifwande de sednare semina aldeles icke, ty wallmoge frö kan genom en simpel stötning och pressning ensamma gifwa den aldra renaste matolja, hwilcket en del af läkare ei altid weta at i acht taga, utan föreställa sig at deruti wore något rogifwande.
§. 3.
Huru Österlänningarna utdraga opium utur sin wallmo, har jag ei träffat få läsa något om, men derföre kan det icke wara någon hemlighet bland Turkarna, hwarest den i så stor myckenhet tilwärckas; Wår Swenska Pharmacopoea kallar Opium en succus inspissatus9 af Papavere Somnifero och af ärfarenheten lärer man at opium ligger i bladen i stielcken och i Hufwudet, men at den ei fins i fröet har jag redan anmärkt, och om sielfwa blom-bladen innehålla opium kan jag ei med wisshet säga. Mån då icke wore nödigt, at någon af Swenska Läkare, som wistas i Turkiet10 skulle anmodas, at sielf få se ock beskrifwa hela tilwärkningen.
§. 4.
Denna wärckan af wår Walmo har från ungdomen warit mig bekant, och under den tiden jag hade afsides på landet ett eget Apothek,11 samlade jag af detta opium på såcker således, at jag afskar utaf walmoge knoppen helt litet, hwarigenom straxt en bitter miölk slog ut den jag lätt12 en såcker bit draga uti sig och flyttade från den ena knoppen til den andra tils Såkret war mättat med detta opium, då på lika sätt förfors med flera knoppars aftagande och Såcker bitar mättades med opium, hwilcka såcker bitar jag sedan29r de woro uptorkade och gömde i glas,13 nytjade wid flera tilfällen, då man sielf kunde wara närwarande, at öka eller minska satsen efter behof, men hade den olägenheten, at dosis deraf under patientens frånwaru ei kunde med fulkomlig noggranhet afmätas.
§. 5.
Med dessa små kunskaper under bygd hände mig nu i wåras den lyckan, at få uti Danska Handels- och industrie Tidningar14 för detta år läsa en afhandling om tilwärckandet af opium utaf wår walmo, hwarest han nog omständeligen beskrifwer, huru knoppen skulle, sedan den någotwäl mognat och innan hon bleknade och torkade först på ena sidan skäras i täta ränder med en subtil15 knif, då opium giuter sig ut på så många walmoar, som man hinner, och efter några timmar börja med insamlingen af opium, och sedan skära den andra sidan, hwaraf insamlingen kan ske dagen derpå. Den miölklika materien, som då flyter derutur, beskrifwer han wara ett rent opium, som innom några timmar förwandlar sin färg til helt mörk brun, eller närmare swart. Han beskrifwer widare huru ei allenast en stor mängd wallmoer kunna ärhållas, utan äfwen betydeliga qvantiteter af Opium insamlas genom öfwade barn, hwilcket alt upmuntrade mig, at i denna sommar anställa några försök i denna delen, ock därjämte förmå Apothekaren här i GCarleby Herr Gustaf Libeck at jemte mig anställa några rön heruti.
§. 6.
I anledning häraf tog jag mig före, då de äldsta af walmoerne woro i det närmaste mogna, men ei ännu begynt at torcka, at skära med en fin pen knif skalet tätt igenom på halfwa knoppen,[29v] i tancka at efter några timmar få insamla det opium som mig blef låfwat och fortfor därmed, och fant wäl at detta kunde någorlunda gå an, men ock tillika at denna insamling tyktes blifwa altför obetydelig, hwarföre jag giorde flera försök, och fant ändteligen at ei allenast inskärningar på Knoppen lämnade opium ifrån sig, uti sin Miölkliknande saft, som straxt begynte at småningom swartna, utan at äfwen sedan Knoppen blef nätt afskuren stammen äfwen utgöt en likadan saft, af aldeles samma egenskaper och at den wid än flera repeterade afskärningar gaf det samma doch altid i mindre mån, tils han nederst på stielken blott wisade en grön achtig saft.
Detta opium sköt sig i bland så ömnogt utur knoppen eller stielcken, at det föll neder, om det ei förut handt inbergas, och begynte at swartna innom en fierdedels timma, om wäderleken war wäl torr.
Inbergningen fant jag beqwämligast ske med samma skarpa pen knif, och det en liten stund efter sårets öpnande, eller stielckens afskärning, så snart saften hinner tränga sig up, hwilcken emottages med flatan16 af den fina penknifwen, hwarpå kunna samlas fyra- til Sex droppar på en gång, hwilcka sedan wäl strykas i en sölfwersked eller tumlare,17 den man håller i wänstrahanden då man förer Knifwen i den högra. På detta sättet insamlar man Opium i några dagar med 2 a 3 gåssar, om tilgången på wallmo är tilräckelig til en half untz18 och sedan håller up i några dagar, at den walmo som ei förr hunnit får å nyo mogna då man åter företager samma arbete, hwilcket 3:die och fierde gången repeteras, och kan lämna 2, a 3 Uns helt rent opium.30r
§. 7.
Denna saft som således insamlas först i en nästan mölklik skeppelse,19 börjar alt småningom at stelna och antaga en swart brun färg, hwarföre den bör stå i fria luften under tak, tils den får hårdna, och blifwa wäl wäder torr, under hwilcken tid den doch bör dageligen omröras med en liten trädspada, men sidst bör den i lindrig wärma torkas på en thetass20 i några dagar, hwarefter den inlägges i glas at förwaras, och igen kännes af sin wanliga walmoge lucht, och bittra smak, samt insöfwande och rogifwande wärkan.
§. 8.
Några påliteliga rön om dess wärkningar har jag wäl icke ännu hunnit anställa, men alla teknens öfwerens stämmelse emellan detta Opium och det wanliga lämna ei stort rum för twifwelsmål häruti.
Jag tog mig derföre före, at af detta Opium efter den nyaste Swenska Pharmacopoen tilreda häraf en Tinctura Thebaica21 af
ij Drachmer22 Extr. Opii nostr.23
℥ ß Ω24 vin. Rectif.25
℥ ij Aqv. Cinnamom.26
M. Digere per triduum, dein cola.27 Denna nya Tinctura Thebaica, har jag jämfört med flera andra, huru wida den är i färg, lucht och smak öfwer ens stämmande med den wanliga, och funnit dem aldeles wara lika, och kan denna nya Tinctura icke gärna wara swagare än den förra, då den förra är tilredd af samme qvantitet opium Crudum,28 och den sednare af et renare Opium.
§. 9.
Emedan Papaver somniferum fins til stor ymnighet uti alla Kryddgårdar, ei allenast derige[30v]nom, at den af alla Trädgårds Mästare, hälst den dubla29 sås äfwen uti de minsta Kryddgårdar, utan den sprider sig äfwen ganska mycket genom det den sår sig siälf, och kan derigenom utsprida sig långt öfwer det man will, ty genom utplantering låter det aldrig göra sig, så kan på detta ämne aldrig blifwa någon brist, allenast at man än närmare får utröna, hwad sätt blifwer det behändigaste til Opii insamlande, som kan förrättas med lätthet af barn som äro 10 a 12 år gamla, allenast de förut blifwa noga underwista, styrda och handledda.
§. 10.
Knopp, stielkar och blad innehålla en myckenhet Opiium, som tydeligen röjer sig genom sin Miölklika utflytning, och sin bäska smak, men det tål en nogare undersökning, om all den saft hwilcken de innehålla, är af enahanda egenskap eller ei?, ty för ögat wisar det sig icke så. Så snart man skär något litet i knoppen, stielcken eller bladet så flyter den miölklika saften derutur, lika som sielfmant, men under någon lätt utpressning förwandlas den til grön, lik den som pressas utur andra gröna blad. Wore all denna saften i wallmon af enahanda Natur, fröet undantagandes, som icke innehåller något opium så kunde all saften pressas utur wallmoen, och sedan den klarnat i lindrig wärma kokas tilsammans och då gifwa ett slags Opium crudum, men jag befarar, at detta försök ei torde slå in, hälst jag altid märkt, at den första miölkachtiga utflytning stelnar och swartnar på det sår hwarutur den utflu31artit, men den gröna icke så. Äfwen borde utrönas, om icke wallmo knoppar och blad, sedan de förra blifwit renade ifrån sitt frö kunde torkas under skiul,30 hwarigenom den gröna saften kunde förflyga,31 och Opium til äfwentyrs wara i behåll, som genom sönderskärning och tilräckelig upkokning i watn kunde utdragas och efter wallmoens afsilning widare upkokas och torkas til ett extractum Opii crudum.
§. 11.
Af dessa mina första försök har jag ei hunnit med någon wisshet utröna, antingen dubla eller enkla walmoer, eller hwad färgor deraf gifwa det ömnogaste Opium. Den af mig åberopade danska Handels- och industrie Tidningen wille wäl säga, at de dubla skulle gifwa rikare, men sådant har jag ei hunnit utröna. Det allenast kunde jag anmärcka, at i sielfwa knoppen och öfwersta ändan af stielken wiste sig altid det starkaste opium, som lätt märktes deraf, at den miölkachtighet som där utflöt wisade sig synbarligen tiockare, och stelnade fortare, men blef ju längre nederåt ju wattigare, äfwen som första utflytningen är altid den starkaste, men genom flera uttömningar altid förswagas och blir grönachtig til slut.
§. 12.
Af detta som nu är anfört kan Kongl. Finska Hushållnings Sälskapet lätteligen finna, at en så nödig wara som Opium är på wåra apotheker, och wid sina tilfällen oumbärlig til widmacht hållande af menniskliga lifwet, och nu tillika upstegrad til et oärhördt pris kan med ringa möda genom barn insamlas til stor myckenhet. Jag twif[31av]lar derföre icke at Kongl. Finska Hushålls Sälskapet gifwer häraf del åt sina Landsmän, som genom widare försök kunna updrifwa konsten, at göra ett färdigt opium, så wäl til wåra egna, som äfwen främmande apotheker.
Flera Apothekare wäxter torde äfwen behöfwa påtänckas, at blifwa i bland oss mera allmänna, bland hwilcka jag nu allenast må nämna wår ächta Rabarber eller Rheum Palmatum32 som redan i 40 eller 50 år blifwit planterad i Swerige och Finland, men dels för sin swaghet, dels ock derföre at den är ganska lös emot den Chinesiska33 ei hafwer wunnit förtroende på apotheken, men genom sin mognad kan få sin Kraft, och genom sina widlöftiga omgånger med dess torkning sin hårdhet, hwarom jag hoppas om jag lefwer få lämna Kongl. Finska Hushållnings Sälskapet några uplysningar, af hwad jag i den delen försökt, emedan min plantering redan är 27 år gammal.
Gamla Carleby d:n 12 December 1800.
Anders Chydenius.
28r
Saapunut 2. tammikuuta 1801
631.
Uudesta oopiumin valmistustavasta
§ 1
Koskaan ei voida asettaa kyseenalaiseksi sitä, että oopiumi tulee aina olemaan kaikkien apteekkien välttämätön lääkeaine, vaikka sitä voidaankin käyttää väärin, sillä se osoittaa silti suuren hyödyllisyytensä vaikeissa kylmänvihoissa, ripulitaudeissa ja rintakuumeissa34 ja monia muunlaisiakin tapauksia hoidettaessa. Tämän tavaran kalleus käy kuitenkin yhä raskaammaksi taakaksi, epäilemättä sen sekasorron takia, jossa tavanomainen Levantin kanssa käyty merikauppa nykyisin on,35 ja asiaan ovat myös varmasti vaikuttaneet ne monet tuhannet apteekit, joita on sodan riehuessa maalla ja merellä pitänyt varustaa armeijoiden ja laivastojen tarpeisiin paljon runsaammin kuin aiemmin Euroopassa. Näin ollen harkitseva kansalainen voi vain toivoa, että tuollaista välttämättömyystavaraa voitaisiin joko saada siedettävämpään hintaan tai mieluummin valmistaa kotimaassa.
§ 2
Oopiumin raaka-aine tunnetaan yleisesti, sehän on vain tuttu Papaver somniferum,36 jota kasvaa varsin runsaasti kaikissa yrttitarhoissamme, joissa viljely ei kuitenkaan koskaan onnistu muuten kuin jokavuotisilla kylvöillä, sehän ei kestä talveamme eikä siedä uudelleen istuttamisia. Ruotsin farmakopea käyttää kasvista lajinimeä orientalis, epäilemättä sen takia, että tätä lääkettä tuodaan itämailta ja valmistetaan siellä, vaikka kasvia voidaan meidän maassamme viljellä hyvin runsaasti. Tässä yhteydessä minun on vain huomautettava unikon siemenkotien[28v] ja siementen välisestä tärkeimmästä erosta. Ensiksi mainituilla on rauhoittava vaikutus, mutta viimeksi mainituilla ei lainkaan. Pelkistä unikonsiemenistä voidaan yksinkertaisella survomisella ja puristamisella tosin saada mitä puhtainta ruokaöljyä, mitä suinkaan kaikki lääkärit eivät aina osaa ottaa huomioon, vaan kuvittelevat, että siinä voisi olla jotakin rauhoittavaa ainetta.
§ 3
En ole löytänyt lukemistani teksteistä tietoja siitä, miten itämaalaiset uuttavat unikoistaan oopiumia, mutta se ei silti voi mitenkään olla salaista tietoa turkkilaisille, heidän keskuudessaanhan sitä valmistetaan runsaasti. Ruotsin farmakopeamme37 sanoo, että oopiumi on Papaver somniferum -kasvin succus inspissatus,38 ja kokemusperäisesti tiedetään, että oopiumia on lehdissä, varressa ja siemenkodassa, mutta ei siemenissä, kuten olen jo huomauttanut, enkä voi sanoa varmasti, onko oopiumia kukan terälehdissä. Saattaisi ehkä olla tarpeen, että jotakuta Turkissa oleskelevaa ruotsalaista lääkäriä39 kehotetaan hankkimaan mahdollisuus nähdä koko valmistusprosessi ja laatia siitä kuvaus.
§ 4
Olen nuoruudestani asti tuntenut unikkomme tällaisen vaikutuksen, ja siihen aikaan, jolloin minulla syrjäisellä maaseutupaikkakunnalla oli oma apteekkini,40 keräsin tätä oopiumia sokeriin sillä tavalla, että leikkasin aivan pienen palan pois unikon siemenkodasta, jolloin tuosta kohdasta tunkeutui heti esiin karvasta maitoa, jonka imeytin sokeripalaan ja siirsin tätä sitten siemenkodasta toiseen, kunnes sokeri oli tämän oopiumin kyllästämää. Näin jatkoin tyhjentämällä lisää siemenkotia ja kyllästämällä oopiumilla sokeripaloja, jotka sitten kuivatin ja29r säilöin lasiastiaan. Käytin niitä sitten useissa tilanteissa, joissa saatoin itse olla paikalla, lisätäkseni tai vähentääkseni annosta tarpeen mukaan, mutta asiassa oli se ikävä puoli, ettei annostusta voinut tarkoin mitata potilasta näkemättä.
§ 5
Nämä vähäiset pohjatiedot hallussani osuin nyt viime keväänä hyvällä onnella löytämään tanskalaisesta Handels- og Industrie-Tidende -lehdestä luettavakseni tutkielman,41 joka koski oopiumin valmistusta meidän unikkolajistamme. Kirjoittaja kuvaa siinä varsin laveasti, miten siemenkotaan pitää sen jossakin määrin kypsyttyä, mutta ennen sen vaalenemista ja kuivumista ensin viiltää tiheitä viiltoja ohutteräisellä veitsellä ja saada oopiumi valumaan ulos niin monista unikoista kuin ehtii leikkaamaan ja sitten muutaman tunnin kuluttua ryhtyä keräämään oopiumia, minkä jälkeen viillot tehdään siemenkotien toiselle puolelle ja niistä valunut oopiumi kerätään seuraavana päivänä. Siemenkodasta virtaavaa maitomaista ainetta, jonka väri muuttuu muutamassa tunnissa hyvin tummanruskeaksi, melkeinpä mustaksi, kirjoittaja sanoo puhtaaksi oopiumiksi. Hän kertoo myös, miten unikoita voidaan saada suuria määriä, ja että merkittävän runsaasti oopiumia voidaan saada kerätyksi tehtävään opetettujen lasten avulla. Tämä kaikki rohkaisi minua järjestämään tänä kesänä muutamia tähän liittyviä kokeiluja ja taivuttelemaan myös täällä Kokkolassa toimivan apteekkari Gustaf Libeckin tutkimaan kanssani tätä asiaa.
§ 6
Kun ensin kukkineiden unikkojen siemenkodat olivat lähes kypsiä, mutta niiden kuivuminen ei ollut vielä alkanut, leikkasin edellä mainittujen tietojen nojalla ohutteräisellä kynäveitsellä tiheitä viiltoja siemenkodan kuoreen sen toiselle puolelle[29v] uskoen, että saisin muutaman tunnin kuluttua kerätä kirjoituksen lupaaman oopiumin, ja jatkoin samalla tavalla. Havaitsin tämän käyvän jotenkuten päinsä, mutta tämän keräilyn tulos näytti kuitenkin jäävän liian vähäiseksi, joten tein useita kokeiluja ja havaitsin lopulta, ettei maitomaista ja heti vähittäisen mustumisen aloittavaa oopiumimehua saada ainoastaan siemenkodan viilloista, vaan näöltään ja ominaisuuksiltaan samanlaista mehua kihoaa myös varresta, kun siemenkota on siististi leikattu pois, ja sitä saadaan varren jokaisen uuden lyhentämisen jälkeen, tosin yhä vähäisempiä määriä, kunnes varren tyvestä nousee vain vihertävää mehua.
Tätä oopiumia kihosi siemenkodasta tai varresta toisinaan niin runsaasti, että se putosi maahan, ellei sitä kerätty tätä ennen pois, ja se alkoi mustua neljännestunnissa, jos sää oli hyvin kuiva.
Oopiumin keräämisen totesin tapahtuvan mukavimmin samalla terävällä kynäveitsellä ja vain hetken kuluttua viillon avaamisesta tai varren katkaisusta heti mehun ehdittyä työntyä esiin. Mehu otetaan ohutteräisen kynäveitsen terän sivupinnalle; sille voidaan kerätä kerrallaan 4–6 pisaraa, jotka sitten pyyhkäistään vasemmassa kädessä olevaan hopealusikkaan tai kuppiin oikean käden käytellessä veistä. Tällä tavalla oopiumia voidaan kerätä 2–3 pojan avulla muutamassa päivässä puoli unssia, jos unikoita on riittävästi käytettävissä, ja kun tämä työ toistetaan muutaman päivän tauon jälkeen, niin että aiemmin valmistumattomat siemenkodat ehtivät taas kypsyä ja vielä kolmannen ja neljännenkin kerran, voidaan saada kokoon 2–3 unssia täysin puhdasta oopiumia.30r
§ 7
Tämä mehu, joka on aluksi melkeinpä maitomaista, alkaa vähitellen jähmettyä ja muuttua väriltään mustanruskeaksi, ja tämän takia sen on saatava olla kosketuksessa ilmaan katon alla, kunnes se kovettuu ja kuivuu hyvin, mihin kuluvana aikana sitä on kuitenkin päivittäin sekoitettava pienellä puulusikalla, mutta lopuksi sitä on kuivattava lievässä lämmössä teelautasella muutamia päiviä, minkä jälkeen se sijoitetaan lasiseen säilytysastiaan. Sen voi tunnistaa sen tavallisesta unikontuoksusta ja karvaasta mausta sekä sen nukuttavasta ja rauhoittavasta vaikutuksesta.
§ 8
En ole vielä ehtinyt saada aikaan luotettavia tuloksia tämän aineen vaikutuksista, mutta kaikkien havaintojen mukaan tämä oopiumi ja tavallinen kaupan oopiumi ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia, joten asiassa ei ole juuri epäilyksille sijaa.
Niinpä ryhdyin valmistamaan tästä oopiumista Ruotsin uusimman farmakopean ohjetta noudattaen tinctura thebaicaa,42 johon käytin
2 drakmaa43 meidän oopiumuutettamme44
½ unssia tislattua alkoholia
2 unssia kanelivettä
M. Digere per triduum, dein cola.45 Olen verrannut tätä uutta tinctura thebaicaa moniin muihin valmisteisiin todetakseni, vastaako se tavanomaista valmistetta väriltään, tuoksultaan ja maultaan, ja todennut ko. aineet täysin samanlaisiksi, eikä tämä uusi tinktuura voine olla laimeampaa kuin entinen, koska entisen valmistamiseen on käytetty sama määrä raakaa oopiumia46 ja uuteen puhtaampaa oopiumia.
§ 9
Papaver somniferumia kasvaa hyvin runsaasti kaikissa yrttitarhoissa, ei pelkästään[30v] kaikkien puutarhureiden pienimpiinkin yrttitarhoihin kylvämänä, jolloin käytetään etenkin kerrottukukkaista muotoa, vaan varsin runsaasti myös itsestään kylväytyneenä, jolloin se saattaa levittäytyä paljon laajemmalle alalle kuin halutaan, mikä ei koskaan onnistu istutusten avulla. Näin ollen tästä aineesta ei voi koskaan tulla pulaa, kunhan vain saadaan lähemmin selvitetyksi, miten oopiumi kätevimmin kerätään, niin että 10–12-vuotiaat lapset pystyvät sen helposti tekemään, kun se heille ensin huolellisesti opetetaan ja heitä valvotaan ja opastetaan.
§ 10
Siemenkodissa, varsissa ja lehdissä on runsaasti oopiumia, joka on selvästi tunnistettavissa maitomaisena ulos valuvana karvaalta maistuvana nesteenä, mutta on vielä selvitettävä tarkemmin, onko kaikki niiden mehu ominaisuuksiltaan samanlaista vai ei. Samalta se ei ainakaan näytä. Heti kun tehdään pieni haava siemenkotaan, varteen tai lehteen, siitä valuu maitomaista mehua ikään kuin itsestään, mutta kevyestikin puserrettaessa mehu muuttuu vihreäksi, sellaiseksi jota voi puristaa muista vihreistä lehdistä. Jos kaikki tämä unikon mehu olisi samanlaista ominaisuuksiltaan, siemeniä lukuun ottamatta, niissähän ei oopiumia ole, voitaisiin unikosta puristaa pois kaikki mehu ja keittää se kokoon lievällä lämmöllä, kun se on ensin kirkastunut, jolloin saataisiin jonkinlaista raakaa oopiumia, mutta pelkäänpä, ettei tällainen koe onnistuisi, etenkin kun olen aina havainnut, että aluksi vuotava maitomainen neste jähmettyy ja mustuu vuotokohtansa pintaan,31ar mutta vihreä ei. Olisi selvitettävä myös, voitaisiinko unikon lehdet ja siemenkodat siementen poistamisen jälkeen kuivata katon alla, jolloin vihreä mehu saattaisi haihtua mutta oopiumi ehkä jäädä jäljelle ja se voitaisiin kerätä keittämällä muserrettuja kasvinosia vedessä riittävästi ja jatkamalla liemen keittämistä kokoon edelleen sen jälkeen, kun kasviainekset on siivilöity pois, ja kuivattamalla se raakaoopiumiuutteeksi.47
§ 11
En ole ehtinyt näissä ensimmäisissä kokeiluissani mitenkään varmasti selvittää, tuottavatko yksinkertaiset vai kerrottukukkaiset unikot runsaammin oopiumia tai minkä värisistä unikoista saadaan eniten oopiumia. Tanskalaisen Handels- og Industrie-Tidende -lehden kirjoituksessa, johon viittasin, haluttiin tosin sanoa, että kerrottukukkaiset tuottaisivat sitä runsaammin, mutta tämän väitteen todenperäisyyttä en ole ehtinyt selvittää. Voin vain huomauttaa, että oopiumi oli aina väkevintä siemenkodissa sekä varren ylimmässä kärjessä, minkä saattoi helposti havaita siitä, että niistä valuva maitomainen neste oli selvästi sakeampaa ja jähmettyi nopeammin, mutta muuttui sitä vetisemmäksi mitä alemmaksi edettiin. Samoin ensimmäisenä valuva neste on aina väkevintä, mutta laimenee aina useammilla valutuskerroilla ja muuttuu lopulta vihreäksi.
§ 12
Kuninkaallinen Suomen Talousseura voi edellä esitetystä helposti havaita, että lapset voivat kerätä vähällä vaivalla suuria määriä tätä apteekeissamme erittäin tarpeellista ja toisinaan ihmishengen pelastamiseksi välttämätöntä ainetta, oopiumia, jonka hinta on nyttemmin kohonnut ennen kuulumattoman korkeaksi. Niinpä en epäile[31av] lainkaan sitä, että Kuninkaallinen Suomen Talousseura tiedottaa tästä maanmiehilleen, jotka voivat kokeiluja jatkamalla kehittää taitoa tuottaa valmista oopiumia sekä meidän omiin apteekkeihimme että ulkomaiden apteekkeja varten.
Lienee tarpeellista pohtia, pitäisikö useampiakin rohdoskasveja saada yleistymään maassamme. Mainitsen näistä nyt vain aidon raparperimme eli rheum palmatumin,48 jota on jo 40 tai 50 vuotta viljelty Ruotsissa ja Suomessa, mutta joka ei ole saavuttanut apteekeissa luottamusta osaksi laimeutensa takia ja osaksi myös siitä syystä, että se on rakenteeltaan löyhempää kuin kiinalainen,49 mutta se voi kypsyessään väkevöityä ja saada monivaiheisen kuivatuksensa aikana lujuutta, mitä koskevista kokeiluistani toivon voivani antaa Kuninkaalliselle Suomen Talousseuralle joitakin tietoja, mikäli minulla elinpäiviä riittää, sillä olen itse viljellyt sitä jo 27 vuotta.
Kokkolassa 12. joulukuuta 1800
Anders Chydenius
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section:
Next Section:
Places: Alaveteli Egypt Europe China Kokkola (Gamlakarleby – today Karleby) Sweden Finland Turkey Mediterranean
Biblical references:
Subjects: