Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works

Sammaloituneet niityt, § 1

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

Unfortunately this content isn't available in English

Original documents

Original language

§. 1.

Det gifvas allenast trenne möjeliga hufvud-orsaker til hvar och en växts frambringande på vårt jordklot, af hvilka om någondera saknas, kan aldrig någon växt krypa fram utur jordenes sköte.

Den Första är hvar och en växts frö, som Allmagten satt til grundämne för alla vegetabilier, utom hvilket det faller så obegripeligt, at se en växt komma fram, som at föreställa sig något ske i verlden utan full orsak; ty hvad angår växternas fortplantning genom rötters, stjelkars, knoppars etc. nedgräfning i jorden, är det icke annat än en omplantering af hela växten, eller någon sådan dess del, som ännu innehåller sitt växande lif.

Den Andra är en tjenlig grund. Vårt jordklot har et alt för skiljaktigt lynne1. Det öfverklädes til största delen med vatten, til en del med sand och mylla, til en stor del med hårda bärg. Det var emot Allmagtens djupa vishet stridande, at lemna någondera af dessa belägen43heter ofruktsam; men deras art tillika sins imellan så stridig, at den växt, som trifdes på endera af dessa, kunde omöjeligen växa uppå den andra. Så blir det omöjeligt för en Stenmossa, at växa på vattnet: en vattuväxt, at bärga sig i torr jord, och jord-växterna at lefva i vattnet.

Vid närmare efterseende blifver man äfven varse, at inga jord-växter kunna växa i allehanda slags jordmon, åtminstone icke lika väl. Tallen ­växer frodig på den torraste sandhed, gör en alnslånga skott2, och tjocknar ofta årligen til en fjerdedels tum på alla sidor; men tvinar bårt på den fetaste gyttja. Starren skjuter frodiga blad vid vattnet; men dör bårt på en torr sand-ås. Linet klifver til sex qvarters högd i fet lera och gyttja; men hinner knapt til et i sanden.

Den Tredje är en lämpelig väderlek, så i anseende til köld och värma, som rägn och Solsken, väder eller lugn3. Det är väl icke ännu afgjordt, i hvad grad af köld vissa växter kunna taga til, och däremot är vist, at de flästa växa då först, när Thermometern står några grader öfver frys-puncten; dock fordra somliga af dem en starkare hetta, såsom Tobaken och Meloner, och andra frögda sig i skuggan, som de så kallade Åker-bär eller Jord-hallon4. Somliga tåla litet vatten, som Turska Bönor5: andra tyckas altid vara torstige6, som Rödlöken. Kålen vantrifs utmed husen; men är maskfri där vädret får spela. Tobaken däremot står säker i lugn; men kan af en storm blifva illa handterad.

Skal nu någon växt kunna frambringas, så böra desse hufvud-orsaker stöta tilsammans. Äro de lämpade efter det som en växt fordrar, blir hon44 bragt til sin högd, i annor händelse är växten allenast medelmåttig eller ock nödvuxen. Men är man däremot omtänkt på någon växts utrotande, böra antingen alla, eller endera af dessa grund-orsaker utur vägen rödjas, då måste ändamålet säkert vinnas.


  1. övervuxna eller betäckta med mossa
  2. Originalets företal [s. iii–x] och de andra skribenternas tävlingssvar s. 1–41 och 69–112 är inte återgivna här.
  3. kaplan; person som innehar ordinarie präs­ttjänst i ett pastorat utan att vara pastoratets kyrko­herde
  4. här: beskaffenhet, karaktär, utseende
  5. under en och samma växtperiod ut­vecklat stamparti
  6. väder eller lugn: väder här i betydelsen vind; lugn i betydelsen vindstilla
  7. en finländsk benämning till åkerbär (Rubus arcticus Lin.)
  8. Turska Bönor: ”turkiska bönor”, en allmän benämning på många typer av kryp- och störbönor

Finnish

§ 1

Jokaisen yksittäisen kasvin ilmaantumiseen maapallollemme vaikuttaa vain kolme mahdollista perustekijää, ja jos niistä jokin puuttuu, mikään kasvi ei voi koskaan nousta esiin maan sylistä.

Ensimmäinen on itse kunkin kasvin siemen, jonka Kaikkivaltias on asettanut kaikkien kasvavien kasvien perusaineeksi. Ilman sitä olisi kasvin nousun näkeminen yhtä käsittämätöntä kuin sellainen kuvitelma, että maailmassa tapahtuisi jotakin ilman täyttä syytä. Eihän kasvien lisääminen kaivamalla maahan juuria, varsia, silmuja jne. ole muuta kuin koko kasvin tai jonkin vielä kasvavaa elämää sisältävän kasvinosan istuttamista uudelleen.

Toinen on kelvollinen maaperä. Maapallomme on luonteeltaan liiankin vaihtelevainen. Sen suurinta osaa peittää vesi, osaa peittävät hiekka ja multa ja suurta osaa kovat kalliot. Kaikkivaltiaan syvän viisauden vastaista oli jättää mitään näistä erilaisista osista43 vaille hedelmällisyyttä, mutta ne ovat kuitenkin keskenään niin erilaisia, että jollakin pohjalla viihtyvä kasvi ei voi missään tapauksessa kasvaa toisella. Niinpä kivisammal ei voi kasvaa veden pinnassa, vesikasvi ei selviydy kuivalla maalla eivätkä kuivan maan kasvit voi elää vedessä.

Asioita lähemmin tarkasteltaessa havaitaan myös, etteivät mitkään kuivalla maalla kasvavat kasvit voi kasvaa kaikenlaisella maaperällä, eivät ainakaan yhtä hyvin. Mänty kasvaa rehevästi kuivimmallakin hiekkanummella, kasvattaa kyynärän mittaisia vuosikasvaimia ja paksuuntuu vuosittain neljännestuuman joka suuntaan, mutta kuihtuu hengiltä viljavimmassakin liejussa. Sara kasvattaa reheviä lehtiä veden äärellä, mutta kuolee kuivalla hiekkaharjulla. Pellava kasvaa kuuden korttelin mittaiseksi mehevässä savessa ja liejussa, mutta tuskin korttelin pituiseksi hiekassa.

Kolmas on otollinen ilmasto, jossa kylmyys ja lämpö, sade ja päivänpaiste, tuuli ja tyyni sää ovat sopivassa suhteessa. Vielä ei ole varmaankaan lopullisesti selvitetty, kuinka kylmässä tietyt kasvit kykenevät kasvamaan, mutta varmaa sen sijaan on, että useimmat kasvavat vasta sitten, kun lämpö­mittari osoittaa lämpötilan olevan muutamia asteita jäätymispisteen yläpuolella. Eräät niistä vaativat kuitenkin enemmän lämpöä, mm. tupakka ja melonit, ja toiset viihtyvät varjossa, kuten ns. mesimarjat eli maamuuraimet. Eräät selviytyvät niukalla vedellä kuten turkinpavut7; toiset tuntuvat olevan alituisesti janoisia kuten punasipuli. Kaali ei viihdy rakennusten seinustalla, mutta pysyy toukattomana kasvupaikalla, jolla tuuli puhaltaa vapaasti. Tupakka sitä vastoin seisoo vakaana paikassa, jossa on tyyntä, mutta myrsky saattaa runnella sitä pahasti.

Jotta tiettyä kasvilajia voidaan kasvattaa, näiden perustekijöiden pitää yhdistyä sopusointuisesti. Jos ne ovat otolliset kasvin vaatimusten kannalta, se44 kasvaa luonnolliseen korkeuteensa, muussa tapauksessa kasvu pysähtyy kesken tai kasvi jää kokonaan kitukasvuiseksi. Jos sen sijaan suunnitellaan jonkin kasvilajin hävittämistä, on poistettava kaikkien tai ainakin jonkin perustekijän suotuisuus, jolloin tavoitteeseen varmasti päästään.


  1. erilaisten pensas- ja salkopapujen vanha yleisnimitys

English

Unfortunately this content isn't available in English

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: