Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works

Purjehdusvapauden muutos, § 6

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

Unfortunately this content isn't available in English

Original documents

Original language

[1/285]

§. 6.1 Trenne wigtiga föremål måste ofelbart wid denna saks riktiga af­görande sysslosätta Hans Kgl. Maj:t, nämligen, at förwara Sina undersåtares wälfångna fri- och rättigheter, at uplifwa Handelns fria omlopp, äfwen i de aflägsnaste Rikets Provincer, och at hafwa Tull-inkomsterne, på en wig och säker fot. Sättes någondera utur ögnasigtet, måste här hända, som gamla ordspråket lyder: Incidit in Syllam, cupiens evitare Charybdin.2

Hwad nu det första beträffar, så är det wisst, at en stor del af Riket, i synnerhet de aflägsnaste orter, öfwer Twå Hundrade år, liksom twinat bort, under en tilstoppad rörelse,3 och at få Dam-luckorna öpnade för en friare Handel, ansågs då för en omöjelighet. Folket knotade wäl, men först wid 1762 års Riksdag öpnades rätt Balen.4

Häftiga Cabaler5 och underliga wälfningar kastade då saken af och an, och trodde man sig redan lyckeligen hafwa begrafwit hela den upkastade Frihets-frågan; men den upqwicknade wid följande Riksdagen 1765, och efter mångfaldiga äfwentyr bröt sig fram med fördubblad styrka, oket brast, och Medborgares frihet segrade.

Sådan är uprinnelsen af de nya Stapel-Städers Privilegier, som nu ­redan mönstras.6 Inbyggarena uti dem, som wågat det yttersta, at winna byten, hafwa nu wäl hunnit få smaken af sin frihet. Hwad menar du min Läsare! de skulle tycka därom, om man nu i en hast tacklade af7 alla deras Utlands-farare, läste igen8 deras Contoir och satte Handeln i sin förriga trängsel, då Kongl. Maj:t genom öppet Privilegium af d. 3 Decemb. 1765 förundt dem en fri Ut- och Inländsk Sjöfart? Orden lyda så i högst åberopade Privilegio: Altså wele Wi härmed och i kraft af detta Wårt öpna Privilegio, i Nåder hafwa förunnat och tillagt Staden N.N. Stapel-rätt, så at den med egna och Inrikes fartyg må få besöka alla In- och Utrikes Hamnar9 etc. Månne icke det wore at afhända10 ägarena häraf mera, än en egendom af några tunnor Guld?11


  1. § 6–10 publicerades i Dagligt Allehanda 13.12.1774
  2. Incidit in Syllam, cupiens evitare Charybdin: Åsyftar två monster i Homeros Odysséen (12, 85–). Enligt berättelsen kunde man inte ta sig förbi det ena monstret utan att råka ut för det andra. På latin lyder uttrycket vanligtvis Incidit in Scyllam, qui vult vitare Charybdim, ”den som försöker undvika Karybdis, råkar ut för Scylla”. Den ordalydelse som Chydenius använder är hämtad ur Gautier de Châtillons verk Alexandreis (5:301).
  3. tilstoppad rörelse: igentäppt eller förhindrad handel
  4. öpnades rätt Balen: kom man igång med saken
  5. intriger, komplotter
  6. granskas
  7. tacklade af: tog ner riggen på
  8. läste igen: låste, bommade för
  9. Altså wele Wi ... Utrikes Hamnar: Ett textparti som motsvarar det här citatet finns i det privilegiebrev som beviljades Gamlakarleby stad den 3 december 1765. Karleby stads arkiv.
  10. frånta
  11. tunnor Guld: en tunna guld motsvarade 100 000 daler smt

Finnish

[1/285]

§ 6.12 Hänen kuninkaallista majesteettiaan työllistää tämän asian oikeaa ratkaisua pohtiessaan varmasti kolme tärkeää näkökohtaa, nimittäin: Hänen alamaistensa rehellisesti ansaittujen vapauksien ja oikeuksien säilyttäminen, vapaan kaupankäynnin elvyttäminen, myös valtakunnan kaukaisimmissa maakunnissa, sekä tullitulojen saattaminen sujuvalle ja varmalle kannalle. Jos jokin näistä jätetään huomioimatta, käy tässä kuten vanhassa sananlaskussa sanotaan: Incidit in Scyllam, cupiens evitare Charybdin.13

Mitä ensiksi mainittuun tulee, niin on varma, että suuri osa valtakunnasta, erityisesti kaukaisimmat paikkakunnat, oli yli kahdensadan vuoden aikana tavallaan kuihduksissa, koska kaupan liike oli estetty. Patoluukkujen avaamista vapaammalle kaupankäynnille pidettiin tuolloin mahdottomuutena. Kansa kyllä valitti, mutta vasta vuoden 1762 valtiopäivillä asia saatiin kunnolla käyntiin.

Kiivaat salajuonet ja erikoiset käänteet heittelivät asiaa silloin edestakaisin, ja luultiin jo, että koko esiin nostettu vapauskysymys oli onnellisesti haudattu. Mutta se heräsi uudelleen seuraavilla valtiopäivillä 1765 ja murtautui lukuisten vaiheiden jälkeen esiin kaksinkertaisella voimalla, ies murtui ja kansalaisten vapaus voitti.

Sellainen on uusien tapulikaupunkien privilegioiden alkuperä, ja nyt niitä jo tarkastetaan. Näiden kaupunkien asukkaat ovat riskeeranneet äärimmäisen paljon voittojen saavuttamiseksi, ja ovat nyt hyvin ehtineet päästä vapautensa makuun. Lukijani, mitä mieltä olet! Mitä he ajattelisivat siitä, että nyt yhtäkkiä heidän kaikkien ulkomaanlaivojensa takilat riisuttaisiin, heidän konttorinsa suljettaisiin ja kaupankäynti pakotettaisiin entiseen ahdinkoonsa, vaikka kuninkaallinen majesteetti on avoimella privilegiolla 3. päivänä joulukuuta 1765 myöntänyt heille vapaan purjehduksen ulkomaille ja kotimaassa? Sanat tässä nimenomaan vedotussa privilegiossa kuuluvat: Olemme siis täten ja tämän avoimen privilegiomme voimalla halunneet armollisesti suoda ja myöntää N.N:n kaupungille tapulioikeuden niin, että se omilla ja kotimaisilla aluksilla saakoon purjehtia kaikkiin kotimaisiin ja ulkomaisiin satamiin jne.14 Eiköhän tämä tarkoittaisi, että oikeuden omistajilta otettaisiin enemmän kuin muutaman kultatynnyrin15 arvoinen omaisuus?


  1. § 6–10 julkaistiin Dagligt Allehandassa 13.12.1774
  2. Incidit in Scyllam, cupiens evitare Charybdin: Tässä viitataan kahteen Homeroksen Odysseiassa (12, 85–) esittelemään merihirviöön, joiden ohi ei päässyt joutumatta vastakkain jommankumman kanssa. Ilmaus on yleensä latinaksi muodossa Incidit in Scyllam, qui vult vitare Charybdim, ”Skyllan luo joutuu menemään se, joka haluaa välttää Kharybdiin”. Chydeniuksen käyttämä sanamuoto on peräisin Gautier de Châtillonin Alexandreis -teoksesta (5:301).
  3. Olemme siis täten ... ulkomaisiin satamiin jne.: Tätä lainausta vastaava kohta löytyy mm. Kokkolan kaupungiarkistossa olevasta Kokkolan kaupungin 3.12.1765 saamasta privilegiokirjeestä.
  4. Tynnyrillinen kultaa (en tunna guld) oli laskennallinen yksikkö, joka vastasi 100 000 hopeataaleria.

English

Unfortunately this content isn't available in English

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: