Previous Section: Purjehdusvapauden muutos, § 3
Next Section: Purjehdusvapauden muutos, § 5
§. 4. Hwad Wasa och Christina Städers Stapel på Kaskön beträffar, är den saken, efter mitt begrepp, aldeles i sin ordning, och enlig med sjelfwa deras sökta och wundna Seglations-frihet, och är därwid intet at påminna, hälst Wasa Skärgård då redan, såsom upgrundad, ansågs otjänlig til större Sjöfart. Men hwad först de tre Städerne, NyCarleby, Jacobstad och Brahestad beträffar, som uti anförda Kongl. Maj:ts Nådiga Bref af den 15 sistl. owilkorligen anbefalles, at äfwen i Kaskö hafwa sin Stapel eller Loss- Last och Förtullnings-plats, til förekommande af en understucken Handel, och at bygga Tullhus på Kaskö, wid icke mindre wite, än förlust af hela sin Seglations-frihet, en rätt som Swear födas til, men dessa Städers afkomlingar, i flere hundrade år borde plikta med, för en enda sina Stamfäders förbrytelse, däruti, at ej hafwa bygt Tullhus på Kaskö; så bör jag därwid till närmare granskning anmäla, när och under hwad wilkor Jacobstad och NyCarleby sig med Wasa och Christina Städer förenat, om sin Utrikes Handels besörjande genom Kaskö; det wet jag, at deras i Nåder förundte Seglations-frihet, af den 3 December 1765, intet sådant utreder,1 och at dem uttryckeligen är förbehållit, at, wid Export- och Retour-Warornas2 ankomst til Stapel-Staden, icke där blifwa betungade med utlastning.
Med Brahestad är det aldeles lika beskaffat, icke desto mindre är en sådan deras dyrbara och wälfångne rättighet, dem i en hast fråntagen, och det som mera är, Städerna ohörda, hwaraf händt, at Kongl. Maj:t lemnats i mörker, om och huruwida en sådan Seglations-frihetens sammanskjutning kunde wara Kongl. Maj:t i Tull-inkomsterne til någon werkelig förmån, eller huruwida sådan Stapels inrättning för de tre aflägsne Städerne NyCarleby, Jacobstad och Brahestad blefwe på Kaskö möjelig eller lönande: Wore icke för desse Städer långt wigare at såsom förr, lyda under Gamla Carleby Sjö-Tulls-Kammare, om icke det wore åsyftat, at förstöra den. En Swensk Mans rätt eller lagligen förwärfwade rättighet, som ej leder til andras förtryck, är aldeles så helig, som dess egendom; huru skulle den midt under frihets-lugnet, helt oförtänkt3 kunna förloras?
§ 4. Mitä tulee Vaasan ja Kristiinankaupungin tapulipaikkaan Kaskisissa, on se asia minun käsitykseni mukaan aivan järjestyksessä ja vastaa niiden tavoittelemaa ja saavuttamaa purjehdusvapautta. Siihen ei ole mitään huomautettavaa, etenkin kun Vaasan saaristoa jo silloin pidettiin sopimattomana laajemmalle merenkululle madaltumisen takia. Mutta sen sijaan haluan esittää näkemykseni ensiksikin näistä kolmesta kaupungista eli Uudestakaarlepyystä, Pietarsaaresta ja Raahesta, joita edellä mainitussa kuninkaallisen majesteetin armollisessa viime kuukauden 15. päivänä päivätyssä kirjeessä myös ehdottomasti käsketään pitämään tapulipaikkaansa tai purku-, lastaus- ja tullauspaikkojaan Kaskisissa laittoman kaupankäynnin estämiseksi, sekä rakentamaan tullihuoneen Kaskisiin. Uhkasakkona on peräti koko purjehdusvapauden menettäminen. Tämän oikeuden ruotsalaiset saavat syntyessään, mutta näissä kaupungeissa tulevien sukupolvien täytyisi satoja vuosia maksaa esi-isiensä yhdestä ainoasta rikkeestä eli siitä, että nämä eivät ole rakentaneet tullihuonetta Kaskisiin. Siten minun on suositeltava, että tutkittaisiin lähemmin, milloin ja millä ehdoin Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ovat päässeet yhteisymmärrykseen Vaasan ja Kristiinankaupungin kanssa ulkomaankauppansa hoitamisesta Kaskisten kautta. Sen tiedän, että niille armollisesti 3. päivänä joulukuuta 1765 suotu purjehdusvapaus ei sisällä mitään sellaista, ja että niille on nimenomaisesti varattu se poikkeus, että niitä ei vienti- ja paluutavaroiden saapuessa tapulikaupunkiin rasiteta lastin purkamisella siellä.
Raahen suhteen asian laita on aivan samoin. Siitä huolimatta näiltä kaupungeilta on äkkiä viety arvokas ja rehellisesti ansaittu oikeus, ja vieläpä kaupunkeja kuulematta. Tästä on seurannut se, että kuninkaalliselle majesteetille on jäänyt hämärän peittoon, voisiko sellaisesta purjehdusvapauden keskittämisestä olla kuninkaallisen majesteetin tullituloille jotain todellista etua ja mitä se voisi olla. Tai olisiko sellaisen tapulipaikan perustaminen Kaskisiin näille kolmelle kaukaiselle kaupungille eli Uudellekaarlepyylle, Pietarsaarelle ja Raahelle mahdollista tai kannattavaa. Eikö näiden kaupunkien olisi paljon helpompaa kuulua Kokkolan meritullikamarin alaisuuteen kuten ennenkin, ellei sitten olisi tarkoitus tuhota sitä? Ruotsin miehen oikeus tai laillisesti hankittu oikeus, joka ei johda muiden sortoon, on aivan yhtä pyhä kuin hänen omaisuutensa. Miten se voidaan aivan odottamatta menettää kesken rauhallista vapauden aikaa?
Unfortunately this content isn't available in English
§. 4. Hwad Wasa och Christina Städers Stapel på Kaskön beträffar, är den saken, efter mitt begrepp, aldeles i sin ordning, och enlig med sjelfwa deras sökta och wundna Seglations-frihet, och är därwid intet at påminna, hälst Wasa Skärgård då redan, såsom upgrundad, ansågs otjänlig til större Sjöfart. Men hwad först de tre Städerne, NyCarleby, Jacobstad och Brahestad beträffar, som uti anförda Kongl. Maj:ts Nådiga Bref af den 15 sistl. owilkorligen anbefalles, at äfwen i Kaskö hafwa sin Stapel eller Loss- Last och Förtullnings-plats, til förekommande af en understucken Handel, och at bygga Tullhus på Kaskö, wid icke mindre wite, än förlust af hela sin Seglations-frihet, en rätt som Swear födas til, men dessa Städers afkomlingar, i flere hundrade år borde plikta med, för en enda sina Stamfäders förbrytelse, däruti, at ej hafwa bygt Tullhus på Kaskö; så bör jag därwid till närmare granskning anmäla, när och under hwad wilkor Jacobstad och NyCarleby sig med Wasa och Christina Städer förenat, om sin Utrikes Handels besörjande genom Kaskö; det wet jag, at deras i Nåder förundte Seglations-frihet, af den 3 December 1765, intet sådant utreder,4 och at dem uttryckeligen är förbehållit, at, wid Export- och Retour-Warornas5 ankomst til Stapel-Staden, icke där blifwa betungade med utlastning.
Med Brahestad är det aldeles lika beskaffat, icke desto mindre är en sådan deras dyrbara och wälfångne rättighet, dem i en hast fråntagen, och det som mera är, Städerna ohörda, hwaraf händt, at Kongl. Maj:t lemnats i mörker, om och huruwida en sådan Seglations-frihetens sammanskjutning kunde wara Kongl. Maj:t i Tull-inkomsterne til någon werkelig förmån, eller huruwida sådan Stapels inrättning för de tre aflägsne Städerne NyCarleby, Jacobstad och Brahestad blefwe på Kaskö möjelig eller lönande: Wore icke för desse Städer långt wigare at såsom förr, lyda under Gamla Carleby Sjö-Tulls-Kammare, om icke det wore åsyftat, at förstöra den. En Swensk Mans rätt eller lagligen förwärfwade rättighet, som ej leder til andras förtryck, är aldeles så helig, som dess egendom; huru skulle den midt under frihets-lugnet, helt oförtänkt6 kunna förloras?
§ 4. Mitä tulee Vaasan ja Kristiinankaupungin tapulipaikkaan Kaskisissa, on se asia minun käsitykseni mukaan aivan järjestyksessä ja vastaa niiden tavoittelemaa ja saavuttamaa purjehdusvapautta. Siihen ei ole mitään huomautettavaa, etenkin kun Vaasan saaristoa jo silloin pidettiin sopimattomana laajemmalle merenkululle madaltumisen takia. Mutta sen sijaan haluan esittää näkemykseni ensiksikin näistä kolmesta kaupungista eli Uudestakaarlepyystä, Pietarsaaresta ja Raahesta, joita edellä mainitussa kuninkaallisen majesteetin armollisessa viime kuukauden 15. päivänä päivätyssä kirjeessä myös ehdottomasti käsketään pitämään tapulipaikkaansa tai purku-, lastaus- ja tullauspaikkojaan Kaskisissa laittoman kaupankäynnin estämiseksi, sekä rakentamaan tullihuoneen Kaskisiin. Uhkasakkona on peräti koko purjehdusvapauden menettäminen. Tämän oikeuden ruotsalaiset saavat syntyessään, mutta näissä kaupungeissa tulevien sukupolvien täytyisi satoja vuosia maksaa esi-isiensä yhdestä ainoasta rikkeestä eli siitä, että nämä eivät ole rakentaneet tullihuonetta Kaskisiin. Siten minun on suositeltava, että tutkittaisiin lähemmin, milloin ja millä ehdoin Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ovat päässeet yhteisymmärrykseen Vaasan ja Kristiinankaupungin kanssa ulkomaankauppansa hoitamisesta Kaskisten kautta. Sen tiedän, että niille armollisesti 3. päivänä joulukuuta 1765 suotu purjehdusvapaus ei sisällä mitään sellaista, ja että niille on nimenomaisesti varattu se poikkeus, että niitä ei vienti- ja paluutavaroiden saapuessa tapulikaupunkiin rasiteta lastin purkamisella siellä.
Raahen suhteen asian laita on aivan samoin. Siitä huolimatta näiltä kaupungeilta on äkkiä viety arvokas ja rehellisesti ansaittu oikeus, ja vieläpä kaupunkeja kuulematta. Tästä on seurannut se, että kuninkaalliselle majesteetille on jäänyt hämärän peittoon, voisiko sellaisesta purjehdusvapauden keskittämisestä olla kuninkaallisen majesteetin tullituloille jotain todellista etua ja mitä se voisi olla. Tai olisiko sellaisen tapulipaikan perustaminen Kaskisiin näille kolmelle kaukaiselle kaupungille eli Uudellekaarlepyylle, Pietarsaarelle ja Raahelle mahdollista tai kannattavaa. Eikö näiden kaupunkien olisi paljon helpompaa kuulua Kokkolan meritullikamarin alaisuuteen kuten ennenkin, ellei sitten olisi tarkoitus tuhota sitä? Ruotsin miehen oikeus tai laillisesti hankittu oikeus, joka ei johda muiden sortoon, on aivan yhtä pyhä kuin hänen omaisuutensa. Miten se voidaan aivan odottamatta menettää kesken rauhallista vapauden aikaa?
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section: Purjehdusvapauden muutos, § 3
Next Section: Purjehdusvapauden muutos, § 5
Places: Pietarsaari (Jakobstad) Raahe (Brahestad) Sweden Vaasa (Vasa)
Names:
Biblical references:
Subjects: