Edellinen jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, § 4
Seuraava jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, § 6
§ 5
Kaikki ne seikat, joiden takia ranskalaiset pitävät Amerikassa näitä tuohiveneitä korvaamattomina, osoittavat ne kiistatta hyödyllisiksi myös meidän maassamme. Ovathan useimmat Suomen seurakunnista niin laajoja, ettei väki kesäaikaan pääse kirkkoon lainkaan tai joutuu tekemään uskomattoman hankalan matkan, koska taipaleella on ylitettävä vesiä ja maita. He suoriutuisivat kuitenkin matkasta helposti, jos heillä olisi tällainen tuohivene mukanaan. Sangen monella talolla on kalavesiä useissa järvissä, mutta niiden käyttämiseksi on jokaiselle järvelle rakennettava oma veneensä. Mutta mies voisi helposti ottaa pienen tuohiveneen mukaansa milloin millekin järvelle ja kalastaa milloin ja missä mieluimmin haluaa. Tärkein kysymys kuitenkin on: kuinka paljon nämä veneet edistäisivät kaupankäyntiä meidän harvaan asutussa Suomessamme? Maassamme on isoja ja pieniä järviä ja jokia tiheämmin kuin missään muualla maailmassa, mutta järviä erottaa usein toisistaan muutama yhden tai useamman neljänneksen levyinen maanseläksi sanottu kannas. Jyrkät kosket ja vesiputoukset taas estävät useissa paikoissa kaiken kaupankäynnin jokia pitkin. Molemmat ongelmat ovat vältettävissä varsin kätevästi näitä tuohiveneitä käyttäen, sillä niin vene kuin lastikin voidaan kantaa sekä kannasten poikki että vaikeiden koskien ohi. Nämä veneet voidaan tietysti myös vetää hankalien putousten kohdalle rakennettuja kaltevia siltoja (plana6 inclinata) pitkin niin ylös kuin alaskin paljon helpommin kuin tavalliset veneemme. Todettakoon, että Pohjois-Amerikassa Niagaran kohdalla Ontario- ja Eriejärvien välillä veneitä on kannettava maitse peräti 6 neljännestä ja ylitettävä matkalla kolme hyvin korkeaa ja melko jyrkkää vuorta, koska tätä 6 neljänneksen taivalta ei voida taittaa veneellä, osaksi voimakkaan virran takia, joka heittäisi silmänräpäyksessä kumoon suurimman ja vahvimmankin veneen, osaksi suuren Niagaran putouksen takia, joka ei ehkä ole korkein, mutta on ainakin suurin koko maailmassa ja jossa kaikki lähes Itämeren kokoisista Yläjärvestä sekä Huron-, Michigan- ja Eriejärvistä tuleva vesi syöksyy pystysuoraa kalliota alas hieman yli 70 jalan matkan. Käydessään tällä putouksella herra preeses sai hämmästyksekseen nähdä, että seitsemän miestä kantoi kuuden sylen mittaisen tuohiveneen tuon 6 neljänneksen matkan. Miehet käänsivät veneen nurin, nostivat laidat olkapäilleen ja juoksivat sen kanssa niin kovaa vauhtia, että herra preeseksellä oli ilman kantamuksiakin vaikeuksia pysyä heidän perässään. On myös turha epäillä mahdollisuuksia kulkea näillä veneillä ylös ja alas itse koskissa, kunhan jokien perkaus, kuninkaanväylän1 viitoitus ym. tehdään huolellisesti.
Jokainen tietysti käsittää, miten käteviä nämä veneet olisivat mahdollisten vihollisuuksien aikana toisaalta partioinnissa, toisaalta myös miehistönsiirroissa ym. kuljetuksissa.
§. 5.
Alla de lägen, som giöra dessa näfwerbåtar i America, för Fransosen omisteliga, giöra och deras nytta hos oss aldeles ostridig. Ligga icke större delen af wåra Finska församlingar så widt sträckt, at folcket om sommaren aldeles intet, eller åt minstone med otrolig swårighet, kunna komma til Kyrcka för de många mellan liggande skiften af wattn och land? dem de doch lätteligen kunde öfwerkomma; allenast de förde en sådan näfwerbåt med sig. Huru många hemman äro, som ei hafwa ett eller flere träsk til fiskewattn, dem de doch ei nåkas2, utan at bygga et särskilt fartyg wed et och hwart? Men huru lätt, kunde icke en karl, taga en liten näfwer båt med sig, nu til det ena träsket, nu til det andra, och således idka sitt fiske, när, och i hwilcket dera han hälst wille. Men det som är det förnämsta: Huru mycket bidroge icke dessa båtar til handels rörelsens befrämjande i wårt litet bebodda Finland? wårt land är ju så tätt, som trots någon ort3 i werlden, speckat med insiöar och strömmar, större och mindre, men de förra skiljas ofta åt, med några så kallade jordryggar4 af en eller flera fierdedelars bredd5. De sednare åter, hafwa några branta forssar och wattufall, som afskiära gienom strömmarna ofta all rörelse. Bägge förekommas ganska behändigt gienom wåra Näfwerbåtar. Ty så wäl wid slika jordryggar, som swåra watufall kan båten på samma sätt, som sielfwa lasten, bäras öfwer eller förbij. Det är ock handgripeligit, at dessa båtar, uppå de wid swåra fall brukeliga broar (plana6 inclinata6) långt lättare kunna upp och nedföre släpas, än wåra wanliga båtar. Märckeligit är, at man wid Niagara i Norra America, emellan siöarna Ontairo7 och Erie8 måste bära båtarna hela 6 fierndels wäg öfwer land, och det öfwer 3 mycket höga och temmeligen branta berg, emedan man de 6 fierndels wäg med båt omöijeligen färdas kan, dels för den häftiga strömmen, som i et ögnableck skulle kasta den största och starckaste båt öfwerända, dels ock för det stora Niagara fallet, som är om ei det högsta, doch det största i hela werlden, hwarest alt det wattn, som kommer från siöarna Lac Superieur9, Huron10, Mischigan11 och Erie, af hwilcka hwardera uti storlek ei gifwa stort efter Östersiön, häfwer sig utföre ett berg til något öfwer 70 alnars lodrätta högd. När Herr Præses wistadts wid detta fall, har han sedt med förundran, huru lätt en näfwerbåt af 6 famnars längd blifwit buren dessa 6 fierndels wäg af 7 karlar, som wände båten med botnen upåt, lyfte suden af den på sina axlar, och lupo12 med den så fort, at Herr Præses hade swårt helt ledig13 följa dem. Fåfängt skulle man och twifla om möjeligheten, at fara up och ned före med dessa i sielfwa forssarna, allenast alla försichtiga steg14 wid åarnas upränsning, Kungs ådrans15 utstakande, med mera, blefwe tagna.
Hwem ser och icke huru beqwämliga dessa näfwerbåtar wore, under förefallande fienteligheter16, dels at fara på partier17 med, dels och wed manskaps öfwer sättningar? m. m.
§ 5
Kaikki ne seikat, joiden takia ranskalaiset pitävät Amerikassa näitä tuohiveneitä korvaamattomina, osoittavat ne kiistatta hyödyllisiksi myös meidän maassamme. Ovathan useimmat Suomen seurakunnista niin laajoja, ettei väki kesäaikaan pääse kirkkoon lainkaan tai joutuu tekemään uskomattoman hankalan matkan, koska taipaleella on ylitettävä vesiä ja maita. He suoriutuisivat kuitenkin matkasta helposti, jos heillä olisi tällainen tuohivene mukanaan. Sangen monella talolla on kalavesiä useissa järvissä, mutta niiden käyttämiseksi on jokaiselle järvelle rakennettava oma veneensä. Mutta mies voisi helposti ottaa pienen tuohiveneen mukaansa milloin millekin järvelle ja kalastaa milloin ja missä mieluimmin haluaa. Tärkein kysymys kuitenkin on: kuinka paljon nämä veneet edistäisivät kaupankäyntiä meidän harvaan asutussa Suomessamme? Maassamme on isoja ja pieniä järviä ja jokia tiheämmin kuin missään muualla maailmassa, mutta järviä erottaa usein toisistaan muutama yhden tai useamman neljänneksen levyinen maanseläksi sanottu kannas. Jyrkät kosket ja vesiputoukset taas estävät useissa paikoissa kaiken kaupankäynnin jokia pitkin. Molemmat ongelmat ovat vältettävissä varsin kätevästi näitä tuohiveneitä käyttäen, sillä niin vene kuin lastikin voidaan kantaa sekä kannasten poikki että vaikeiden koskien ohi. Nämä veneet voidaan tietysti myös vetää hankalien putousten kohdalle rakennettuja kaltevia siltoja (plana6 inclinata) pitkin niin ylös kuin alaskin paljon helpommin kuin tavalliset veneemme. Todettakoon, että Pohjois-Amerikassa Niagaran kohdalla Ontario- ja Eriejärvien välillä veneitä on kannettava maitse peräti 6 neljännestä ja ylitettävä matkalla kolme hyvin korkeaa ja melko jyrkkää vuorta, koska tätä 6 neljänneksen taivalta ei voida taittaa veneellä, osaksi voimakkaan virran takia, joka heittäisi silmänräpäyksessä kumoon suurimman ja vahvimmankin veneen, osaksi suuren Niagaran putouksen takia, joka ei ehkä ole korkein, mutta on ainakin suurin koko maailmassa ja jossa kaikki lähes Itämeren kokoisista Yläjärvestä sekä Huron-, Michigan- ja Eriejärvistä tuleva vesi syöksyy pystysuoraa kalliota alas hieman yli 70 jalan matkan. Käydessään tällä putouksella herra preeses sai hämmästyksekseen nähdä, että seitsemän miestä kantoi kuuden sylen mittaisen tuohiveneen tuon 6 neljänneksen matkan. Miehet käänsivät veneen nurin, nostivat laidat olkapäilleen ja juoksivat sen kanssa niin kovaa vauhtia, että herra preeseksellä oli ilman kantamuksiakin vaikeuksia pysyä heidän perässään. On myös turha epäillä mahdollisuuksia kulkea näillä veneillä ylös ja alas itse koskissa, kunhan jokien perkaus, kuninkaanväylän18 viitoitus ym. tehdään huolellisesti.
Jokainen tietysti käsittää, miten käteviä nämä veneet olisivat mahdollisten vihollisuuksien aikana toisaalta partioinnissa, toisaalta myös miehistönsiirroissa ym. kuljetuksissa.
§. 5.
All the circumstances that make these birchbark boats in America indispensable for the French also make their usefulness among us quite undeniable. Are not most of our Finnish parishes so widely dispersed that the inhabitants are unable to get to church in the summer, or at least only with incredible difficulty, due to the many intervening transitions between water and land? These, however, they could easily overcome, if they only brought such a birchbark boat with them. How many farmsteads are there not that have one or more lakes for fishing-waters, though they cannot reach these without building a separate vessel by each of them? But how easily could a man not take a small birchbark boat with him, first to one lake, then to the next, and thus carry on his fishing whenever and in whichever of them he might prefer. But what is most important: How much would these boats not contribute to the furthering of commercial activities in our sparsely inhabited Finland? Our country is after all as densely studded as almost any region in the world with lakes and rivers, larger and smaller, but the former are often separated by some so-called watersheds a quarter of a mile or more in width. The latter again have some steep rapids and waterfalls that often prevent all movement along the rivers. Both would be quite conveniently overcome by our birchbark boats. For both in the case of such watersheds and of difficult waterfalls the boat could, in the same way as the cargo itself, be carried over or around them. It is also obvious that these vessels could much more easily be dragged up and down the slip-ways (plana6 inclinata) that are used alongside troublesome falls than our ordinary boats. It is noteworthy that at Niagara in North America, between the lakes Ontario and Erie, one has to carry the boats as far as six quarters of a mile overland, and that over three very high and fairly steep hills, as one could not possibly travel those six quarter miles by boat, partly due to the strong current, which in an instant would overturn the largest and strongest boat, partly because of the great Niagara fall, which is, if not the highest, nonetheless the greatest in all the world, where all the water that flows from lakes Superior, Huron, Michigan and Erie, each of which is not much less in size than the Baltic Sea, cascades down a precipice of somewhat more than 70 ells in vertical height. When our Praeses visited that fall he saw with astonishment how easily a birchbark boat six fathoms in length was carried those six quarters of a mile by seven men, who turned the boat upside down, lifted its gunwale onto their shoulders and ran with it so fast that our Praeses had difficulty, though carrying nothing, in keeping up with them. It would also be misguided to doubt the possibility of going up and down the rapids themselves with these, as long as all prudent measures were to be undertaken in clearing out the rivers, staking out the deepest middle third of waterways and so on.
Who does not also see how convenient these birchbark boats would be, in the case of any hostilities, both for conducting reconnaissance patrols and for transporting troops? etc.
§. 5.
Alla de lägen, som giöra dessa näfwerbåtar i America, för Fransosen omisteliga, giöra och deras nytta hos oss aldeles ostridig. Ligga icke större delen af wåra Finska församlingar så widt sträckt, at folcket om sommaren aldeles intet, eller åt minstone med otrolig swårighet, kunna komma til Kyrcka för de många mellan liggande skiften af wattn och land? dem de doch lätteligen kunde öfwerkomma; allenast de förde en sådan näfwerbåt med sig. Huru många hemman äro, som ei hafwa ett eller flere träsk til fiskewattn, dem de doch ei nåkas19, utan at bygga et särskilt fartyg wed et och hwart? Men huru lätt, kunde icke en karl, taga en liten näfwer båt med sig, nu til det ena träsket, nu til det andra, och således idka sitt fiske, när, och i hwilcket dera han hälst wille. Men det som är det förnämsta: Huru mycket bidroge icke dessa båtar til handels rörelsens befrämjande i wårt litet bebodda Finland? wårt land är ju så tätt, som trots någon ort20 i werlden, speckat med insiöar och strömmar, större och mindre, men de förra skiljas ofta åt, med några så kallade jordryggar21 af en eller flera fierdedelars bredd22. De sednare åter, hafwa några branta forssar och wattufall, som afskiära gienom strömmarna ofta all rörelse. Bägge förekommas ganska behändigt gienom wåra Näfwerbåtar. Ty så wäl wid slika jordryggar, som swåra watufall kan båten på samma sätt, som sielfwa lasten, bäras öfwer eller förbij. Det är ock handgripeligit, at dessa båtar, uppå de wid swåra fall brukeliga broar (plana6 inclinata23) långt lättare kunna upp och nedföre släpas, än wåra wanliga båtar. Märckeligit är, at man wid Niagara i Norra America, emellan siöarna Ontairo24 och Erie25 måste bära båtarna hela 6 fierndels wäg öfwer land, och det öfwer 3 mycket höga och temmeligen branta berg, emedan man de 6 fierndels wäg med båt omöijeligen färdas kan, dels för den häftiga strömmen, som i et ögnableck skulle kasta den största och starckaste båt öfwerända, dels ock för det stora Niagara fallet, som är om ei det högsta, doch det största i hela werlden, hwarest alt det wattn, som kommer från siöarna Lac Superieur26, Huron27, Mischigan28 och Erie, af hwilcka hwardera uti storlek ei gifwa stort efter Östersiön, häfwer sig utföre ett berg til något öfwer 70 alnars lodrätta högd. När Herr Præses wistadts wid detta fall, har han sedt med förundran, huru lätt en näfwerbåt af 6 famnars längd blifwit buren dessa 6 fierndels wäg af 7 karlar, som wände båten med botnen upåt, lyfte suden af den på sina axlar, och lupo29 med den så fort, at Herr Præses hade swårt helt ledig30 följa dem. Fåfängt skulle man och twifla om möjeligheten, at fara up och ned före med dessa i sielfwa forssarna, allenast alla försichtiga steg31 wid åarnas upränsning, Kungs ådrans32 utstakande, med mera, blefwe tagna.
Hwem ser och icke huru beqwämliga dessa näfwerbåtar wore, under förefallande fienteligheter33, dels at fara på partier34 med, dels och wed manskaps öfwer sättningar? m. m.
§ 5
Kaikki ne seikat, joiden takia ranskalaiset pitävät Amerikassa näitä tuohiveneitä korvaamattomina, osoittavat ne kiistatta hyödyllisiksi myös meidän maassamme. Ovathan useimmat Suomen seurakunnista niin laajoja, ettei väki kesäaikaan pääse kirkkoon lainkaan tai joutuu tekemään uskomattoman hankalan matkan, koska taipaleella on ylitettävä vesiä ja maita. He suoriutuisivat kuitenkin matkasta helposti, jos heillä olisi tällainen tuohivene mukanaan. Sangen monella talolla on kalavesiä useissa järvissä, mutta niiden käyttämiseksi on jokaiselle järvelle rakennettava oma veneensä. Mutta mies voisi helposti ottaa pienen tuohiveneen mukaansa milloin millekin järvelle ja kalastaa milloin ja missä mieluimmin haluaa. Tärkein kysymys kuitenkin on: kuinka paljon nämä veneet edistäisivät kaupankäyntiä meidän harvaan asutussa Suomessamme? Maassamme on isoja ja pieniä järviä ja jokia tiheämmin kuin missään muualla maailmassa, mutta järviä erottaa usein toisistaan muutama yhden tai useamman neljänneksen levyinen maanseläksi sanottu kannas. Jyrkät kosket ja vesiputoukset taas estävät useissa paikoissa kaiken kaupankäynnin jokia pitkin. Molemmat ongelmat ovat vältettävissä varsin kätevästi näitä tuohiveneitä käyttäen, sillä niin vene kuin lastikin voidaan kantaa sekä kannasten poikki että vaikeiden koskien ohi. Nämä veneet voidaan tietysti myös vetää hankalien putousten kohdalle rakennettuja kaltevia siltoja (plana6 inclinata) pitkin niin ylös kuin alaskin paljon helpommin kuin tavalliset veneemme. Todettakoon, että Pohjois-Amerikassa Niagaran kohdalla Ontario- ja Eriejärvien välillä veneitä on kannettava maitse peräti 6 neljännestä ja ylitettävä matkalla kolme hyvin korkeaa ja melko jyrkkää vuorta, koska tätä 6 neljänneksen taivalta ei voida taittaa veneellä, osaksi voimakkaan virran takia, joka heittäisi silmänräpäyksessä kumoon suurimman ja vahvimmankin veneen, osaksi suuren Niagaran putouksen takia, joka ei ehkä ole korkein, mutta on ainakin suurin koko maailmassa ja jossa kaikki lähes Itämeren kokoisista Yläjärvestä sekä Huron-, Michigan- ja Eriejärvistä tuleva vesi syöksyy pystysuoraa kalliota alas hieman yli 70 jalan matkan. Käydessään tällä putouksella herra preeses sai hämmästyksekseen nähdä, että seitsemän miestä kantoi kuuden sylen mittaisen tuohiveneen tuon 6 neljänneksen matkan. Miehet käänsivät veneen nurin, nostivat laidat olkapäilleen ja juoksivat sen kanssa niin kovaa vauhtia, että herra preeseksellä oli ilman kantamuksiakin vaikeuksia pysyä heidän perässään. On myös turha epäillä mahdollisuuksia kulkea näillä veneillä ylös ja alas itse koskissa, kunhan jokien perkaus, kuninkaanväylän35 viitoitus ym. tehdään huolellisesti.
Jokainen tietysti käsittää, miten käteviä nämä veneet olisivat mahdollisten vihollisuuksien aikana toisaalta partioinnissa, toisaalta myös miehistönsiirroissa ym. kuljetuksissa.
§. 5.
All the circumstances that make these birchbark boats in America indispensable for the French also make their usefulness among us quite undeniable. Are not most of our Finnish parishes so widely dispersed that the inhabitants are unable to get to church in the summer, or at least only with incredible difficulty, due to the many intervening transitions between water and land? These, however, they could easily overcome, if they only brought such a birchbark boat with them. How many farmsteads are there not that have one or more lakes for fishing-waters, though they cannot reach these without building a separate vessel by each of them? But how easily could a man not take a small birchbark boat with him, first to one lake, then to the next, and thus carry on his fishing whenever and in whichever of them he might prefer. But what is most important: How much would these boats not contribute to the furthering of commercial activities in our sparsely inhabited Finland? Our country is after all as densely studded as almost any region in the world with lakes and rivers, larger and smaller, but the former are often separated by some so-called watersheds a quarter of a mile or more in width. The latter again have some steep rapids and waterfalls that often prevent all movement along the rivers. Both would be quite conveniently overcome by our birchbark boats. For both in the case of such watersheds and of difficult waterfalls the boat could, in the same way as the cargo itself, be carried over or around them. It is also obvious that these vessels could much more easily be dragged up and down the slip-ways (plana6 inclinata) that are used alongside troublesome falls than our ordinary boats. It is noteworthy that at Niagara in North America, between the lakes Ontario and Erie, one has to carry the boats as far as six quarters of a mile overland, and that over three very high and fairly steep hills, as one could not possibly travel those six quarter miles by boat, partly due to the strong current, which in an instant would overturn the largest and strongest boat, partly because of the great Niagara fall, which is, if not the highest, nonetheless the greatest in all the world, where all the water that flows from lakes Superior, Huron, Michigan and Erie, each of which is not much less in size than the Baltic Sea, cascades down a precipice of somewhat more than 70 ells in vertical height. When our Praeses visited that fall he saw with astonishment how easily a birchbark boat six fathoms in length was carried those six quarters of a mile by seven men, who turned the boat upside down, lifted its gunwale onto their shoulders and ran with it so fast that our Praeses had difficulty, though carrying nothing, in keeping up with them. It would also be misguided to doubt the possibility of going up and down the rapids themselves with these, as long as all prudent measures were to be undertaken in clearing out the rivers, staking out the deepest middle third of waterways and so on.
Who does not also see how convenient these birchbark boats would be, in the case of any hostilities, both for conducting reconnaissance patrols and for transporting troops? etc.
Edellinen jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, § 4
Seuraava jakso: Amerikkalaiset tuohiveneet, § 6
paikat: Amerikka Eriejärvi Huronjärvi Michiganjärvi Niagaran putous Ontariojärvi Pohjois-Amerikka Suomi
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: