Maailman ensimmäistä kattavaa väestötilastoa alettiin koota Ruotsin valtakunnassa vuonna 1749. Koska taloudellisen kehityksen katsottiin olevan suoraan riippuvainen väestön määrästä, pyrki valtiovalta saamaan mahdollisimman todenmukaisen kuvan maan väkiluvusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Vuonna 1756 saadut ensimmäiset tiedot osoittivat väestön määrä arvioitua pienemmäksi, millä oli suuri vaikutus koko vapaudenajan poliittiseen keskusteluun.
Tietojen kirjaaminen annettiin kirkkoherrojen tehtäväksi. Heidän tuli merkitä painetulle lomakkeelle vuosittain tiedot mm. syntyneistä, kuolleista, avioliitoista jne. Numerotietojen lisäksi lomakkeessa kysyttiin mm. kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, kuolemantuomioista ja sairauksista. Lomakkeen lopussa oli lisäksi varattu tila ”poikkeuksellisille tapahtumille seurakunnassa, mihin kuuluvat yhden jos toisenkin erityisen hyvä tai huonot teot, ja myös se, joka ilmenee paitsi Luonnon tavallisessa järjestyksessä, myös elementeissä, tai elollisessa ja kuolleessa, ja osoittautuu muistiinmerkitsemisen arvoiseksi”. Vuodesta 1773 tämä ohjeteksti kuului: ”Tässä ilmoitetaan, mitä huomionarvoista Luonnon Kolmessa Valtakunnassa on tapahtunut, millainen Vuodentulo on ollut, sekä paljonko Vilja on yleensä maksanut.”
Kirkkoherrat lähettivät täyttämänsä lomakkeet rovastikuntansa rovastille, joka teki niistä yhteenvedon ja toimitti sen hiippakunnan konsistorille, joka puolestaan teki yhteenvedon koko hiippakunnan osalta. Seuraavassa vaiheessa olivat lääninhallitukset, jotka toimittivat läänikohtaiset yhteenvedot kansliakollegiolle, sittemmin vuonna 1756 perustetulle uudelle virastolle, tabellikomissiolle. Numerotietojen ohella siis myös kirkkoherrojen kuvaukset (tai niiden yhteenvedot) siirtyivät keskushallinnon käytettäväksi. Ilmeisesti näitä ”poikkeuksellisia” ja ”huomionarvoisia” tietoja ei juuri hyödynnetty omana aikanaan.
Chydeniuksen laatimat väkilukutaulut ovat säilyneet vuosilta 1770–73 ja 1782–1801, tosin 1791 ja 1801 kirjaamisen on tehnyt joku muu, todennäköisesti kappalainen. Ensimmäiset taulut on laadittu pitäjän osalta, mutta vuodesta 1782 ne kattavat koko Kokkolan rovastikunnan, johon kuuluivat kaupungin ja emäpitäjän lisäksi Kruunupyyn, Lohtajan ja Kälviän pitäjät.
- Vuodesta 1774 alkaen yhteenvedot toimitettiin tabellikomissioon hiippakunnista ja vuodesta 1792 alkaen rovastikunnista.
