Föregående avsnitt: Utflyttning, § 31
Följande avsnitt: Utflyttning, § 33
§. 32.
Lät oss widare se hwad werckan desse författningar kunde hafwa på Giftermålen. När Jordbruk, Handel och Handaslögder winna sitt rätta anseende, då fölle en märkelig hop af närings-lösa expectanter til näringarna, satte hushåll, skaffade sig födan med arbete, finge straxt gifta sig, afla barn och upfostra dem til nyttiga Medborgare: Hade de wid sitt arbete bättre utkomst heder och belöning än förr, fingo de innom kort tid än flere följeslagare.
Så snart mera ljus, mera frihet och upodlat wett skulle begynna inställa sig i Näringarna, feltes Landtmannen ingalunda hwarken efterdömmen eller öfwertygelse derom, at jorden intet kastar af sig behof för oss efter sin widd, utan efter sina arbetare. Han behöfde intet mera wara rådlös, hwarest han skal göra af med sina många barn, sedan de antingen hos andra eller hemma upwuxit til mogna år, utan gifwa dem hwar sin hjord-lapp at ewärdeligen bo och arbeta uppå.
När hos Drängar upkomma begär, at blifwa Sjömän, böra wi weta, at det är en åtrå, som är född af deras naturliga längtan efter frihet: Då böra redeliga Landsmän mota92 den, med tilbudna friheter hemma, wisa dem rum, der de få anlägga Nybyggen, Torp och Backstugor, lofwa dem och deras efterkommande til oqwald besittning alt hwad de uptaga, understödja dem, och i synnerhet förmå dem til giftermål. Lönerna böra heller ingalunda inskränckas, så länge wi hafwa brist på arbets-folk: det wore at snikas i dag efter några öre, och i morgon förlora derigenom hela plåten.
§. 32.
Lät oss widare se hwad werckan desse författningar kunde hafwa på Giftermålen. När Jordbruk, Handel och Handaslögder winna sitt rätta anseende, då fölle en märkelig hop af närings-lösa expectanter til näringarna, satte hushåll, skaffade sig födan med arbete, finge straxt gifta sig, afla barn och upfostra dem til nyttiga Medborgare: Hade de wid sitt arbete bättre utkomst heder och belöning än förr, fingo de innom kort tid än flere följeslagare.
Så snart mera ljus, mera frihet och upodlat wett skulle begynna inställa sig i Näringarna, feltes Landtmannen ingalunda hwarken efterdömmen eller öfwertygelse derom, at jorden intet kastar af sig behof för oss efter sin widd, utan efter sina arbetare. Han behöfde intet mera wara rådlös, hwarest han skal göra af med sina många barn, sedan de antingen hos andra eller hemma upwuxit til mogna år, utan gifwa dem hwar sin hjord-lapp at ewärdeligen bo och arbeta uppå.
När hos Drängar upkomma begär, at blifwa Sjömän, böra wi weta, at det är en åtrå, som är född af deras naturliga längtan efter frihet: Då böra redeliga Landsmän mota92 den, med tilbudna friheter hemma, wisa dem rum, der de få anlägga Nybyggen, Torp och Backstugor, lofwa dem och deras efterkommande til oqwald besittning alt hwad de uptaga, understödja dem, och i synnerhet förmå dem til giftermål. Lönerna böra heller ingalunda inskränckas, så länge wi hafwa brist på arbets-folk: det wore at snikas i dag efter några öre, och i morgon förlora derigenom hela plåten.
§ 32
Katsokaamme edelleen, miten nämä säädökset voisivat vaikuttaa avioliittoon. Jos maanviljelys, kauppa ja käsityöammatit saisivat asianmukaisen arvostuksen, huomattava joukko vailla toimeentuloa olevia virkoihin jonottajia tulisi näihin elinkeinoihin, perustaisi talouden, hankkisi leipänsä työllään, saisi pian mennä naimisiin, siittäisi lapsia ja kasvattaisi heistä hyödyllisiä kansalaisia. Jos he saisivat työssään paremman toimeentulon, enemmän kunniaa ja suuremman palkan kuin aikaisemmin, heille tulisi nopeasti vielä lisää seuraajia.
Niin pian kuin elinkeinoihin alkaisi tulla lisää valoa, vapautta ja järjen viljelyä, maanviljelijältä ei puuttuisi esikuvia eikä varmaa uskoa siihen, ettei pellon kyky tuottaa kaikkea tarvitsemaamme riipu sen koosta, vaan siitä, millainen on sen muokkaaja. Maanviljelijän ei tarvitsisi enää ihmetellä, mihin hän voisi saada monet lapsensa sen jälkeen kun he ovat kasvaneet kypsään ikään joko muiden huostassa tai kotona, vaan hän voisi antaa kullekin oman maapalan, jolla voi pysyvästi asua ja tehdä työtä.
Kun rengit tahtovat lähteä merille, meidän tulee tietää että se halu syntyy luonnollisesta vapauden kaipuusta. Kunnon maamiesten on torjuttava92 sitä tarjoamalla vapauksia kotona, osoitettava maata, jolle rengit voivat rakentaa uudistilan, torpan tai mäkituvan, luvattava heille ja heidän jälkeläisilleen häiriöttömästi hallittavaksi kaikki se, minkä he ottavat käyttöönsä, tuettava heitä ja erityisesti taivutettava heitä avioliittoon. Palkkoja ei tule suinkaan pitää alhaisina niin kauan kuin meillä on puutetta työvoimasta, sillä jos niin säästetään tänään muutama äyri, voidaan huomenna menettää kokonainen plootu.
§ 32
Let us see what effect these measures may have on marriages. When agriculture, commerce and handicrafts are accorded the respect they deserve, then a significant number of unemployed men waiting for official appointments would enter the trades, set up households, make a living through work and soon be able to marry, beget children and bring them up to be useful citizens; if their work were to provide them with a better living, respect and reward than before, they would within a short time be followed by others.
As soon as more enlightenment, more freedom and educated sense begin to appear in the productive occupations, the farmer will lack neither examples nor a conviction that the earth produces necessities for us not according to its extent but to the number of those who work on it. He would no longer need to be perplexed as to what he should do with his many children once they have grown to adulthood, either with other people or at home, but would give each of them a plot of land on which to live and work in perpetuity.
When farmhands develop a wish to become seamen, we ought to realize that it is a desire born of their natural yearning for freedom. Honourable compatriots should then counter92 that by offering freedoms at home, show them the places where they may establish new settlements, crofts and cabins, promise them and their descendants undisputed possession of the land that they clear, support them and in particular persuade them to marry. Nor should wages be restricted as long as we are short of workers; that would be to covet a few öre today and thereby lose an entire plåt tomorrow.
§. 32.
Lät oss widare se hwad werckan desse författningar kunde hafwa på Giftermålen. När Jordbruk, Handel och Handaslögder winna sitt rätta anseende, då fölle en märkelig hop af närings-lösa expectanter til näringarna, satte hushåll, skaffade sig födan med arbete, finge straxt gifta sig, afla barn och upfostra dem til nyttiga Medborgare: Hade de wid sitt arbete bättre utkomst heder och belöning än förr, fingo de innom kort tid än flere följeslagare.
Så snart mera ljus, mera frihet och upodlat wett skulle begynna inställa sig i Näringarna, feltes Landtmannen ingalunda hwarken efterdömmen eller öfwertygelse derom, at jorden intet kastar af sig behof för oss efter sin widd, utan efter sina arbetare. Han behöfde intet mera wara rådlös, hwarest han skal göra af med sina många barn, sedan de antingen hos andra eller hemma upwuxit til mogna år, utan gifwa dem hwar sin hjord-lapp at ewärdeligen bo och arbeta uppå.
När hos Drängar upkomma begär, at blifwa Sjömän, böra wi weta, at det är en åtrå, som är född af deras naturliga längtan efter frihet: Då böra redeliga Landsmän mota92 den, med tilbudna friheter hemma, wisa dem rum, der de få anlägga Nybyggen, Torp och Backstugor, lofwa dem och deras efterkommande til oqwald besittning alt hwad de uptaga, understödja dem, och i synnerhet förmå dem til giftermål. Lönerna böra heller ingalunda inskränckas, så länge wi hafwa brist på arbets-folk: det wore at snikas i dag efter några öre, och i morgon förlora derigenom hela plåten.
§ 32
Katsokaamme edelleen, miten nämä säädökset voisivat vaikuttaa avioliittoon. Jos maanviljelys, kauppa ja käsityöammatit saisivat asianmukaisen arvostuksen, huomattava joukko vailla toimeentuloa olevia virkoihin jonottajia tulisi näihin elinkeinoihin, perustaisi talouden, hankkisi leipänsä työllään, saisi pian mennä naimisiin, siittäisi lapsia ja kasvattaisi heistä hyödyllisiä kansalaisia. Jos he saisivat työssään paremman toimeentulon, enemmän kunniaa ja suuremman palkan kuin aikaisemmin, heille tulisi nopeasti vielä lisää seuraajia.
Niin pian kuin elinkeinoihin alkaisi tulla lisää valoa, vapautta ja järjen viljelyä, maanviljelijältä ei puuttuisi esikuvia eikä varmaa uskoa siihen, ettei pellon kyky tuottaa kaikkea tarvitsemaamme riipu sen koosta, vaan siitä, millainen on sen muokkaaja. Maanviljelijän ei tarvitsisi enää ihmetellä, mihin hän voisi saada monet lapsensa sen jälkeen kun he ovat kasvaneet kypsään ikään joko muiden huostassa tai kotona, vaan hän voisi antaa kullekin oman maapalan, jolla voi pysyvästi asua ja tehdä työtä.
Kun rengit tahtovat lähteä merille, meidän tulee tietää että se halu syntyy luonnollisesta vapauden kaipuusta. Kunnon maamiesten on torjuttava92 sitä tarjoamalla vapauksia kotona, osoitettava maata, jolle rengit voivat rakentaa uudistilan, torpan tai mäkituvan, luvattava heille ja heidän jälkeläisilleen häiriöttömästi hallittavaksi kaikki se, minkä he ottavat käyttöönsä, tuettava heitä ja erityisesti taivutettava heitä avioliittoon. Palkkoja ei tule suinkaan pitää alhaisina niin kauan kuin meillä on puutetta työvoimasta, sillä jos niin säästetään tänään muutama äyri, voidaan huomenna menettää kokonainen plootu.
§ 32
Let us see what effect these measures may have on marriages. When agriculture, commerce and handicrafts are accorded the respect they deserve, then a significant number of unemployed men waiting for official appointments would enter the trades, set up households, make a living through work and soon be able to marry, beget children and bring them up to be useful citizens; if their work were to provide them with a better living, respect and reward than before, they would within a short time be followed by others.
As soon as more enlightenment, more freedom and educated sense begin to appear in the productive occupations, the farmer will lack neither examples nor a conviction that the earth produces necessities for us not according to its extent but to the number of those who work on it. He would no longer need to be perplexed as to what he should do with his many children once they have grown to adulthood, either with other people or at home, but would give each of them a plot of land on which to live and work in perpetuity.
When farmhands develop a wish to become seamen, we ought to realize that it is a desire born of their natural yearning for freedom. Honourable compatriots should then counter92 that by offering freedoms at home, show them the places where they may establish new settlements, crofts and cabins, promise them and their descendants undisputed possession of the land that they clear, support them and in particular persuade them to marry. Nor should wages be restricted as long as we are short of workers; that would be to covet a few öre today and thereby lose an entire plåt tomorrow.
Föregående avsnitt: Utflyttning, § 31
Följande avsnitt: Utflyttning, § 33
Platser:
Personer:
Bibelställen:
Teman: