Tionde budordspredikan, § 9

§. 9.

Ser nu, mine Älskelige, sådan är den heliga lust til Gud, som Herren här befaller oss; men med denna är ock en annan oskiljaktigt förenad, som flyter af den samma, nemligen en lust til alt det, som Gud befalt och honom behageligit är. Där en rätt vördnad och kärlek til Gud fått rum, där blifver det ock en innerlig lust, at i all ting vara honom til viljes; de trogne säga med David: Jag hatar ju Herre, the som tig hata, och på andra sidan åter, älskar alt det som han älskar och hvad han hafver befalt, Ps. 139:21. och vidare: Jag älskar tin bud öfver guld och öfver fint guld. Ps. 119:127. Uti dem hade David sin innerliga lust, och talar om dem i sin Psalmbok på alt för många ställen, men i synnerhet i den nyssnämde härliga 119:de Psalmen, där det heter: Jag hafver lust til tina rätter, och förgäter icke tin ord. v. 16. Jag hafver lust til tin vitnesbörd, the äro mina rådgifvare. v. 24. Jag hafver lust til tin bud, och the äro mig kära.267 v. 47. Jag hafver lust til tin lag. v. 70, och så hela Psalmen igenom. Til denna lust hörer 1:o at gifva honom en sådan dyrkan, som han befalt, och intet tjena honom efter eget godtycko, eller människostadgar; ty så sade Samuel Guds mannen til Saul: Menar tu at Herren hafver lust til offer och bränneoffer, såsom ther til at man lyder Herrans röst? 1 Sam. 15:22. 2:o Et bemödande, at i en rättskaffens ordning befordra vårt eget väl genom en noga måttelighet i mat och dryck, hvila och arbete, nöjen och sinnes rörelser, genom en from och Gudelig vandel, och i synnerhet genom en rätt Christelig ödmjukhet, hvartil Apostelen Petrus så alfvarligen förmanar oss, at han säger: Håller eder hårdt vid ödmjukhetena. Hvilket närmare efter Grækiskan kan försvenskas: Öfverkläder eder helt och hållna med ödmjukheten, såsom med en öfverråck, hvilken öfverskyler alla Edra öfriga fel och svagheter; ty Gud står emot the högfärdiga, men the ödmjuka gifver han nåd. 1 Pet. 5:5. Hit hörer ock 3:o en värkelig lust och åhåga at befordra andra människors sanskyldiga välgång och nöje, genom sanning, ära och rättrådighet, hvartil Apostelen Paulus förmanar sina Philipper och säger: Ser icke hvar på sitt eget bästa, utan hvar och en på en annars bästa, Cap.268 2:4. och til sina Romare skrifver han: Så skicke sig hvar och en af oss, at han må täckas sin nästa til godo, til förbättring. Cap. 15:2.

§ 9

Tässä näette, rakkaat kuulijani, tällainen on se pyhä halu Jumalaa kohtaan, minkä Herra tässä meille määrää, mutta siihen liittyy erottamattomasti myös toinen tästä samasta kumpuava halu, nimittäin halu kaikkeen siihen, minkä Jumala on määrännyt ja mikä häntä miellyttää. Siellä, missä on oikeaa kunnioitusta ja rakkautta Jumala kohtaan, siellä on myös harras halu tehdä kaikissa asioissa hänen tahtonsa mukaan. Uskovat sanovat Daavidin tavoin: Enkö vihaisi sinun vihollisiasi, Herra, ja toisaalta rakastavat kaikkea sitä, mitä hän rakastaa ja mitä hän on käskenyt Ps. 139:21, ja edelleen: Minä rakastan sinun käskyjäsi, ne ovat minulle kalliimmat kuin puhtain kulta Ps. 119:127. Niihin kohdistui Daavidin harras halu, ja hän puhuu niistä psalmikirjassaan hyvinkin monessa kohdassa, mutta aivan erityisesti äsken mainitussa ihanassa 119. psalmissa, jossa sanotaan: Sinun käskysi ovat iloni, sinun sanaasi minä en unohda Ps. 119:16; Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani1 1933 Ps. 119:24; Sinun käskyistäsi minä saan ilon, ne ovat minulle rakkaat267 Ps. 119:47; Sinun lakisi antaa minulle ilon2 1992/muokattu Ps. 119:70, ja näin läpi koko psalmin. Tähän haluun kuuluu, 1) että häntä palvotaan niin kuin hän on määrännyt eikä oman mielihalun ja ihmisten laatimien säädösten mukaan, sillä näin sanoi Jumalan mies Samuel Saulille: Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle?3 1933 1. Sam. 15:22; 2) pyrkimys edistää oikeudenmukaisessa järjestyksessä omaa hyväämme, niin että noudatamme tarkoin kohtuullisuutta syömisessä ja juomisessa, levossa ja työssä, huvituksissa ja mielenliikkeissä ja vaellamme hurskaina Jumalassa, sekä erityisesti oikea kristillinen nöyryys, johon apostoli Pietari meitä niin vakavasti kehottaa sanoessaan: Pitäytykää lujasti nöyryydessä, mikä tarkkaan ottaen voidaan kääntää kreikasta: pukeutukaa kokonaan nöyryyteen kuin päällystakkiin, joka peittää kaikki muut virheenne ja heikkoutenne, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon4 1992/muokattu 1. Piet. 5:5. Tähän kuuluu myös 3) todellinen halu ja tahto edistää toisten ihmisten todellista hyvinvointia ja iloa totuuden, kunnian ja oikeamielisyyden avulla, mihin apostoli Paavali kehottaa filippiläisiään sanoen: Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta Fil.268 2:4, ja roomalaisilleen hän kirjoittaa: Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi Room. 15:2.

1. 1933
2. 1992/muokattu
3. 1933
4. 1992/muokattu

Unfortunately this content isn't available in English