Tionde budordspredikan, § 13

§. 13.

Dock, du frågar mig: hvartil tjenar denna grufveliga räfst,4upptuktelse, kritiska granskning och hvad gagnar279 denna faseliga målning? Den måste ju förqväfva all ro i själen och föra en människa på yttersta brädden af förtviflan? Jag svarar: utan ängslan och oro kan den arma syndaren ingalunda hjelpas, och jag säger rent ut, at Guds fullkomliga helighet tål här ingalunda några ursäkter; men jag vil gifva dig et bättre råd; ack! at du ville anamma det. Tag nu straxt denna din odrägeliga syndabörda, och lägg den med en upriktig och ångerfull bekännelse för din och hela verldenes Frälsares fötter, och begyn at tigga om nåd för hans blodiga försoningsoffers skull: fly til det menlösa Guds Lamb, som är slagtadt för dina och mina synders skull, bed honom innerligen, at han med en droppa af sitt dyra blod ville aftvå ditt sölade hjerta all dess stygga orenlighet: omfatta med tron denna din eviga Förbarmare och bed honom, at han ville ikläda dig sin rättfärdighet; och öfverlämna dig med en barnslig undergifvenhet, med kropp och själ för alla dina öfriga lefnadsdagar i hans tjenst, med et alfvarligit afsäjande af alla dina förra lustar och styggelser, så skal du snart i denna din bedröfvelse få samma vederqveckande svar som den borttagna,5förlamade, lama af din Jesus, nemligen: Var vid god tröst,6Var vid god tröst: lyder i Karl XII:s bibel (1703) ”War widh ett godt modh” tina synder förlåtas tig; Matth. 9:2. och då får du280 ärfara sanningen af det Konung David säger: Säll är then hvilkom öfverträdelsen förlåten är, them synden öfverskyld är: säll är then människa, som Herren icke tilräknar missgärning, i hvilkens anda ingen falskhet är. Ps. 32:1,2.

1. upptuktelse, kritiska granskning
2. förlamade, lama
3. Var vid god tröst: lyder i Karl XII:s bibel (1703) ”War widh ett godt modh”

§ 13

Mutta silti te kysytte minulta: mitä auttaa tällainen hirvittävä tutkinta ja mitä hyötyä on279 tällaisesta kauhistuttavasta maalailusta? Senhän täytyy järkyttää täysin sielunrauhaamme ja johtaa ihmisen epätoivon syvimpiin syövereihin? Minä vastaan: ilman tuskaa ja levottomuutta ei syntisparkaa voi mitenkään auttaa, ja sanon suoraan, että Jumalan täydellinen pyhyys ei tässä siedä minkäänlaista selittelyä. Sen sijaan annan sinulle paremman neuvon, ja voi! kunpa sen ottaisit vastaan: Käy nyt suoraan käsiksi kestämättömään syntitaakkaasi ja aseta se vilpittömästi ja katuvasti tunnustaen sinun ja koko maailman Vapahtajan jalkojen juureen. Ala kerjätä armoa hänen verisen sovitusuhrinsa tähden, pakene Jumalan viattoman Karitsan turvaan, joka on teurastettu sinun syntiesi ja minun syntieni vuoksi, pyydä häneltä hartaasti, että hän yhdellä kalliin verensä pisaralla pesisi sinun turmeltuneesta sydämestä kaiken inhottavan saastan: ota uskossa kokonaan vastaan ikuinen Armahtajasi ja pyydä häneltä, että hän pukisi sinut vanhurskauteensa. Jätä itsesi lapsen tavoin luottavaisesti alistuen, koko ruumiisi ja sielusi, hänen palvelukseensa kaikkien jäljellä olevien elinpäiviesi ajaksi, ja torju ankarasti kaikki aiemmat halusi ja kiusauksesi. Silloin saat murheessasi Jeesukseltasi saman lohduttavan vastauksen kuin halvaantunut, nimittäin: Ole rohkealla mielellä, poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi Matt. 9:2. Silloin saat280 kokea totuuden siitä, mistä kuningas Daavid sanoo: Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi, jonka synnit on pyyhitty pois. Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään ja jonka sydämessä ei ole vilppiä Ps. 32:1–2.

Unfortunately this content isn't available in English