Tal vid Vasa hovrätt

[1]

Sedan Kongl. Maij:stt d:n 28 sidstl:e Junii med behörige ceremonier24med behörige ceremonier: Vasa hovrätt instiftades den 28 juni 1776 i kungens närvaro i drottningens stånddrabantsal på Kungliga slottet i Stockholm. instält Ledamöterne af Dess och Riksens Wasa Håff Rätt uti deras Ämbeten hafwer Kongl. Maij:stt uti nåder för godt funnit, at utsätta d:n 21. i denna månad25d:n 21. i denna månad: Den 21 augusti 1776 var årsdagen för införandet av regeringsformen 1772. eller nästkommande Onsdag til deras första sammanträde. Och ehuru Kongl. Maij:stt icke underlåter, at sielf af innersta hierta tilönska dem den Stora Gudens nåd wid utöfningen af deras wigtiga Domare Ämbete, samt äfwen draga til dem det nådiga förtroende, at de utbedia den Högsta Domarens kraftiga bijstånd har doch Kongl. Maij:stt icke kunnat underlåta, wid åtankan af den ofullkomlighet, som utom Herrans wälsignelse widhäftar alla göromål och i betragtan af den menighets rätt och förswar, som denna Kongl. Maij:sts Högsta Nämd26Högsta Nämd: Avser i det här sammanhanget hovrätten. I det svenska språkbruket befästes termen hovrätt (från ty. Hofgerichte) ganska snart efter att Svea hovrätt grundats 1614. Man talade också om ”konungens dom eller överste parlament”, konungens nämnd, hovrätt och parlament. Uttrycket ”konungens högsta nämnd” som en benämning på hovrätten finns t.ex. i RF 1720 § 23. i hender lemnas at uti ankommen nådig skrifwelse til Högw: DomCapitlet i nåder anbefalla, at uti alla under denna Håffrätts jurisdiction27rättskipningsområde, de dom- och lagsagor som lydde under hovrätten hörande Kyrckor söndagen förut, eller i dag28söndagen förut, eller i dag: söndagen den 18 augusti 1776 för densamma skola anställas allmänna förböner, och menigheten genom Prästerskapet upmuntras, at inför Herranom Knäböja och utbedia sig fullbordan af alt hwad Kongl. Maij:stt wid denna inrättning til deras förmån och nytta påsyftat.

Älskade Åhörare! Hwem af oss skulle wäl wid en sådan upmuntran wara känslolös? Herrans stora godhet och margfalliga29mångfaldiga wälgärningar omgifwa oss på alla håll och wälsignelsen synes, efter wår stora och wälgörande Konungs önskan i ömnoghet30ymnighet rägna öfwer oss. Då andra folckslag rusta til strids på alla kanter, och af Krigets pålagor[2] utblottade undersåtare bada i sitt eget och sina medborgares blod sörjer wår Fridälskande Konung31wår Fridälskande Konung: Under början av sin regeringstid betonade Gustav III fredliga värv och framgångar, även om krigsplanerna inte heller då var helt frånvarande. Chydenius ­ställer här den allmänt krigsdrabbade världen mot ett fridens rike, en symbol för Gustav III:s regim. Amerikanska frihetskriget pågick när detta skrevs. för sina ringaste undersåtares Rätt: Han eftergifwer af sina egna beqwämligheter, han anwänder, om det wore det endaste af Kronans inkomster för at snart och utan afmattande omgång32utan afmattande omgång: Utan att formaliteterna eller procedurerna drar ut på tiden eller görs onödigt krångliga. Behovet av att försnabba rättskipningen var ett centralt motiv för Vasa hovrätts grundläggande. fly33skänka den trykta medborgaren34Ordet ”medborgare” användes återkommande under 1700-talets andra hälft, och i första hand i en förrevolutionär betydelse, utan radikala konnotationer. Här närmast som neutral synonym till undersåte, men begreppet innefattade också en idé om den nyttiga och dygdiga samhällsvarelsen. Gustav III hade övertagit medborgarbegreppet från den frihetstida regimen. I sitt tal vid invigningen av hovrätten i juni 1776 hade kungen talat om hovrättens skyldighet att beskydda ”then delen af Medborgare, som föda och förswara Fäderneslandet”, med andra ord allmogen. rätt. Wår Store Gustaf bär ingen tyngre börda, än en grundad klagan öfwer wåld hos sina undersåtare, han känner ock ingen större wällust, än at se glada anleten hos sitt folck; och önskar ei rikare skörd, af sin utsådda outtrötteliga möda, än de wälsignelser han uphämtar af ett genom Lagens kraft och noggranna utöfning för inwärtes öfwerwåld befredat folk.35ett genom Lagens ... befredat folk: Efter statsvälvningen 1772 svartmålades den frihetstida regimen. Den anklagades för att undersåtarna lidit under självsvåldiga ämbetsmän och att lagen inte efterlevts på grund av anarki och partisplittring. År 1773 hade Gustav III inlett en räfst mot Göta hovrätt och rikets ämbetsmän i allmänhet. Himmelen wälsignar oss med ömnog36ymnig skörd, och wår nådiga Konung sätter sin högs­ta Nämd til wächtare ibland oss, at hwar ock en må sitt roliga behålla och nytia.37sitt roliga behålla och nytia: orubbade och ostörda behålla och nyttja ”sitt”, d.v.s det de äger Huru skole wij löna Herren för alt det goda han oss bewisat och hugna Landets Fader wår Allernådigste Konung som om wårt wäl är så öm och angelägen?

Helig wördnad intage wår siäl och ett otwungit låf flyte utur wåra munnar til Skaparens ära. Konung Gustafs minne blifwe ibland oss odödeligt, och hans wälgärningar gifwe glada intryck hos sednaste efterkommande!38sednaste efterkommande: efterkommande längst fram i tiden Men det är ei nog at wij känna wår lycksalighet och glädias öfwer en dyrbar skänk af himmelen friden och friheten. Nei! den bör göra ett diupare intryck i wårt hierta til dess wärkeliga förbättring. Då Lagens Högsta wächtare bo ibland oss, som på wår Allernådigste Konungs wägnar straffa lasten och skydda oskulden, så ware den en skamfläck ibland oss som wågar at trampa lagen, dölja sanningen och förfölja oskulden. En helig täflan upmuntre oss inbördes, at i laglydnad, i ödmiukhet i enighet och alla Christeliga dygder[3] öfwerträffa hwarandra; At wij i sielfwa wärket och gerningarna uphöja Skaparens ära, gläda wår milda Konung och lindra tyngden af de Domares Kall och answar, som hos oss lag och rätt skipa.

Bönen

Men Herre du store och Rättfärdige Gud! Du Alswåldige39allsmäktige Styresman af alla menniskliga företaganden! Hwad äro mennisko råd förutan Dig? Hwad uträtta wij utom din hielp och Ditt bijstånd? Ach! stig då ned ifrån din höghet i dag och lätt wårt rop om din wälsignelse tränga sig fram til Din Thron, och röra dig till förbarmande! Du ser wår allernådigste Konungs ömma omwårdnad för sitt folck med inrättningen af denna dess högsta Nämd i wårt Land til rättwisans befrämjande och oskuldens förswar. Wij förene oss med Honom i dag och falla ned för Ditt Maij:stets säte och anrope Dig Herre wår Gud om wälsignelse! Herre Du Himmelens och jordenes högsta Domare, Du hafwer genom wår Allernådigste Konung insatt denna Kongl. Håffrättens ledamöter, at i din Stad och ställe40i din Stad och ställe: som din ställföreträdare, i ditt ställe wara Domare öfwer sina Medbröder, emellan man och man. De utgöra den Högsta Rätt och hafwa sina medborgares lif och egendom likasom i sina händer. Ach! Ett mer än wigtigt ämbete! Gif dem då milde Gud Din wisdom anda och nåd, at altid med en helig wördnad för dina ögon förwalta det samma och i altting handla redeliga och efter bästa samwete, at de en gång på den dagen, då de ställas för din Maijestetiska Domstol ei måtte stå där med ett tärande samwetsagg och möta ewigheten med en odrägelig fasa och förskräckelse! Menniskobegrepet är i sanningens utgrundande ganska trögt, men ach! skärp du deras eftertancka och urskillning, at träffa saken rätt, at altid blotta lögnen för sin domstol, och deremot låta sanningen stå trygg i sina egna kläder.[4]

Gif Herre Gud dem nåd, at med flit gripa an sitt dyra ämbete och wara oförtrutna, at denna Ny[a] Domstol ei må befläckas med allmänhetens klagan öfwer oafgiorda mål,41allmänhetens klagan öfwer oafgiorda mål: Göta hovrätt hade anklagats för just detta. som kunnat afhielpas. Lätt all wäld42partiskhet genom denna Höga Nämd hos oss blifwa Landtförwist, at des lemmar aldrig sielfwa söla sina händer med mutor;43at des lemmar ... med mutor: Att ledamöterna aldrig måtte ta emot mutor. Göta hovrätt hade drabbats av en mutskandal som föranledde Gustav III:s räfst med hovrätten. at den Rika och fattiga niuta lika Rätt, Herren och Tiggaren; at wänskap och afwund icke göra någon misswisning; at deras owälduga tilsyn måtte sätta en skräck uti alla underdomare wed lagens wrängning och öfwerträdelse, och Deras rättrådighet gifwa alla andra Domstolar ett upmuntrande efterdöme til en owäldug lagskipning! Tryck Herre Din fruchtan diupt i deras hiertan, och war du sielf med dem i domenom, at Din stora Ära må härigenom ibland oss uphögd warda, at enighet sanning och rättwisa må grönskas i wåra hyddor; At wår milda och Nådiga Konung må i sina undersåtares wältrefnad få se sitt fullkomliga nöje, och at Enkors och faderlösas och fattigas rop ei må höras ibland oss! Sidst o Nådefulle Gud anrope wij dig: Ach! lät din wälsignelse falla öfwer wår Dyra Smorda44wår Dyra Smorda: Åsyftar monarken Gustav III. Ritualen där monarken vid kröningen smörjs med helig olja har givit upphov till uttryckssättet som har använts om krönta ­monarker. Smörjelseritualen infördes i de medeltida europeiska kröningsritualerna. Bakgrunden var Gamla Testamentets berättelser om de israelitiska konungarnas invigning i ämbetet genom smörjelse med helig olja. Gustav III smordes till konung vid kröningen i maj 1772. Kungen hade själv aktivt deltagit i planeringen av kröningsceremonierna som var mycket omfattande och gavs starka religiösa element. såsom en ström! Beskydda honom ifrån all fara, siukdom och olycka i långliga tider! Krön honom med ett ömnogt mått af nåd och wisdom, at styra ditt folck! Wälsigna dess höga Gemål Drottningen45drottning Sofia Magdalena och lät hela wårt dyra Konunga hus wara af dig wälsignat ewärdeliga!46i eviga tider Amen hör oss milde Gud och förbarmare för Jesu Christi skull; amen!

1. med behörige ceremonier: Vasa hovrätt instiftades den 28 juni 1776 i kungens närvaro i drottningens stånddrabantsal på Kungliga slottet i Stockholm.
2. d:n 21. i denna månad: Den 21 augusti 1776 var årsdagen för införandet av regeringsformen 1772.
3. Högsta Nämd: Avser i det här sammanhanget hovrätten. I det svenska språkbruket befästes termen hovrätt (från ty. Hofgerichte) ganska snart efter att Svea hovrätt grundats 1614. Man talade också om ”konungens dom eller överste parlament”, konungens nämnd, hovrätt och parlament. Uttrycket ”konungens högsta nämnd” som en benämning på hovrätten finns t.ex. i RF 1720 § 23.
4. rättskipningsområde, de dom- och lagsagor som lydde under hovrätten
5. söndagen förut, eller i dag: söndagen den 18 augusti 1776
6. mångfaldiga
7. ymnighet
8. wår Fridälskande Konung: Under början av sin regeringstid betonade Gustav III fredliga värv och framgångar, även om krigsplanerna inte heller då var helt frånvarande. Chydenius ­ställer här den allmänt krigsdrabbade världen mot ett fridens rike, en symbol för Gustav III:s regim. Amerikanska frihetskriget pågick när detta skrevs.
9. utan afmattande omgång: Utan att formaliteterna eller procedurerna drar ut på tiden eller görs onödigt krångliga. Behovet av att försnabba rättskipningen var ett centralt motiv för Vasa hovrätts grundläggande.
10. skänka
11. Ordet ”medborgare” användes återkommande under 1700-talets andra hälft, och i första hand i en förrevolutionär betydelse, utan radikala konnotationer. Här närmast som neutral synonym till undersåte, men begreppet innefattade också en idé om den nyttiga och dygdiga samhällsvarelsen. Gustav III hade övertagit medborgarbegreppet från den frihetstida regimen. I sitt tal vid invigningen av hovrätten i juni 1776 hade kungen talat om hovrättens skyldighet att beskydda ”then delen af Medborgare, som föda och förswara Fäderneslandet”, med andra ord allmogen.
12. ett genom Lagens ... befredat folk: Efter statsvälvningen 1772 svartmålades den frihetstida regimen. Den anklagades för att undersåtarna lidit under självsvåldiga ämbetsmän och att lagen inte efterlevts på grund av anarki och partisplittring. År 1773 hade Gustav III inlett en räfst mot Göta hovrätt och rikets ämbetsmän i allmänhet.
13. ymnig
14. sitt roliga behålla och nytia: orubbade och ostörda behålla och nyttja ”sitt”, d.v.s det de äger
15. sednaste efterkommande: efterkommande längst fram i tiden
16. allsmäktige
17. i din Stad och ställe: som din ställföreträdare, i ditt ställe
18. allmänhetens klagan öfwer oafgiorda mål: Göta hovrätt hade anklagats för just detta.
19. partiskhet
20. at des lemmar ... med mutor: Att ledamöterna aldrig måtte ta emot mutor. Göta hovrätt hade drabbats av en mutskandal som föranledde Gustav III:s räfst med hovrätten.
21. wår Dyra Smorda: Åsyftar monarken Gustav III. Ritualen där monarken vid kröningen smörjs med helig olja har givit upphov till uttryckssättet som har använts om krönta ­monarker. Smörjelseritualen infördes i de medeltida europeiska kröningsritualerna. Bakgrunden var Gamla Testamentets berättelser om de israelitiska konungarnas invigning i ämbetet genom smörjelse med helig olja. Gustav III smordes till konung vid kröningen i maj 1772. Kungen hade själv aktivt deltagit i planeringen av kröningsceremonierna som var mycket omfattande och gavs starka religiösa element.
22. drottning Sofia Magdalena
23. i eviga tider

[1]

Sen jälkeen kun kuninkaallinen majesteetti oli viime kesäkuun 28. päivänä nimittänyt kuninkaallisen majesteetin ja Ruotsin valtakunnan Vaasan hovioikeuden jäsenet virkoihinsa asianmukaisin menoin,47asianmukaisin menoin: Vaasan hovioikeus perustettiin 28.6.1776 Tukholman kuninkaanlinnassa kuningattaren henkivartioiden salissa kuninkaan läsnäollessa. kuninkaallinen majesteetti on armollisesti havainnut hyväksi määrätä tämän kuun 21. päivän4821. päivän: 21.8.1776 oli kulunut täsmälleen neljä vuotta vuoden 1772 hallitusmuodon voimaansaattamisesta. eli ensi keskiviikon heidän ensimmäiseksi kokoontumispäiväkseen. Ja vaikka kuninkaallinen majesteetti itse sydämensä syvyydestä toivookin heille Suuren Jumalan armoa heidän suorittaessaan tärkeää tuomarin tehtäväänsä ja myös välittää heidän tiedokseen armollisen luottamuksensa siihen, että he rukoilevat Ylimmältä Tuomarilta voimallista apua, kuninkaallinen majesteetti on myös ajatellessaan kaikkien ilman Herran siunausta tehtävien toimien epätäydellisyyttä sekä tämän kuninkaallisen majesteetin korkeimman lautakunnan49Hovioikeudesta käytettiin nimitystä ”kuninkaan korkein lautakunta” (konungens högsta nämnd). Nimitys esiintyy esim. vuoden 1720 hallitusmuodon §:ssä 23. käsiin uskotun väestön oikeuksia ja sen puolustamista antanut kunnianarvoisalle tuomiokapitulille saapuneessa kirjeessä armollisen käskyn, että kaikissa tämän hovioikeuden tuomiovallan alueeseen kuuluvissa kirkoissa on oikeuden kokoontumista edeltävänä sunnuntaina eli tänään5018.8.1776 järjestettävä yleisiä esirukouksia ja papiston on kannustettava seurakuntalaisia polvistumaan Herran eteen ja rukoilemaan, että kaikki, mitä kuninkaallinen majesteetti on tämän laitoksen perustamisella halunnut heidän hyväkseen ja hyödykseen saada aikaan, toteutuisi täydellisesti.

Rakkaat kuulijat! Kukapa meistä voisikaan tuollaisen kannustuksen saatuaan jäädä tunteettomaksi? Herran suuri hyvyys ja hänen moninaiset hyvät tekonsa ympäröivät meidät joka taholta, ja siunaus näyttää suuren ja hyviä tekoja tekevän kuninkaamme toiveiden mukaisesti satavan runsaana yllemme. Kun muut kansat varustautuvat joka suunnalla taistelemaan, ja sodasta aiheutuvien verojen[2] puille paljaille köyhdyttämät alamaiset kylpevät omassa ja maanmiestensä veressä, meidän rauhaa rakastava kuninkaamme51rauhaa rakastava kuninkaamme: Hallituskautensa alussa Kustaa III painotti rauhanomaisia hankkeita ja saavutuksia, vaikka sotasuunnitelmatkaan eivät täysin loistaneet poissaolollaan. Chydenius asettaa tässä Kustaa III:n luoman rauhan valtakunnan vastapainoksi muun maailman sotaisuuden; Amerikan vapaussota oli parhaillaan käynnissä. pitää huolta vähäisimpien alamaistensa oikeuksista. Hän tinkii omista mukavuuksistaan ja käyttää vaikka viimeisetkin kruunun tulot suodakseen ahdinkoon joutuneelle kansalaiselle52”Kansalainen”-sanaa (medborgare) käytettiin usein 1700-luvun jälkipuoliskolla, ja ­ennen Ranskan vallankumousta siihen ei yleensä liity radikaaleja merkityksiä. Tässä se on lähinnä ”alamaisen” neutraali synonyymi, mutta käsitteeseen sisältyi ajatus hyödyllisestä ja hyveellisestä yhteiskunnan jäsenestä. Kustaa III oli ottanut kansalaiskäsitteen vapaudenajan poliittisesta kielenkäytöstä. Puheessaan hovioikeuden perustamistilaisuudessa kesäkuussa 1776 kuningas oli ottanut esille hovioikeuksien velvollisuuden suojella ”sitä osaa kansalaisista, joka vastaa isänmaan ruokkimisesta ja puolustamisesta”, toisin sanoen rahvasta. oikeutta nopeasti ja ilman uuvuttavaa asioiden kierrättämistä. Meidän Suuren Kustaamme mieltä ei mikään paina raskaammin kuin alamaisten aiheellinen valitus heihin kohdistuneesta väkivallasta, hänelle ei mikään tuota suurempaa nautintoa kuin kansansa iloisten kasvojen näkeminen, eikä hän toivo uupumattoman vaivannäkönsä kylvöstä runsaampaa satoa kuin ne siunaukset, joita hänelle jakaa lakien voimalla ja niiden tarkalla noudattamisella valtakunnan sisäiseltä mielivallalta suojattu kansa.53joita hänelle jakaa ... mielivallalta suojattu kansa: Vuoden 1772 vallankaappauksen jälkeen vapaudenajan hallitustapaa alettiin mustamaalata. Syytösten mukaan alamaiset olivat kärsineet omavaltaisen virkamiesvallan alla ja lain noudattaminen oli laiminlyöty anarkian ja puoluehajaannuksen takia. Vuonna 1773 Kustaa III oli käynnistänyt tutkinnan Götan hovioikeuden ja yleisesti valtion virkamiesten toimista. Taivas siunaa meitä suomalla runsaan sadon, ja armollinen kuninkaamme asettaa ylimmän lautakuntansa valvomaan keskuudessamme sitä, että jokainen saa rauhassa pitää omaisuutensa ja käyttää sitä hyödykseen. Miten meidän pitäisi palkita Herraa kaikesta hänen meille osoittamastaan hyvyydestä ja ilahduttaa maan isää, kaikkein armollisinta kuningastamme, joka pitää hyvinvoinnistamme huolta niin rakastavasti ja omistautuen?

Pyhä kunnioitus vallatkoon sielumme ja kohotkoon suistamme vapaasti ylistys Luojan kunniaksi. Kuningas Kustaan muisto jääköön keskuudessamme kuolemattomaksi, ja iloitkoot jälkeläistemme myöhimmätkin suku­polvet hänen hyvistä teoistaan! Ei kuitenkaan riitä, että tunnemme oman onnemme ja iloitsemme taivaan, rauhan ja vapauden kallisarvoisesta lahjasta. Ei, sen on vaikutettava syvemmin sydämiimme niiden saattamiseksi todelliseen parannuksentekoon. Kun lain ylimmät vartijat asuvat keskuudessamme ja rankaisevat paheista ja suojelevat viattomuutta kaikkein armollisimman kuninkaamme nimissä, keskuudessamme olkoon häpeäpilkkuna se, joka rohkenee polkea lain jalkoihinsa, salata totuuden ja vainota viattomuutta. Pyhä keskinäinen kilpailu kannustakoon meitä ylittämään toisemme lainkuuliaisuudessa, nöyryydessä, yksimielisyydessä ja kaikissa kristillisissä hyveissä,[3] niin että me itse teoillamme korottaisimme Luojan kunniaa, tuottaisimme iloa lempeälle kuninkaallemme ja keventäisimme niiden tuomareiden taakkaa ja vastuuta, jotta keskuudessamme jakavat lakia ja oikeutta.

Rukous

Herrani, sinä suuri ja oikeudenmukainen Jumala! Sinä Kaikkivaltias kaikkien inhimillisten pyrkimysten ohjaaja! Mitä ovat ihmisten keinot ilman Sinua? Mitä me saamme aikaan ilman Sinun apuasi ja tukeasi? Voi, laskeudu korkeudestasi alas tänä päivänä ja salli Sinun siunaustasi anelevan huutomme kuulua valtaistuimellesi asti ja liikuttaa mieltäsi, niin että suot meille armosi! Sinä näet kaikkein armollisimman kuninkaamme pitävän kansastaan hellästi huolta, kun hän on perustanut maahamme tämän oman ylimmän lautakuntansa edistämään oikeuden toteutumista ja puolustamaan viattomuutta. Me liitymme tänään häneen ja polvistumme Sinun Majesteettisi istuimen eteen ja anomme siunausta Sinulta, Herra meidän Jumalamme! Herra, Sinä taivaan ja maan ylin tuomari, Sinä olet kaikkein armollisimman kuninkaamme välityksellä asettanut virkoihinsa tämän kuninkaallisen hovioikeuden jäsenet, jotta he Sinun sijastasi tuomitsisivat lähimmäisiään, ratkaisisivat ihmisten välisiä kiistoja. He ovat ylin tuomioistuin, ja heillä on tavallaan maanmiestensä henki ja omaisuus käsissään. Oi, tämä on todella tärkeistä tärkein virka! Laupias Jumala, anna siis heille Sinun viisautesi, henkesi ja armosi, jotta he aina pyhän kunnioituksen vallassa Sinun silmiesi edessä sitä hoitavat ja toimivat kaikissa asioissa rehellisesti ja parhaan omantuntonsa mukaan, niin etteivät he aikanaan sinä päivänä, jona he joutuvat Sinun Majesteettisi tuomioistuimen eteen, joutuisi seisomaan siellä polttavien tunnontuskien vallassa ja kohtaisi iankaikkisuudessa sietämättömiä hirveyksiä ja kauhua! Totuuden perinpohjainen selvittäminen ihmisen käsityskyvyllä on varsin työlästä, mutta teroita, oi Jumala, heidän harkintaansa ja arvostelukykyään, niin että he osaisivat ratkaista asiat ­oikein, paljastaa aina valheet tuomioistuimelleen, mutta jättää sitä vastoin totuuden turvallisesti kaunistelemattomaan hahmoonsa.[4]

Herra Jumala, suo heille armosi, niin että he kävisivät uutterasti työhön kallisarvoisessa virassaan ja tekisivät työtä uupumatta, jotta tätä uutta tuomioistuinta ei tahraisi yleinen valitus ratkaisemattomista tapauksista,54ratkaisemattomista tapauksista: Götan hovioikeutta oli syytetty juuri tästä. jotka olisi voitu saattaa päätökseen. Suo, että tämän korkean lautakunnan toiminta karkottaa kaiken puolueellisuuden keskuudestamme, eivätkä sen jäsenet itse koskaan likaa käsiään lahjusten ottamisella;55lahjusten ottamisella: Götan hovioikeudessa oli ilmennyt lahjontaskandaali, joka johti Kustaa III:n käynnistämään tutkintaan. että rikas ja köyhä, herra ja kerjäläinen saavat oikeutta yhtäläisesti; että ystävyys ja kateus eivät johda missään asiassa harhaan; että heidän puolueeton valvontansa herättäisi kaikissa alempien oikeusistuinten tuomareissa pelon lakien vääristelyä ja laista poikkeamista kohtaan ja että heidän oikeamielisyytensä antaisi kaikille muille tuomioistuimille kannustavan esimerkin puolueettomasta oikeudenhoidosta! Herra, paina pelko Sinua kohtaan syvälle heidän sydämiinsä ja ole itse heidän kanssaan tuomioita annettaessa, jotta Sinun suuri kunniasi keskuudessamme sen kautta kohoaisi yhä korkeammalle, jotta yksimielisyys, totuus ja oikeus kukoistaisivat majoissamme, jotta lempeä ja armollinen kuninkaamme saisi täydelliseksi tyydytyksekseen nähdä alamaistensa voivan hyvin eikä keskuudestamme kuuluisi leskien eikä orpojen eikä köyhien hätähuutoja! Viimeiseksi, oi armollinen Jumala, me anomme Sinulta: suo siunauksesi virrata kallisarvoisen voidellun hallitsijamme56voidellun hallitsijamme: Voitelu oli tullut keskiajalla osaksi eurooppalaisia kruunajaisrituaaleja. Taustalla olivat Vanhan Testamentin kertomukset Israelin kuninkaiden vihkimisestä virkaansa pyhää öljyä käyttäen. Kustaa III voideltiin kruunauksen yhteydessä toukokuussa 1772. Kuningas oli itse ottanut aktiivisesti osaa mittavien ja vahvoja uskonnollisia elementtejä sisältäneiden kruunajaisseremonioiden suunnitteluun. ylle! Suojele häntä kaikilta vaaroilta, sairauksilta ja onnettomuuksilta vielä pitkään! Kruunaa hänet runsaalla armolla ja viisaudella, jotta hän niiden avulla hallitsisi kansaasi! Siunaa hänen korkeata puolisoaan kuningatarta ja suo koko kallisarvoiselle kuningashuoneellemme ikuinen siunauksesi! Aamen, kuule meitä, laupias Jumala ja armahtaja Jeesuksen Kristuksen tähden, aamen!

Suom. Heikki Eskelinen

1. asianmukaisin menoin: Vaasan hovioikeus perustettiin 28.6.1776 Tukholman kuninkaanlinnassa kuningattaren henkivartioiden salissa kuninkaan läsnäollessa.
2. 21. päivän: 21.8.1776 oli kulunut täsmälleen neljä vuotta vuoden 1772 hallitusmuodon voimaansaattamisesta.
3. Hovioikeudesta käytettiin nimitystä ”kuninkaan korkein lautakunta” (konungens högsta nämnd). Nimitys esiintyy esim. vuoden 1720 hallitusmuodon §:ssä 23.
4. 18.8.1776
5. rauhaa rakastava kuninkaamme: Hallituskautensa alussa Kustaa III painotti rauhanomaisia hankkeita ja saavutuksia, vaikka sotasuunnitelmatkaan eivät täysin loistaneet poissaolollaan. Chydenius asettaa tässä Kustaa III:n luoman rauhan valtakunnan vastapainoksi muun maailman sotaisuuden; Amerikan vapaussota oli parhaillaan käynnissä.
6. ”Kansalainen”-sanaa (medborgare) käytettiin usein 1700-luvun jälkipuoliskolla, ja ­ennen Ranskan vallankumousta siihen ei yleensä liity radikaaleja merkityksiä. Tässä se on lähinnä ”alamaisen” neutraali synonyymi, mutta käsitteeseen sisältyi ajatus hyödyllisestä ja hyveellisestä yhteiskunnan jäsenestä. Kustaa III oli ottanut kansalaiskäsitteen vapaudenajan poliittisesta kielenkäytöstä. Puheessaan hovioikeuden perustamistilaisuudessa kesäkuussa 1776 kuningas oli ottanut esille hovioikeuksien velvollisuuden suojella ”sitä osaa kansalaisista, joka vastaa isänmaan ruokkimisesta ja puolustamisesta”, toisin sanoen rahvasta.
7. joita hänelle jakaa ... mielivallalta suojattu kansa: Vuoden 1772 vallankaappauksen jälkeen vapaudenajan hallitustapaa alettiin mustamaalata. Syytösten mukaan alamaiset olivat kärsineet omavaltaisen virkamiesvallan alla ja lain noudattaminen oli laiminlyöty anarkian ja puoluehajaannuksen takia. Vuonna 1773 Kustaa III oli käynnistänyt tutkinnan Götan hovioikeuden ja yleisesti valtion virkamiesten toimista.
8. ratkaisemattomista tapauksista: Götan hovioikeutta oli syytetty juuri tästä.
9. lahjusten ottamisella: Götan hovioikeudessa oli ilmennyt lahjontaskandaali, joka johti Kustaa III:n käynnistämään tutkintaan.
10. voidellun hallitsijamme: Voitelu oli tullut keskiajalla osaksi eurooppalaisia kruunajaisrituaaleja. Taustalla olivat Vanhan Testamentin kertomukset Israelin kuninkaiden vihkimisestä virkaansa pyhää öljyä käyttäen. Kustaa III voideltiin kruunauksen yhteydessä toukokuussa 1772. Kuningas oli itse ottanut aktiivisesti osaa mittavien ja vahvoja uskonnollisia elementtejä sisältäneiden kruunajaisseremonioiden suunnitteluun.

Unfortunately this content isn't available in English