Tal på avrättningsplatsen, § 14

§. 14.

Föräldrar! och I som genom Naturens23 ordning ären satte i deras ställe, eller af Öfwerheten fått myndighet at befalla öfwer andra! Eder förmanar jag: anse ingalunda hos edra barn och underhafwande de första afstegen från dygden för obetydliga. Skal lasten hämmas, bör det ske i barndomen. Man söker ju förgäfwes at dämma et watten, som genom många grenar störtadt öfwer branta klippor fallit ned uti en stor ström. Man griper för sent til läkemedlet, när siukdomen segrat öfwer lifskrafterna. Skola lasterna någonsin hämmas, må det ske förr än samwetet genom för många sår förlorat sina första ömma känslor, och odygderna blifwit förwandlade til gamla synda wanor; annors blifwa de gemenligen oboteliga. Planterer icke genom edra egna lastfulla efterdömen odygdens frö i deras späda hjertan, som upwäxa under edar wård. Af sina föräldrars mun hafwa ju barnen ofta lärdt at swärja. Mången fader och moder har sielf lärdt sitt barn at stjäla, och ofta retat det at hämnas små oförrätter. Har icke mången af eder i et blindt oförstånd, då i welat fägna edra barn, flera gånger liksom med wåld tryckt bränwins koppen på deras läppar, tils de lärdt at sielfwe gripa til den, då i sedermera förgäfwes sökt at hålla24 den tilbaka. Eder klemighet, at i barna åren skona dem från arbete, har gjordt dem til lättingar, och det sielfswåld i tilstadt dem, at utan tilsyn göra små utswäfningar, och ledas in i nedriga sällskaper, har i grund fördärfwat dem. Lärer då, i Herrans Namn! wid denna faseliga syn, at med mera granlagenhet wårda de plantor, som Försynen låter upwäxa under eder wård, och at med mera tilsyn och ordning handtera dem som stå under edart befäl, om i eljest wiljen undgå det swåra answar eder en gång förestår på Herrans sista Dag, då de, genom eder wårdslöshet olyckeliga, skola blifwa edra åklagare, och den Rättfärdiga Guden med en faselig förbannelse wil utkräfwa af edar hand deras blod; Ty hwilken som förargar en af dessa små - - honom wore bättre, at en qwarnsten wore bunden wid hans hals, och han sänktes ned i hafsens djup. Matth. 18:6.

§ 14

Vanhemmat ja te, jotka luonnon23 järjestyksen mukaan olette tulleet heidän tilalleen tai saaneet esivallalta valtuudet käskeä toisia! Kehotan teitä: älkää suinkaan pitäkö merkityksettöminä lastenne tai alaistenne ensimmäisiä askelia pois hyveiden tieltä. Jos paheellisuus halutaan estää, se on estettävä lapsuuden aikana. Onhan turhaa yrittää padota vettä, joka on monina haaroina syöksynyt jyrkkien kallioiden yli suureen virtaan. On liian myöhäistä turvautua lääkkeeseen, kun sairaus on jo murtanut elämän voimat. Mikäli yleensä halutaan estää paheiden kehittyminen, tämän on tapahduttava, ennen kuin omatunto on useita haavoja saatuaan menettänyt alkuperäisen herkkyytensä ja pahat teot ovat muuttuneet vanhoiksi synnillisiksi tavoiksi. Muuten niistä yleensä tulee parantumattomia. Älkää omalla paheellisella esimerkillänne kylväkö turmeluksen siemeniä hoidossanne varttuvien lasten hentoihin sydämiin. Vanhemmiltaanhan monet lapset ovat oppineet kiroilemaan. Moni isä ja äiti on itse opettanut lapsensa varastamaan ja useinkin usuttanut heitä kostamaan pieniä vääryyksiä. Eikö monikin teistä halutessaan ilahduttaa lapsiaan ole sokeassa ymmärtämättömyydessään usein työntänyt viinakippoa heidän huulilleen suorastaan väkisin, kunnes he ovat oppineet itse tarttumaan siihen, vaikka te sitten myöhemmin olette turhaan yrittäneet pitää24 sitä poissa heidän ulottuviltaan? Kun te olette halunneet säästää heitä työnteolta heidän lapsuusvuosinaan, te olette hellimisellänne kasvattaneet heidät laiskureiksi, ja kun te olette antaneet heille tilaisuuden tehdä kurittomasti pieniä kolttosia vailla valvontaa ja ajautua huonoon seuraan, te olette turmelleet heidän pohjimmaisen luonteensa. Oppikaa siis Herran nimessä tämän kauhean näyn nähdessänne hoitamaan huolekkaammin niitä taimia, joiden Kaitselmus suo kasvaa teidän hoidossanne, ja tarkemmin valvomaan ja pitämään järjestyksessä niitä ihmisiä, jotka ovat käskyvaltanne alaisia, jos haluatte välttää joutumasta kerran raskaaseen vastuuseen Herran viimeisenä päivänä, kun heistä teidän laiminlyöntienne takia onnettomuuteen joutuneina tulee teidän syyttäjiänne ja oikeudenmukainen Jumala vaatii kauhean kirouksen uhalla teitä tilille heidän verensä vuotamisesta. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä … hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen Matt. 18:6.

Unfortunately this content isn't available in English