Föregående avsnitt: Sjunde budordspredikan, § 7
Följande avsnitt: Sjunde budordspredikan, § 9
§. 8.
Andra Delen.
Sedan vi nu således förklarat, hvad som här förstås med hordom och otukt, nemligen alla öfverträdelser innom och utom ägtenskapet öfver kyskhetens gränsor, åligger oss nu at efter låfven1 2) tilse, hvad det då egenteligen är, som i anledning häraf i detta budet förbjudes.
Det första som här förbjudes äro alla otuktiga tankar. Så långt hinna sällan eller aldrig någre hedniska sedo-lärare, än mindre, at de kunna visa något rätt kraftigt medel, at förbättra det onda hjertat, icke en gång våra bästa ärbarhets predikanter, som vilja dämma en bäck, utan at tilstoppa källan hvarifrån den flyter. Men vår i evighet vördade Frälsare hafver uptäckt den för oss, då han säger: af hjertat utgå onda tankar, mord, hor, skörlefnad, Math. 15:19, med mera; och säger straxt i följande vers: De äro de stycke, som besmitta människona. v. 20. Derföre förklarar Han22 äfven detta budet sålunda: Det var sagdt dem gamlom, Cap. 5:27,28 nemligen i Herrans Heliga lag, som utgafs på Sinai berg , Du skal icke göra hor; Men det bör ingalunda så förstås, som vore intet annat hordoms-synd, som i detta budet förbjudes, än allenast en uppenbar otrohet ägta makar emellan. Nej detta budet är af långt större helgd och vidd; Här förbjudas äfven de aldraförsta i hjertat upstigande otukts lustar: ty jag säger eder, hvilken som ser på ena quinno, til at begära henne, han hafver allaredo gjort hor med henne i sit hjerta,2 och anses derföre inför den allvetande Guden såsom en detta budets öfverträdare. Och et sundt förnuft måste härtil fulkomligen lämna sit bifall; ty under hjertats fria spel i otukten lära äfven utbrotten förgäfves hindras. Ja man kan ock nästan säga, at lasten icke så egenteligen består i utöfningen, utan i hjertats öfverträdelse af de lagar och gränsor, utom hvilka det icke får gå. Derföre förklarar äfven den Sal. Doct. Lutherus detta budet så: Vi skole frukta och älska Gud, så at vi före et renligit och tuktigt lefverne äfven med tankarna.3
Det andra som här förbjudes äro otuktiga åthäfvor. Åtbörderna äro de som nog säkert tolka hjertats beskaffenhet: Den bedröfvades ögon flyta i tårar, dess23 bröst suckar, och hjertats oro röjer sig öfver alt i dess ansigte, och hela kroppens ängsliga gestalt; deremot ler den gladas ögon, dess mun skrattar, och hela kroppen röres af glädje: likaledes är det ock beskaffadt med otukten, den röjer sig ofta emot det lastfulla hjertats vilja i allehanda otuktiga åthäfvor. Den okyskas ögon likna fenster,4 genom hvilka den eld kan ses i mörkret på långt håll, som brinner derinne. Är hjertat uptändt af hordoms begär, vitnar ofta den lågan derom, som lyser genom ögonen. Ty så säger Syrac: Hvad en i sinnet hafver, thet ser man på hans ögon, ehvad thet är godt eller ondt. Syr. 13:31. Och en bolersk qvinna känner man uppå hennes otuktiga syn, och uppå hennes ögon. Cap. 26:12. Och beder derföre hjerteligen sin Gud och säger: Herre Gud Fader och mins lifs-Herre, bevara mig för otuktigt öga, och vändt ifrå mig all ond lusta. Cap. 23:4,5. Det otuktiga hjertat röjer sig äfven genom lättfärdiga klädebonader, och omgänges-sätt som icke otydeligen tolka dess inre halt, och måste derföre vara Herranom en styggelse. Men denna lasten går ock så långt, at okyska människor söka med flit med sina ögon och åtbörder låcka det andra könet til otuckt med sig, såsom Apostelen Petrus märkeligen beskrif24ver dem: De hafva ögonen full med horeri, låta icke förmena sig syndena: och låcka til sig de ostadiga själar, och kallar dem förbannadt folk. 2 Pet. 2:14. Sådana styggelser kunna icke annat än vara förbudna på det strängaste, emedan de på ena sidan flyta af en oren själ, och på den andra upreta alt mer och mer sit eget och andras hjerta til otuckt.
3) Förbjudas här i 6:te budet äfven alla otuktiga ord och samtal. Frälsarens ord kunna äfven här tagas för grund-sanningar. Der hjertat med fullt är, deraf talar munnen: Matth. 12:34. Är det upfyldt och brinnande af Guds och Jesu kärlek, så blifver Han äfven det gladaste ämnet i samtal; och om andra ämnen handteras, drager en Gudälskande själ talet snart dit der det finner sin största lust, nemligen til denna sin själa brudgumme. Den girige handlar om sina vundna eller förlorade ägodelar, den okyske förnöjer sig i dåraktigt snack och lättfärdiga händelser, kärleks- och hor-visor och förargeliga tvetydigheter, lättfärdiga dikter, skådespel, hvilka aldrig kunna ombära kärleks-äfventyr, som likväl föregifvas uphöja folkets smak, och alstra qvicka snillen, och få namn af et menlöst skämt, och oskyldiga tidsfördrif; men måste få hos Gud et helt annat anseende, då Herren25 [Je]sus försäkrar, at för hvart och et fåfängt ord, vers. 36. huru mycket mera då för hvart och et lättfärdigt ord som människorna tala, skola de göra räkenskap på domedag, och af den Heliga Apostelen Paulo på det alfvarligaste förbjudes, då han skrifver til sina Ephesier: Boleri och all slemhet5 låter ibland eder icke nämnda varda, såsom helgon tilhörer;6 Och slem ord eller gäckeri, eller skämt, som icke höfves, utan hällre tacksägelser. Ephes. 5:3,4. Och intet ohöfviskt tal gånge utaf edar mun, utan det nyttigt är til förbättring. Cap. 4:29.
4) Förbjudas här äfven allehanda slags otuktiga gerningar, det är allehanda slags företaganden, af hvad art och beskaffenhet de ock må vara, hvarmed människorna af bägge könen söka at stilla sina olofliga och oordenteliga begärelser; hvilka i första delen nyligen af oss blefvo anförde och beviste böra höra til det allmänna förbudet: Du skalt icke göra hor. Hvarest Herren vil säga: Jag hafver inplantat uti din natur et begär, at förena dig med det andra könet, sådant är dig intet förbudet, utan det är tvert om min heliga insticktelse; fölg allenast den ordning som dig är föreskrefven, at den sker i rättan tid, i en rätt afsigt, med en rätt person och uti en laglig ordning. Men öfverskrider du den, i en26 eller annan måtto, så skadar du dig sielf och dina med-människor, derföre har jag härmed stiftat en lag, där alt sådant alfvarligen, under det allmänna hordomsnamnet varder förbudet, med grufveligaste hotelser öfver alla öfverträdare. Hörer då mine älskade Åhörare, hvad Apostelen Paulus äfven i gemen säger härom: Farer icke ville: hvarken bolare, eller afgudadyrkare, eller horkarlar eller de veklingar, eller dränga-skändare7 skola ärfva Guds rike;8 at förtiga flera språk9 i den Heliga Skrift, dem tiden ej tillåter at anföra.
§. 8.
Andra Delen.
Sedan vi nu således förklarat, hvad som här förstås med hordom och otukt, nemligen alla öfverträdelser innom och utom ägtenskapet öfver kyskhetens gränsor, åligger oss nu at efter låfven10 2) tilse, hvad det då egenteligen är, som i anledning häraf i detta budet förbjudes.
Det första som här förbjudes äro alla otuktiga tankar. Så långt hinna sällan eller aldrig någre hedniska sedo-lärare, än mindre, at de kunna visa något rätt kraftigt medel, at förbättra det onda hjertat, icke en gång våra bästa ärbarhets predikanter, som vilja dämma en bäck, utan at tilstoppa källan hvarifrån den flyter. Men vår i evighet vördade Frälsare hafver uptäckt den för oss, då han säger: af hjertat utgå onda tankar, mord, hor, skörlefnad, Math. 15:19, med mera; och säger straxt i följande vers: De äro de stycke, som besmitta människona. v. 20. Derföre förklarar Han22 äfven detta budet sålunda: Det var sagdt dem gamlom, Cap. 5:27,28 nemligen i Herrans Heliga lag, som utgafs på Sinai berg , Du skal icke göra hor; Men det bör ingalunda så förstås, som vore intet annat hordoms-synd, som i detta budet förbjudes, än allenast en uppenbar otrohet ägta makar emellan. Nej detta budet är af långt större helgd och vidd; Här förbjudas äfven de aldraförsta i hjertat upstigande otukts lustar: ty jag säger eder, hvilken som ser på ena quinno, til at begära henne, han hafver allaredo gjort hor med henne i sit hjerta,11 och anses derföre inför den allvetande Guden såsom en detta budets öfverträdare. Och et sundt förnuft måste härtil fulkomligen lämna sit bifall; ty under hjertats fria spel i otukten lära äfven utbrotten förgäfves hindras. Ja man kan ock nästan säga, at lasten icke så egenteligen består i utöfningen, utan i hjertats öfverträdelse af de lagar och gränsor, utom hvilka det icke får gå. Derföre förklarar äfven den Sal. Doct. Lutherus detta budet så: Vi skole frukta och älska Gud, så at vi före et renligit och tuktigt lefverne äfven med tankarna.12
Det andra som här förbjudes äro otuktiga åthäfvor. Åtbörderna äro de som nog säkert tolka hjertats beskaffenhet: Den bedröfvades ögon flyta i tårar, dess23 bröst suckar, och hjertats oro röjer sig öfver alt i dess ansigte, och hela kroppens ängsliga gestalt; deremot ler den gladas ögon, dess mun skrattar, och hela kroppen röres af glädje: likaledes är det ock beskaffadt med otukten, den röjer sig ofta emot det lastfulla hjertats vilja i allehanda otuktiga åthäfvor. Den okyskas ögon likna fenster,13 genom hvilka den eld kan ses i mörkret på långt håll, som brinner derinne. Är hjertat uptändt af hordoms begär, vitnar ofta den lågan derom, som lyser genom ögonen. Ty så säger Syrac: Hvad en i sinnet hafver, thet ser man på hans ögon, ehvad thet är godt eller ondt. Syr. 13:31. Och en bolersk qvinna känner man uppå hennes otuktiga syn, och uppå hennes ögon. Cap. 26:12. Och beder derföre hjerteligen sin Gud och säger: Herre Gud Fader och mins lifs-Herre, bevara mig för otuktigt öga, och vändt ifrå mig all ond lusta. Cap. 23:4,5. Det otuktiga hjertat röjer sig äfven genom lättfärdiga klädebonader, och omgänges-sätt som icke otydeligen tolka dess inre halt, och måste derföre vara Herranom en styggelse. Men denna lasten går ock så långt, at okyska människor söka med flit med sina ögon och åtbörder låcka det andra könet til otuckt med sig, såsom Apostelen Petrus märkeligen beskrif24ver dem: De hafva ögonen full med horeri, låta icke förmena sig syndena: och låcka til sig de ostadiga själar, och kallar dem förbannadt folk. 2 Pet. 2:14. Sådana styggelser kunna icke annat än vara förbudna på det strängaste, emedan de på ena sidan flyta af en oren själ, och på den andra upreta alt mer och mer sit eget och andras hjerta til otuckt.
3) Förbjudas här i 6:te budet äfven alla otuktiga ord och samtal. Frälsarens ord kunna äfven här tagas för grund-sanningar. Der hjertat med fullt är, deraf talar munnen: Matth. 12:34. Är det upfyldt och brinnande af Guds och Jesu kärlek, så blifver Han äfven det gladaste ämnet i samtal; och om andra ämnen handteras, drager en Gudälskande själ talet snart dit der det finner sin största lust, nemligen til denna sin själa brudgumme. Den girige handlar om sina vundna eller förlorade ägodelar, den okyske förnöjer sig i dåraktigt snack och lättfärdiga händelser, kärleks- och hor-visor och förargeliga tvetydigheter, lättfärdiga dikter, skådespel, hvilka aldrig kunna ombära kärleks-äfventyr, som likväl föregifvas uphöja folkets smak, och alstra qvicka snillen, och få namn af et menlöst skämt, och oskyldiga tidsfördrif; men måste få hos Gud et helt annat anseende, då Herren25 [Je]sus försäkrar, at för hvart och et fåfängt ord, vers. 36. huru mycket mera då för hvart och et lättfärdigt ord som människorna tala, skola de göra räkenskap på domedag, och af den Heliga Apostelen Paulo på det alfvarligaste förbjudes, då han skrifver til sina Ephesier: Boleri och all slemhet14 låter ibland eder icke nämnda varda, såsom helgon tilhörer;15 Och slem ord eller gäckeri, eller skämt, som icke höfves, utan hällre tacksägelser. Ephes. 5:3,4. Och intet ohöfviskt tal gånge utaf edar mun, utan det nyttigt är til förbättring. Cap. 4:29.
4) Förbjudas här äfven allehanda slags otuktiga gerningar, det är allehanda slags företaganden, af hvad art och beskaffenhet de ock må vara, hvarmed människorna af bägge könen söka at stilla sina olofliga och oordenteliga begärelser; hvilka i första delen nyligen af oss blefvo anförde och beviste böra höra til det allmänna förbudet: Du skalt icke göra hor. Hvarest Herren vil säga: Jag hafver inplantat uti din natur et begär, at förena dig med det andra könet, sådant är dig intet förbudet, utan det är tvert om min heliga insticktelse; fölg allenast den ordning som dig är föreskrefven, at den sker i rättan tid, i en rätt afsigt, med en rätt person och uti en laglig ordning. Men öfverskrider du den, i en26 eller annan måtto, så skadar du dig sielf och dina med-människor, derföre har jag härmed stiftat en lag, där alt sådant alfvarligen, under det allmänna hordomsnamnet varder förbudet, med grufveligaste hotelser öfver alla öfverträdare. Hörer då mine älskade Åhörare, hvad Apostelen Paulus äfven i gemen säger härom: Farer icke ville: hvarken bolare, eller afgudadyrkare, eller horkarlar eller de veklingar, eller dränga-skändare16 skola ärfva Guds rike;17 at förtiga flera språk18 i den Heliga Skrift, dem tiden ej tillåter at anföra.
§ 8
Toinen osa
Kun siis näin olemme selvittäneet, mitä tässä tarkoitamme huoruudella ja siveettömyydellä, siis kaikkia avioliitossa ja sen ulkopuolella tapahtuvia siveellisyyden rajojen rikkomisia, niin meidän on nyt lupauksemme mukaisesti 2) katsottava, mitä tämän nojalla tässä käskyssä varsinaisesti kielletään.
Ensinnäkin tässä kielletään kaikki siveettömät ajatukset. Näin pitkälle ei mene monikaan, tai ehkei yksikään pakanallinen moraalin opettaja, puhumattakaan siitä, että he voisivat osoittaa jonkin todella tepsivän keinon pahan sydämen parantamiseksi. Eivät siihen pääse myöskään meidän parhaat siveellisyyden saarnaajamme, jotka tahtovat kuivattaa puron ilman että tukkivat lähteen, josta se virtaa. Mutta meidän ikuisesti ylistetty Vapahtajamme on näyttänyt meille tuon keinon, kun hän sanoo: Sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, huoruus, siveettömyys19 Matt. 15:19 ja muut sellaiset, ja heti seuraavassa jakeessa: Nämä ne ihmiset saastuttavat Matt. 15:20. Siksi hän22 selittää myös tätä käskyä näin: Jo teidän esi-isillenne on opetettu tämä käsky20 Matt. 5:27–28, siis Herran pyhässä laissa, joka annettiin Siinainvuorella: Älä tee huorin. Mutta tätä ei suinkaan pidä ymmärtää niin, että tässä käskyssä ei kiellettäisi mitään muuta huoruudensyntiä kuin vihittyjen aviopuolisoiden välinen suoranainen uskottomuus. Ei, vaan tämä käsky on paljon pyhempi ja laajempi. Tässä kielletään myös ensimmäisetkin sydämestä nousevat siveettömät himot: Minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt huorin hänen kanssaan21 Matt. 5:28, ja siksi hän kaikkitietävän Jumalan edessä on tämän käskyn rikkoja. Terveen järjen täytyy ehdottomasti myöntyä tähän, sillä jos sydän saa vapaasti pelata siveettömyydellä, on turha estää myöskään sen ilmenemistä. Voidaanpa miltei sanoa, että tämä pahe ei ole niinkään sen harjoittamisessa, vaan siinä, että sydän rikkoo niitä lakeja ja rajoja, joiden yli se ei saa mennä. Siksi myös autuas tohtori Luther selittääkin tätä käskyä: Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että vietämme puhdasta ja kurinalaista elämää myös ajatuksissamme.22
Toiseksi tässä kielletään siveetön käytös. Eleet kertovat jokseenkin varmasti sydämen tilasta. Surevan silmät kostuvat kyyneliin, hänen23 rintansa huokailee, sydämen levottomuus näkyy kaikkialla hänen kasvoissaan ja koko ruumiin surullisessa hahmossa. Iloisen silmät sitävastoin hymyilevät, hänen suunsa nauraa ja ilo liikuttaa koko ruumista. Samoin on siveettömyydenkin laita, se näkyy usein vastoin paheellisen sydämen tahtoa kaikenlaisessa siveettömässä käyttäytymisessä. Siveettömän silmät ovat kuin ikkuna, jonka läpi sisällä palava tuli näkyy pimeässä kauas. Silmissä palava tuli kertoo myös sydämeen syttyneestä haureuden halusta. Sirak sanoo näin: Ihmisen sydän muuttaa hänen kasvonsa milloin iloisiksi, milloin murheellisiksi Sir. 13:25.23 Naisen irstaus käy ilmi hänen katseestaan Sir. 26:9.24 Siksi Sirak anoo sydämensä pohjasta Jumalaltaan: Herra, minun isäni, elämäni Jumala! Pidä julkeus poissa katseestani ja himot loitolla minusta Sir. 23:4–5. Siveetön sydän näkyy myös kevytmielisessä vaatetuksessa ja toisten kanssa olemisen tavassa, joka ei jätä sen sisintä epäselväksi ja jonka siksi täytyy olla Herralle kauhistus. Mutta tämä pahe menee myös niin pitkälle, että siveettömät ihmiset tarkoituksellisesti koettavat silmillään ja eleillään houkutella toista sukupuolta siveettömyyteen kanssaan, niin kuin apostoli Pietari painokkaasti sanoo:24 Heidän silmänsä ovat täynnä haureutta eivätkä saa synninteosta kyllikseen; he viekoittelevat horjuvia sieluja,25 ja hän kuvaa tällaisia kirotuiksi 2. Piet. 2:14. Sellaiset iljetykset eivät voi olla muuta kuin ankarasti kiellettyjä, koska ne toisaalta kumpuavat saastuneesta sielusta, toisaalta viekoittelevat omaa ja toisen sydäntä yhä enemmän siveettömyyteen.
3) Tässä kuudennessa käskyssä kielletään myös kaikki siveettömät sanat ja puheet. Vapahtajan sanat voidaan myös tässä ottaa perustotuuksina: Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu Matt. 12:34. Jos se on täynnä palavaa rakkautta Jumalaan ja Jeesukseen, niin hän on myös keskustelun mieluisin aihe, ja jos käsitellään muita asioita, niin Jumalaa rakastava sielu siirtää puheen pian siihen, mistä se löytää suurimman ilonsa, nimittäin tähän sielun ylkäänsä. Ahne käsittelee saavuttamiaan tai menettämiään omaisuuksia, siveetön saa nautintonsa mielettömistä höpötyksistä tai kevytmielisistä tarinoista, rakkaus- tai huoruuslauluista, pahennusta herättävistä kaksimielisyyksistä, kevytmielisistä runoista ja näytelmistä, joissa ei koskaan selvitä ilman rakkausseikkailuja. Niiden uskotellaan silti kohottavan kansan makua ja tuottavan sukkelia neronleimauksia, niitä kutsutaan harmittomaksi huviksi ja viattomaksi ajanvietteeksi, mutta Jumalan edessä niiden täytyy näyttäytyä aivan toisenlaisina, kun Herramme Jeesus25 vakuuttaa, että jokaisesta turhasta sanasta Matt. 12:36, ja puhumattakaan jokaisesta kevytmielisestä sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Pyhä apostoli Paavali kieltää tällaisen ankarasti kirjoittaessaan efesolaisilleen: Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne sovi olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille. Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos Ef. 5:3–4. Älkää päästäkö suustanne sopimatonta puhetta, vaan puhukaa sitä, mikä kulloinkin on hyvää ja hyödyllistä Ef. 4:29.
4) Tässä kielletään myös kaikenlaiset siveettömät teot, siis kaikki toimenpiteet, minkälaisia ja laatuisia ne sitten voivatkaan olla, joilla eri sukupuolia olevat koettavat tyydyttää luvattomia ja säädyttömiä halujaan. Käsittelimme niitä edellä ensimmäisessä osassa ja osoitimme, että niiden tulee sisältyä tähän yleiseen kieltoon: Älä tee huorin. Herra tahtoo tässä sanoa: Olen istuttanut luontoosi halun liittyä toiseen sukupuoleen kanssa. Se ei ole sinulta kielletty, päinvastoin se on minun pyhä säädökseni, kunhan vain noudatat sitä järjestystä, joka sinulle on määrätty, että se tapahtuu oikeaan aikaan, oikeassa tarkoituksessa, oikean henkilön kanssa ja laillisessa järjestyksessä. Mutta jos rikot järjestystä yhdessä26 tai toisessa kohdassa, niin vahingoitat itseäsi ja kanssaihmisiäsi. Siksi olen säätänyt tästä lain, jossa kaikki tällainen huoruuden yleisen nimityksen alle kuuluva ankarasti kielletään, ja kaikkia sen rikkoja uhataan mitä ankarimmilla seurauksilla. Kuulkaa siis rakkaat kuulijani, mitä apostoli Paavali myös yleisesti tästä sanoo: Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät huorintekijät, eivät velttiöt, eivät miesten kanssa makaavat miehet26 1. Kor. 6:9, puhumattakaan sitten monista Pyhän kirjan kohdista, joita meillä ei tässä ole aikaa käsitellä.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 8.
Andra Delen.
Sedan vi nu således förklarat, hvad som här förstås med hordom och otukt, nemligen alla öfverträdelser innom och utom ägtenskapet öfver kyskhetens gränsor, åligger oss nu at efter låfven27 2) tilse, hvad det då egenteligen är, som i anledning häraf i detta budet förbjudes.
Det första som här förbjudes äro alla otuktiga tankar. Så långt hinna sällan eller aldrig någre hedniska sedo-lärare, än mindre, at de kunna visa något rätt kraftigt medel, at förbättra det onda hjertat, icke en gång våra bästa ärbarhets predikanter, som vilja dämma en bäck, utan at tilstoppa källan hvarifrån den flyter. Men vår i evighet vördade Frälsare hafver uptäckt den för oss, då han säger: af hjertat utgå onda tankar, mord, hor, skörlefnad, Math. 15:19, med mera; och säger straxt i följande vers: De äro de stycke, som besmitta människona. v. 20. Derföre förklarar Han22 äfven detta budet sålunda: Det var sagdt dem gamlom, Cap. 5:27,28 nemligen i Herrans Heliga lag, som utgafs på Sinai berg , Du skal icke göra hor; Men det bör ingalunda så förstås, som vore intet annat hordoms-synd, som i detta budet förbjudes, än allenast en uppenbar otrohet ägta makar emellan. Nej detta budet är af långt större helgd och vidd; Här förbjudas äfven de aldraförsta i hjertat upstigande otukts lustar: ty jag säger eder, hvilken som ser på ena quinno, til at begära henne, han hafver allaredo gjort hor med henne i sit hjerta,28 och anses derföre inför den allvetande Guden såsom en detta budets öfverträdare. Och et sundt förnuft måste härtil fulkomligen lämna sit bifall; ty under hjertats fria spel i otukten lära äfven utbrotten förgäfves hindras. Ja man kan ock nästan säga, at lasten icke så egenteligen består i utöfningen, utan i hjertats öfverträdelse af de lagar och gränsor, utom hvilka det icke får gå. Derföre förklarar äfven den Sal. Doct. Lutherus detta budet så: Vi skole frukta och älska Gud, så at vi före et renligit och tuktigt lefverne äfven med tankarna.29
Det andra som här förbjudes äro otuktiga åthäfvor. Åtbörderna äro de som nog säkert tolka hjertats beskaffenhet: Den bedröfvades ögon flyta i tårar, dess23 bröst suckar, och hjertats oro röjer sig öfver alt i dess ansigte, och hela kroppens ängsliga gestalt; deremot ler den gladas ögon, dess mun skrattar, och hela kroppen röres af glädje: likaledes är det ock beskaffadt med otukten, den röjer sig ofta emot det lastfulla hjertats vilja i allehanda otuktiga åthäfvor. Den okyskas ögon likna fenster,30 genom hvilka den eld kan ses i mörkret på långt håll, som brinner derinne. Är hjertat uptändt af hordoms begär, vitnar ofta den lågan derom, som lyser genom ögonen. Ty så säger Syrac: Hvad en i sinnet hafver, thet ser man på hans ögon, ehvad thet är godt eller ondt. Syr. 13:31. Och en bolersk qvinna känner man uppå hennes otuktiga syn, och uppå hennes ögon. Cap. 26:12. Och beder derföre hjerteligen sin Gud och säger: Herre Gud Fader och mins lifs-Herre, bevara mig för otuktigt öga, och vändt ifrå mig all ond lusta. Cap. 23:4,5. Det otuktiga hjertat röjer sig äfven genom lättfärdiga klädebonader, och omgänges-sätt som icke otydeligen tolka dess inre halt, och måste derföre vara Herranom en styggelse. Men denna lasten går ock så långt, at okyska människor söka med flit med sina ögon och åtbörder låcka det andra könet til otuckt med sig, såsom Apostelen Petrus märkeligen beskrif24ver dem: De hafva ögonen full med horeri, låta icke förmena sig syndena: och låcka til sig de ostadiga själar, och kallar dem förbannadt folk. 2 Pet. 2:14. Sådana styggelser kunna icke annat än vara förbudna på det strängaste, emedan de på ena sidan flyta af en oren själ, och på den andra upreta alt mer och mer sit eget och andras hjerta til otuckt.
3) Förbjudas här i 6:te budet äfven alla otuktiga ord och samtal. Frälsarens ord kunna äfven här tagas för grund-sanningar. Der hjertat med fullt är, deraf talar munnen: Matth. 12:34. Är det upfyldt och brinnande af Guds och Jesu kärlek, så blifver Han äfven det gladaste ämnet i samtal; och om andra ämnen handteras, drager en Gudälskande själ talet snart dit der det finner sin största lust, nemligen til denna sin själa brudgumme. Den girige handlar om sina vundna eller förlorade ägodelar, den okyske förnöjer sig i dåraktigt snack och lättfärdiga händelser, kärleks- och hor-visor och förargeliga tvetydigheter, lättfärdiga dikter, skådespel, hvilka aldrig kunna ombära kärleks-äfventyr, som likväl föregifvas uphöja folkets smak, och alstra qvicka snillen, och få namn af et menlöst skämt, och oskyldiga tidsfördrif; men måste få hos Gud et helt annat anseende, då Herren25 [Je]sus försäkrar, at för hvart och et fåfängt ord, vers. 36. huru mycket mera då för hvart och et lättfärdigt ord som människorna tala, skola de göra räkenskap på domedag, och af den Heliga Apostelen Paulo på det alfvarligaste förbjudes, då han skrifver til sina Ephesier: Boleri och all slemhet31 låter ibland eder icke nämnda varda, såsom helgon tilhörer;32 Och slem ord eller gäckeri, eller skämt, som icke höfves, utan hällre tacksägelser. Ephes. 5:3,4. Och intet ohöfviskt tal gånge utaf edar mun, utan det nyttigt är til förbättring. Cap. 4:29.
4) Förbjudas här äfven allehanda slags otuktiga gerningar, det är allehanda slags företaganden, af hvad art och beskaffenhet de ock må vara, hvarmed människorna af bägge könen söka at stilla sina olofliga och oordenteliga begärelser; hvilka i första delen nyligen af oss blefvo anförde och beviste böra höra til det allmänna förbudet: Du skalt icke göra hor. Hvarest Herren vil säga: Jag hafver inplantat uti din natur et begär, at förena dig med det andra könet, sådant är dig intet förbudet, utan det är tvert om min heliga insticktelse; fölg allenast den ordning som dig är föreskrefven, at den sker i rättan tid, i en rätt afsigt, med en rätt person och uti en laglig ordning. Men öfverskrider du den, i en26 eller annan måtto, så skadar du dig sielf och dina med-människor, derföre har jag härmed stiftat en lag, där alt sådant alfvarligen, under det allmänna hordomsnamnet varder förbudet, med grufveligaste hotelser öfver alla öfverträdare. Hörer då mine älskade Åhörare, hvad Apostelen Paulus äfven i gemen säger härom: Farer icke ville: hvarken bolare, eller afgudadyrkare, eller horkarlar eller de veklingar, eller dränga-skändare33 skola ärfva Guds rike;34 at förtiga flera språk35 i den Heliga Skrift, dem tiden ej tillåter at anföra.
§ 8
Toinen osa
Kun siis näin olemme selvittäneet, mitä tässä tarkoitamme huoruudella ja siveettömyydellä, siis kaikkia avioliitossa ja sen ulkopuolella tapahtuvia siveellisyyden rajojen rikkomisia, niin meidän on nyt lupauksemme mukaisesti 2) katsottava, mitä tämän nojalla tässä käskyssä varsinaisesti kielletään.
Ensinnäkin tässä kielletään kaikki siveettömät ajatukset. Näin pitkälle ei mene monikaan, tai ehkei yksikään pakanallinen moraalin opettaja, puhumattakaan siitä, että he voisivat osoittaa jonkin todella tepsivän keinon pahan sydämen parantamiseksi. Eivät siihen pääse myöskään meidän parhaat siveellisyyden saarnaajamme, jotka tahtovat kuivattaa puron ilman että tukkivat lähteen, josta se virtaa. Mutta meidän ikuisesti ylistetty Vapahtajamme on näyttänyt meille tuon keinon, kun hän sanoo: Sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, huoruus, siveettömyys36 Matt. 15:19 ja muut sellaiset, ja heti seuraavassa jakeessa: Nämä ne ihmiset saastuttavat Matt. 15:20. Siksi hän22 selittää myös tätä käskyä näin: Jo teidän esi-isillenne on opetettu tämä käsky37 Matt. 5:27–28, siis Herran pyhässä laissa, joka annettiin Siinainvuorella: Älä tee huorin. Mutta tätä ei suinkaan pidä ymmärtää niin, että tässä käskyssä ei kiellettäisi mitään muuta huoruudensyntiä kuin vihittyjen aviopuolisoiden välinen suoranainen uskottomuus. Ei, vaan tämä käsky on paljon pyhempi ja laajempi. Tässä kielletään myös ensimmäisetkin sydämestä nousevat siveettömät himot: Minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt huorin hänen kanssaan38 Matt. 5:28, ja siksi hän kaikkitietävän Jumalan edessä on tämän käskyn rikkoja. Terveen järjen täytyy ehdottomasti myöntyä tähän, sillä jos sydän saa vapaasti pelata siveettömyydellä, on turha estää myöskään sen ilmenemistä. Voidaanpa miltei sanoa, että tämä pahe ei ole niinkään sen harjoittamisessa, vaan siinä, että sydän rikkoo niitä lakeja ja rajoja, joiden yli se ei saa mennä. Siksi myös autuas tohtori Luther selittääkin tätä käskyä: Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että vietämme puhdasta ja kurinalaista elämää myös ajatuksissamme.39
Toiseksi tässä kielletään siveetön käytös. Eleet kertovat jokseenkin varmasti sydämen tilasta. Surevan silmät kostuvat kyyneliin, hänen23 rintansa huokailee, sydämen levottomuus näkyy kaikkialla hänen kasvoissaan ja koko ruumiin surullisessa hahmossa. Iloisen silmät sitävastoin hymyilevät, hänen suunsa nauraa ja ilo liikuttaa koko ruumista. Samoin on siveettömyydenkin laita, se näkyy usein vastoin paheellisen sydämen tahtoa kaikenlaisessa siveettömässä käyttäytymisessä. Siveettömän silmät ovat kuin ikkuna, jonka läpi sisällä palava tuli näkyy pimeässä kauas. Silmissä palava tuli kertoo myös sydämeen syttyneestä haureuden halusta. Sirak sanoo näin: Ihmisen sydän muuttaa hänen kasvonsa milloin iloisiksi, milloin murheellisiksi Sir. 13:25.40 Naisen irstaus käy ilmi hänen katseestaan Sir. 26:9.41 Siksi Sirak anoo sydämensä pohjasta Jumalaltaan: Herra, minun isäni, elämäni Jumala! Pidä julkeus poissa katseestani ja himot loitolla minusta Sir. 23:4–5. Siveetön sydän näkyy myös kevytmielisessä vaatetuksessa ja toisten kanssa olemisen tavassa, joka ei jätä sen sisintä epäselväksi ja jonka siksi täytyy olla Herralle kauhistus. Mutta tämä pahe menee myös niin pitkälle, että siveettömät ihmiset tarkoituksellisesti koettavat silmillään ja eleillään houkutella toista sukupuolta siveettömyyteen kanssaan, niin kuin apostoli Pietari painokkaasti sanoo:24 Heidän silmänsä ovat täynnä haureutta eivätkä saa synninteosta kyllikseen; he viekoittelevat horjuvia sieluja,42 ja hän kuvaa tällaisia kirotuiksi 2. Piet. 2:14. Sellaiset iljetykset eivät voi olla muuta kuin ankarasti kiellettyjä, koska ne toisaalta kumpuavat saastuneesta sielusta, toisaalta viekoittelevat omaa ja toisen sydäntä yhä enemmän siveettömyyteen.
3) Tässä kuudennessa käskyssä kielletään myös kaikki siveettömät sanat ja puheet. Vapahtajan sanat voidaan myös tässä ottaa perustotuuksina: Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu Matt. 12:34. Jos se on täynnä palavaa rakkautta Jumalaan ja Jeesukseen, niin hän on myös keskustelun mieluisin aihe, ja jos käsitellään muita asioita, niin Jumalaa rakastava sielu siirtää puheen pian siihen, mistä se löytää suurimman ilonsa, nimittäin tähän sielun ylkäänsä. Ahne käsittelee saavuttamiaan tai menettämiään omaisuuksia, siveetön saa nautintonsa mielettömistä höpötyksistä tai kevytmielisistä tarinoista, rakkaus- tai huoruuslauluista, pahennusta herättävistä kaksimielisyyksistä, kevytmielisistä runoista ja näytelmistä, joissa ei koskaan selvitä ilman rakkausseikkailuja. Niiden uskotellaan silti kohottavan kansan makua ja tuottavan sukkelia neronleimauksia, niitä kutsutaan harmittomaksi huviksi ja viattomaksi ajanvietteeksi, mutta Jumalan edessä niiden täytyy näyttäytyä aivan toisenlaisina, kun Herramme Jeesus25 vakuuttaa, että jokaisesta turhasta sanasta Matt. 12:36, ja puhumattakaan jokaisesta kevytmielisestä sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Pyhä apostoli Paavali kieltää tällaisen ankarasti kirjoittaessaan efesolaisilleen: Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne sovi olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille. Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos Ef. 5:3–4. Älkää päästäkö suustanne sopimatonta puhetta, vaan puhukaa sitä, mikä kulloinkin on hyvää ja hyödyllistä Ef. 4:29.
4) Tässä kielletään myös kaikenlaiset siveettömät teot, siis kaikki toimenpiteet, minkälaisia ja laatuisia ne sitten voivatkaan olla, joilla eri sukupuolia olevat koettavat tyydyttää luvattomia ja säädyttömiä halujaan. Käsittelimme niitä edellä ensimmäisessä osassa ja osoitimme, että niiden tulee sisältyä tähän yleiseen kieltoon: Älä tee huorin. Herra tahtoo tässä sanoa: Olen istuttanut luontoosi halun liittyä toiseen sukupuoleen kanssa. Se ei ole sinulta kielletty, päinvastoin se on minun pyhä säädökseni, kunhan vain noudatat sitä järjestystä, joka sinulle on määrätty, että se tapahtuu oikeaan aikaan, oikeassa tarkoituksessa, oikean henkilön kanssa ja laillisessa järjestyksessä. Mutta jos rikot järjestystä yhdessä26 tai toisessa kohdassa, niin vahingoitat itseäsi ja kanssaihmisiäsi. Siksi olen säätänyt tästä lain, jossa kaikki tällainen huoruuden yleisen nimityksen alle kuuluva ankarasti kielletään, ja kaikkia sen rikkoja uhataan mitä ankarimmilla seurauksilla. Kuulkaa siis rakkaat kuulijani, mitä apostoli Paavali myös yleisesti tästä sanoo: Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät huorintekijät, eivät velttiöt, eivät miesten kanssa makaavat miehet43 1. Kor. 6:9, puhumattakaan sitten monista Pyhän kirjan kohdista, joita meillä ei tässä ole aikaa käsitellä.
Unfortunately this content isn't available in English
Föregående avsnitt: Sjunde budordspredikan, § 7
Följande avsnitt: Sjunde budordspredikan, § 9
Platser:
Personer: Jesus Syrak (Syrac, Syrach) Luther (Lutherus), Martin Paulus (Pawali, Saulus) S:t Petersburg (Pettersborg, Pettersburg)
Bibelställen:
Teman: