Föregående avsnitt: Sjunde budordspredikan, § 9
Följande avsnitt: Sjunde budordspredikan, § 11
§. 10.
Tredje Delen.
Nu återstår för oss, at 3) undersöka, hvad Herren vår Gud i det33ta budet befaller, at i en otvungen ordning kunna föreställa eder, mine Åhörare detta, tänker jag visa eder 1) våra pligter i gemen, 2) göra af dem en tillämpning utom och innom ägtenskapet, och 3) anföra de hufvudmedel hvarigenom kyskheten säkrast kan befordras, och hvilka således i detta budet äfven måste vara befalta.
Hvad nu Herrans fordringar efter detta budet i gemen beträffar, så är vist et rent hjerta, som här först befalles. Gud föreställes oss allestädes, såsom en hjertans ransakare. Så talade han sjelf til Juda folket genom Propheten Jeremiam: Jag Herren kan utransaka hjertat och pröfva njurarna.1 Jer. 17:10. Hjertat är källan til alla våra gärningar, onda och goda: är hjertat godt bär en sådan människa godt fram, utur sins hjertas goda fatabur, och et ondt hjerta bär ondt. Matth. 12:35. Kyskheten består således icke uti blotta återhållet af otuktiga gärningar, utan fast mera uti et rent och kyskt hjerta. Just detta rena hjertat anbefalles således här fram för alt, utom hvilket ingen kyskhet gifves. Görer edra själar kyska, i sanningens lydno, genom andan, 1 Pet. 1:22. befaller Apostelen Petrus sina kära Åhörare, det är: rener edra hjertan ifrån all slags syndaorenlighet; och vidare: Älsker eder storliga inbördes af rent hjerta, 1 Tim. 5:22. det34 är som Paulus lärde Timotheum: med all kyskhet3. Vi finna derföre, at Konung David, sedan han sölat sig med en grufvelig hordoms synd, och hans hjerta kom deröfver i svår ångest, innerligen bad sin Gud härom och sade: Skapa i mig Gud et rent hjerta, och gif mig en ny viss anda, Ps. 51:12. Och när Syrach sammansatte den vackra bönen om kyskhet, säger han bland annat: Herre Gud vänt ifrån mig all ond lusta, och bevara mig för et skamlöst hjerta. Syr. 23:4,5,6. Hvad ville väl detta annat säga, än at Gud ville i nåder gifva honom et rent och kyskt hjerta; ty det är sådant, som Herren fordrar af oss, då det genom Propheten heter: Görer eder et nytt hjerta och ny anda4. Men, mine i Herranom Jesu älskade Åhörare! vi tala så mycket om hjertat och dess renande, men jag måste beklaga, at det är för de flästa en tilsluten bok, som de sjelfva icke förstå sig uppå, än mindre huru det bör renas; Föräldrar och läromästare åligger derföre, at lära sina barn redan i barndomen taga vara på sina begär, at de känna igen dem, och märka hvart åt de böja sig, och på andra sidan tilvänja barnen genom förmaningar, upmuntringar eller aga at dämpa och öfvervinna de syndiga och orena lustar, i hvad mål de som hälst visa sig; ty således,35 men ingalunda annars kunna de under en tiltagande ålder märka, när otukts begären insmyga sig hos dem: då kunna de ock veta, at de för Herranom äro en styggelse, och om de blifvit i barndomen tilvanda at dämpa sina öfriga synda-lustar, kunna de äfven efter gifna anledningar, genom Guds nåd, döda sina otukts begärelser; hvar emot, om de i alt annat varit sina lustars trälar, så blifver äfven denna lasten lika rådande i deras hjerta. Jag kommer med innerlig oro härvid ihog, huru många i sina lustar sjelfva blinda Föräldrar, genom allehanda syndigt snack redan i förtid upblåsa en eld af orena lustar i de späda hjertan, i det ställe de borde använda all möda at släcka dem; på det deras barn, då de än fullvuxna varda, kunde säga med den kyska Sara Raguels dotter: Du vest Herre, at jag ingen man begärt hafver, det är: icke haft någon otuktig begärelse til det andra könet, och hafver behållit mina själ rena ifrån all ond lusta, och hafver aldrig hållit mig til otuktigt eller lättfärdigt sälskap, Tob. 3:16,17.
Det andra som här befalles, är et kyskt öga, och åtbörder. Bor något ondt i hjertat, så lyser det ut genom dessa fenstren, men är hjertat kyskt och enfaldigt blifva ock ögonen enfal36diga, och åtbörderna menlösa. Den trogna Guds mannen Job betygar om sig sjelf och säger: Jag hafver gjordt et förbund med mina ögon, at jag intet skal sköta efter5 någon Jungfru. Job. 31:1. Det är: såsom stadd i ägta-ståndet, skal jag icke vända mina ögon med något begär til någon annan, än min egen ägta-maka. Men huru kunde han göra förbund med sina ögon? Jo, han gjorde det med sit hjerta, så at han fattade en upriktig afsky i sit sinne til all otukt, och då blefvo äfven hans ögon kyska. Derföre kallar den visa Konung Salomo sådana för galna ynglingar Ordssp. B. 7:7. som ännu icke lärt at styra sina ögon, utan se efter skökor; och Syrach varnar en och hvar och säger: Se icke efter pigor, at du til dem icke uptänd varder. Gapa icke omkring hit eller dit i stadenom, och löp icke uti hvar vrå. Syr. 9:5,7. Likaledes anbefalles här kyska åtbörder i det öfriga, i gång, i kläde-bonad och omgängessätt. Här befalles ock, at en kysk människa skal visa med sin upsyn och åtbörder et upriktigt missnöje och en vedervilja emot alla lättfärdigheter i tal, visor och lekar, med mera, emedan et blott välbehag och nöje uti sådant är redan et ovedersägeligt bevis til et orent hjerta.
3) Anbefalles här et kyskt och anständigt tal, och tungans rätta använ37dande til det som anständigt och lofligit är. Det dåraktiga snack och otuktiga skämt, som så mycket brukas i vår tid är et grufveligit förgift för själen, det flyter utur en stinkande källa, utur et orent och besmittadt hjerta, och liknar en eld, som då den utspys, itänder ej allenast dens begär, som utspyr det, i en häftigare låga, utan ock alla deras som höra det; Apostelen Jacob säger derföre om tungan, at den är en eld, en verld full med orätt, och besmittar hela lekamen, Jac. 3:6. icke allenast vår, utan som nyss sades äfven andras, och uptänder all vår omgängelse, tå hon uptänd är af helfvete. Derföre fordras här icke allenast, at vi afhålla vår egen tunga ifrån styggelser, utan äfven en stor varsamhet för vårt eget hjerta, at det af andras tal ej må förgiftas, så at vi fly med en afsky ifrån sådana samqväm eller orena omgängen; Ty så förmanar den välsignade Apostelen Paulus sina Corinther, och oss alla med dem: Låter icke förföra eder: Ondt snack förkränker goda seder.6 Men Herre min Gud! huru många barn, huru många ynglingar, ja väl mogna män och Christna äro icke genom sådant snack i grund förderfvade til kropp och själ! Om ord ville gälla något hos eder mina älskade Åhörare, så skulle jag förmana eder med samma38 Apostels ord: Fly sådant, fly ungdomsens lustar7. 1 Tim. 6:11. Och ännu med en ömmare upmuntran: Yttermera, käre bröder, hvad sant är, hvad ärligt är, hvad rätt, hvad kyskt, hvad väl lyder - - tänker derefter, och befliter eder i Herrans Jesu namn derom. 2 Tim. 2:228. Phil. 4:8.
Ändteligen och 4:de anbefalles här kyskhet i alt omgänge och gärningar. Denna befallning innehålles icke allenast i sjelfva budordet, utan äfven på otaliga andra ställen i den Heliga Skrift, såsom då Herren genom Moses sade til Israels barn: I skolen vara mig et Prästerligit Konunga-Rike, och et heligt folk, 2 Mos. 19:6. som nemligen intet besmittar eller förorenar sig med allahanda köttsliga begärelser, uti eller utom ägtenskapet. Och på et annat ställe: Tala med hela menighetena af Israels barn, och säg til dem: I skolen vara heliga; ty jag är helig, Herren eder Gud. 3 Mos. 19:2. Och Apostelen Paulus: Flyr boleri: all annan synd, som menniskan gör, är utan kroppen, men den som bedrifver boleri eller någon okyskhet, han syndar på sin egen kropp. Eller veten I icke, at edor kropp är dens Heliga Andas tempel, som är uti eder; derföre priser nu Gud uti edar kropp och i edrom anda, hvilke Gudi tilhöra. 1 Cor. 6:18,19,20. Och när han upmuntrar de Thessalonicer til ytterligare tilväxt i Gud39aktighet säger han: Detta är Guds vilje edor helgelse, at I fly boleri: och hvar och en af eder vet behålla sit fat i helgelse och i äro: Icke uti lustig begärelse, såsom hedningar, de som af Gudi intet veta. 1 Thess. 4:3,4,5. Af hvilka ord vi ibland annat se, huru Apostelen Paulus räknar köttsliga begärelser ibland hedniska synder. Men vi få ej tid at upräkna flera kyskhets bud och befallningar. Dessa kunna ock til vårt ändamål göra tilfyllest. Mine Åhörare! antingen skolen I nu förneka all Guds ords, och et sundt förnufts sanning, eller måste ock detta alt sätta på eder et band, ifrån hvilket i ingalunda, utan samvetets hårdaste förebråelse, kunnen slita eder lösa.
§. 10.
Tredje Delen.
Nu återstår för oss, at 3) undersöka, hvad Herren vår Gud i det33ta budet befaller, at i en otvungen ordning kunna föreställa eder, mine Åhörare detta, tänker jag visa eder 1) våra pligter i gemen, 2) göra af dem en tillämpning utom och innom ägtenskapet, och 3) anföra de hufvudmedel hvarigenom kyskheten säkrast kan befordras, och hvilka således i detta budet äfven måste vara befalta.
Hvad nu Herrans fordringar efter detta budet i gemen beträffar, så är vist et rent hjerta, som här först befalles. Gud föreställes oss allestädes, såsom en hjertans ransakare. Så talade han sjelf til Juda folket genom Propheten Jeremiam: Jag Herren kan utransaka hjertat och pröfva njurarna.9 Jer. 17:10. Hjertat är källan til alla våra gärningar, onda och goda: är hjertat godt bär en sådan människa godt fram, utur sins hjertas goda fatabur, och et ondt hjerta bär ondt. Matth. 12:35. Kyskheten består således icke uti blotta återhållet af otuktiga gärningar, utan fast mera uti et rent och kyskt hjerta. Just detta rena hjertat anbefalles således här fram för alt, utom hvilket ingen kyskhet gifves. Görer edra själar kyska, i sanningens lydno, genom andan, 1 Pet. 1:22. befaller Apostelen Petrus sina kära Åhörare, det är: rener edra hjertan ifrån all slags syndaorenlighet; och vidare: Älsker eder storliga inbördes af rent hjerta, 1 Tim. 5:210. det34 är som Paulus lärde Timotheum: med all kyskhet11. Vi finna derföre, at Konung David, sedan han sölat sig med en grufvelig hordoms synd, och hans hjerta kom deröfver i svår ångest, innerligen bad sin Gud härom och sade: Skapa i mig Gud et rent hjerta, och gif mig en ny viss anda, Ps. 51:12. Och när Syrach sammansatte den vackra bönen om kyskhet, säger han bland annat: Herre Gud vänt ifrån mig all ond lusta, och bevara mig för et skamlöst hjerta. Syr. 23:4,5,6. Hvad ville väl detta annat säga, än at Gud ville i nåder gifva honom et rent och kyskt hjerta; ty det är sådant, som Herren fordrar af oss, då det genom Propheten heter: Görer eder et nytt hjerta och ny anda12. Men, mine i Herranom Jesu älskade Åhörare! vi tala så mycket om hjertat och dess renande, men jag måste beklaga, at det är för de flästa en tilsluten bok, som de sjelfva icke förstå sig uppå, än mindre huru det bör renas; Föräldrar och läromästare åligger derföre, at lära sina barn redan i barndomen taga vara på sina begär, at de känna igen dem, och märka hvart åt de böja sig, och på andra sidan tilvänja barnen genom förmaningar, upmuntringar eller aga at dämpa och öfvervinna de syndiga och orena lustar, i hvad mål de som hälst visa sig; ty således,35 men ingalunda annars kunna de under en tiltagande ålder märka, när otukts begären insmyga sig hos dem: då kunna de ock veta, at de för Herranom äro en styggelse, och om de blifvit i barndomen tilvanda at dämpa sina öfriga synda-lustar, kunna de äfven efter gifna anledningar, genom Guds nåd, döda sina otukts begärelser; hvar emot, om de i alt annat varit sina lustars trälar, så blifver äfven denna lasten lika rådande i deras hjerta. Jag kommer med innerlig oro härvid ihog, huru många i sina lustar sjelfva blinda Föräldrar, genom allehanda syndigt snack redan i förtid upblåsa en eld af orena lustar i de späda hjertan, i det ställe de borde använda all möda at släcka dem; på det deras barn, då de än fullvuxna varda, kunde säga med den kyska Sara Raguels dotter: Du vest Herre, at jag ingen man begärt hafver, det är: icke haft någon otuktig begärelse til det andra könet, och hafver behållit mina själ rena ifrån all ond lusta, och hafver aldrig hållit mig til otuktigt eller lättfärdigt sälskap, Tob. 3:16,17.
Det andra som här befalles, är et kyskt öga, och åtbörder. Bor något ondt i hjertat, så lyser det ut genom dessa fenstren, men är hjertat kyskt och enfaldigt blifva ock ögonen enfal36diga, och åtbörderna menlösa. Den trogna Guds mannen Job betygar om sig sjelf och säger: Jag hafver gjordt et förbund med mina ögon, at jag intet skal sköta efter13 någon Jungfru. Job. 31:1. Det är: såsom stadd i ägta-ståndet, skal jag icke vända mina ögon med något begär til någon annan, än min egen ägta-maka. Men huru kunde han göra förbund med sina ögon? Jo, han gjorde det med sit hjerta, så at han fattade en upriktig afsky i sit sinne til all otukt, och då blefvo äfven hans ögon kyska. Derföre kallar den visa Konung Salomo sådana för galna ynglingar Ordssp. B. 7:7. som ännu icke lärt at styra sina ögon, utan se efter skökor; och Syrach varnar en och hvar och säger: Se icke efter pigor, at du til dem icke uptänd varder. Gapa icke omkring hit eller dit i stadenom, och löp icke uti hvar vrå. Syr. 9:5,7. Likaledes anbefalles här kyska åtbörder i det öfriga, i gång, i kläde-bonad och omgängessätt. Här befalles ock, at en kysk människa skal visa med sin upsyn och åtbörder et upriktigt missnöje och en vedervilja emot alla lättfärdigheter i tal, visor och lekar, med mera, emedan et blott välbehag och nöje uti sådant är redan et ovedersägeligt bevis til et orent hjerta.
3) Anbefalles här et kyskt och anständigt tal, och tungans rätta använ37dande til det som anständigt och lofligit är. Det dåraktiga snack och otuktiga skämt, som så mycket brukas i vår tid är et grufveligit förgift för själen, det flyter utur en stinkande källa, utur et orent och besmittadt hjerta, och liknar en eld, som då den utspys, itänder ej allenast dens begär, som utspyr det, i en häftigare låga, utan ock alla deras som höra det; Apostelen Jacob säger derföre om tungan, at den är en eld, en verld full med orätt, och besmittar hela lekamen, Jac. 3:6. icke allenast vår, utan som nyss sades äfven andras, och uptänder all vår omgängelse, tå hon uptänd är af helfvete. Derföre fordras här icke allenast, at vi afhålla vår egen tunga ifrån styggelser, utan äfven en stor varsamhet för vårt eget hjerta, at det af andras tal ej må förgiftas, så at vi fly med en afsky ifrån sådana samqväm eller orena omgängen; Ty så förmanar den välsignade Apostelen Paulus sina Corinther, och oss alla med dem: Låter icke förföra eder: Ondt snack förkränker goda seder.14 Men Herre min Gud! huru många barn, huru många ynglingar, ja väl mogna män och Christna äro icke genom sådant snack i grund förderfvade til kropp och själ! Om ord ville gälla något hos eder mina älskade Åhörare, så skulle jag förmana eder med samma38 Apostels ord: Fly sådant, fly ungdomsens lustar15. 1 Tim. 6:11. Och ännu med en ömmare upmuntran: Yttermera, käre bröder, hvad sant är, hvad ärligt är, hvad rätt, hvad kyskt, hvad väl lyder - - tänker derefter, och befliter eder i Herrans Jesu namn derom. 2 Tim. 2:2216. Phil. 4:8.
Ändteligen och 4:de anbefalles här kyskhet i alt omgänge och gärningar. Denna befallning innehålles icke allenast i sjelfva budordet, utan äfven på otaliga andra ställen i den Heliga Skrift, såsom då Herren genom Moses sade til Israels barn: I skolen vara mig et Prästerligit Konunga-Rike, och et heligt folk, 2 Mos. 19:6. som nemligen intet besmittar eller förorenar sig med allahanda köttsliga begärelser, uti eller utom ägtenskapet. Och på et annat ställe: Tala med hela menighetena af Israels barn, och säg til dem: I skolen vara heliga; ty jag är helig, Herren eder Gud. 3 Mos. 19:2. Och Apostelen Paulus: Flyr boleri: all annan synd, som menniskan gör, är utan kroppen, men den som bedrifver boleri eller någon okyskhet, han syndar på sin egen kropp. Eller veten I icke, at edor kropp är dens Heliga Andas tempel, som är uti eder; derföre priser nu Gud uti edar kropp och i edrom anda, hvilke Gudi tilhöra. 1 Cor. 6:18,19,20. Och när han upmuntrar de Thessalonicer til ytterligare tilväxt i Gud39aktighet säger han: Detta är Guds vilje edor helgelse, at I fly boleri: och hvar och en af eder vet behålla sit fat i helgelse och i äro: Icke uti lustig begärelse, såsom hedningar, de som af Gudi intet veta. 1 Thess. 4:3,4,5. Af hvilka ord vi ibland annat se, huru Apostelen Paulus räknar köttsliga begärelser ibland hedniska synder. Men vi få ej tid at upräkna flera kyskhets bud och befallningar. Dessa kunna ock til vårt ändamål göra tilfyllest. Mine Åhörare! antingen skolen I nu förneka all Guds ords, och et sundt förnufts sanning, eller måste ock detta alt sätta på eder et band, ifrån hvilket i ingalunda, utan samvetets hårdaste förebråelse, kunnen slita eder lösa.
§ 10
Kolmas osa
Nyt meidän on 3) tutkittava, mitä Herra meidän Jumalamme tässä33 käskyssä määrää. Hyvät kuulijani, voidakseni osoittaa sen teille luontevassa järjestyksessä, aion 1) tuoda esille meidän yleiset velvollisuutemme, 2) soveltaa niitä sekä avioliittoon että sen ulkopuoliseen elämään ja 3) esittää tärkeimmät keinot, joilla varmimmin voidaan edistää siveellisyyttä ja joiden siten tulee myös sisältyä tähän käskyyn.
Mitä Herramme vaatimuksiin tässä käskyssä yleisesti tulee, niin ensimmäisenä edellytyksenä tässä varmasti on puhdas sydän. Jumala esitetään meille kaikkialla sydänten tarkastajana. Näin hän itse puhui Juudan kansalle profeetta Jeremiaan kautta: Minä, Herra, tutkin sydämet, tiedän salaisimmatkin ajatukset Jer. 17:10. Sydän on kaikkien tekojemme lähde, niin hyvien kuin pahojenkin. Hyvän sydämen omaava ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa Matt. 12:35. Siveellisyys ei siten synny vain siitä, että pidättäydymme siveettömistä teoista, vaan se perustuu pikemminkin puhtaaseen ja siveään sydämeen. Juuri tätä sydämen puhtautta edellytetään tässä ensimmäisenä, ilman sitä ei mitään siveyttä ole. Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa, Hengen kautta17 1. Piet. 1:22, sanoo apostoli Pietari rakkaille kuulijoilleen ja tarkoittaa: puhdistakaa sydämenne kaikesta synnin saastasta, ja jatkaa: Rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne, ja34 niin kuin Paavali opetti Timoteusta: siveästi ja puhtaasti 1. Tim. 5:2. Siksi näemmekin, miten kuningas Daavid sen jälkeen kun hän oli tahrannut itsensä hirveään huoruuden syntiin, ja hänen sydämensä katui sitä syvästi, rukoili hartaasti Jumalaansa ja sanoi: Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki Ps. 51:12. Ja kun Sirak muotoili kauniin rukouksen siveellisyydestä, hän sanoi muun muassa: Pidä himot loitolla minusta ja varjele minua häpeämättömästä sydämestä18 Sir. 23:4–6. Mitä muuta tämä voisi tarkoittaa, kuin että Jumala armossaan antaisi hänellä puhtaan ja siveän sydämen, sillä sellaista Herra meiltä vaatii, kun hän profeetan kautta sanoo: Ottakaa rintaanne uusi sydän ja uusi henki Hes. 18:31. Mutta, rakkaat kuulijani Herrassa Jeesuksessa! Me puhumme niin paljon sydämestä ja sen puhdistamisesta, mutta minun täytyy valittaa, että useimmille se on suljettu kirja, jota he eivät itse edes ymmärrä, saati että osaisivat sitä puhdistaa. Vanhempien ja opettajien tehtävä onkin siksi opettaa lapsensa jo lapsuudessa olemaan varuillaan halujensa suhteen, niin että he tunnistavat ne ja havaitsevat, mihin suuntaan ne taipuvat. Toisaalta on totutettava lapset kehotusten, kannustuksen tai rangaistusten avulla hillitsemään ja kukistamaan syntiset ja epäpuhtaat halut, missä yhteydessä ne sitten ilmenevätkin, koska ainoastaan tällä tavoin,35 mutta ei mitenkään muutoin, he voivat iän karttuessa oppia huomaamaan, milloin siveettömät halut hiipivät heihin. Silloin he myös tietävät, että ne ovat Herrallemme kauhistus, ja jos he ovat jo lapsesta tottuneet hillitsemään muut syntiset halunsa, niin he voivat myös annetun opetuksen pohjalta Jumalan armosta kuolettaa myös siveettömyyden halut. Jos he taas ovat kaikessa muussakin olleet halujensa orjia, niin myös tämä pahe pääsee valtaan heidän sydämessään. Muistelen tässä yhteydessä syvästi huolestuneena, kuinka monet itse himojensa sokaisemaksi tulleet vanhemmat kaikenlaisella syntisellä lörpötyksellä jo varhain puhaltavat saastaisten halujen liekin palamaan pienokaistensa sydämissä sen sijaan, että heidän pitäisi kaikin keinoin pyrkiä sammuttamaan sitä, niin että heidän lapsensa täysikasvuisiksi tultuaan voisivat Saaran, Raguelin siveän tyttären tavoin sanoa: Sinä tiedät, Herra, etten minä ole himoinnut miehiä, mikä tarkoittaa, että minulla ei ole ollut mitään siveettömiä haluja toista sukupuolta kohtaan, ja olen aina pitänyt sieluni puhtaana pahoista himoista, ja olen aina karttanut siveetöntä ja rietasta seuraa19 Tob. 3:14–15.20
Toinen asia, mistä tässä määrätään, on siivo katse ja siivot eleet. Jos sydämessä on jotain pahaa, se loistaa ulos näistä ikkunoista, mutta jos sydän on siveä ja viaton, niin myös silmät ja eleet pysyvät36 viattomina. Uskollinen Jumalan mies Job todistaa itsestään ja sanoo: Olen tehnyt silmieni kanssa sopimuksen: koskaan en katsele naisten puoleen Job 31:1. Se tarkoittaa: aviosäätyyn astuneena en käännä silmiäni haluavasti kenenkään muun kuin oman aviopuolisoni puoleen. Mutta kuinka hän saattoi tehdä liiton silmiensä kanssa? Aivan, hän teki sen sydämensä kanssa niin että hän päätti mielessään vilpittömästi inhota kaikkea siveettömyyttä, ja silloin myös hänen silmänsä pysyivät siveinä. Siksi viisas kuningas Salomo kutsuukin mieltä vailla oleviksi nuorukaisiksi21 Sananl. 7:7 niitä, jotka eivät ole vielä oppineet hallitsemaan silmiään, vaan katselevat porttojen perään. Sirak varoittaa itse kutakin ja sanoo: Neitsyttä älä katso himoiten, ettet jäisi hänen viettelystensä vangiksi. Älä vilkuile ympärillesi kaupungin kaduilla äläkä kolua sen autioita kujia22 Sir. 9:5,7. Samoin tässä määrätään pitämään muutoinkin siveellistä käytöstä yllä, tavassa kävellä, pukeutua ja seurustella. Tässä määrätään myös, että siveellisen ihmisen tulee ilmeellään ja eleillään osoittaa vilpitöntä tyytymättömyyttä ja vastenmielisyyttä kaikkea puheissa, laulussa, leikeissä ja muussa sellaisessa ilmenevää kevytmielisyyttä kohtaan, koska jo pelkkä mieltymys sellaiseen ja siitä nauttiminen on kiistaton osoitus sydämen epäpuhtaudesta.
3) Tässä määrätään pitämään puhetapa siveellisenä ja siivona ja käyttämään kieltä oikein37 siihen, mikä on sallittua ja säädyllistä. Järjetön höpötys ja rivo leikinlasku, joka meidän aikanamme on niin yleistä, on pahaa myrkkyä sielulle. Se kumpuaa löyhkäävästä lähteestä, saastuneesta ja myrkyttyneestä sydämestä. Se muistuttaa tulen syytämistä: se ei sytytä vain syytäjänsä vaan myös kaikkien kuulijoiden halut entistä rajumpaan roihuun. Apostoli Jaakob sanoo siksi kielestä, että se on tuli; se on vääryyden maailma. Se saastuttaa koko ruumiin, eikä vain meidän, vaan kuten sanottu, myös toisten. Se sytyttää tuleen elämän pyörän, koska helvetti on sen sytyttänyt23 Jaak. 3:6. Siksi tässä ei ainoastaan vaadita, että me pidämme kielemme kurissa törkeyksistä vaan että myös noudatamme suurta varovaisuutta sydämemme suhteen, niin ettei se myrkyttyisi toisten puheista. Meidän tuleekin inhoten karttaa sellaista seuraa, siis turmeltunutta seuraelämää. Apostoli Paavali varoittaa korinttilaisiaan ja meitä kaikkia heidän kerallaan: Älkää antako johtaa itseänne huonoille teille: ”Huono seura hyvät tavat turmelee”24 1. Kor. 15:33. Mutta Herra Jumalani! Kuinka monet lapset, kuinka monet nuorukaiset, vieläpä kypsät miehet ja kristitytkin sellainen roska on perin pohjin turmellut niin sielultaan kuin ruumiltaankin! Jos sanani tehoaisivat jotenkin teihin, rakkaat kuulijat, niin kehottaisin teitä saman38 apostolin sanoin: Karta kaikkea tätä, karta nuoruuden himoja 2. Tim. 2:22; 1. Tim. 6:11, ja vielä hellemmin kannustaen: Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen Fil. 4:8.
Lopuksi eli 4) tässä määrätään siveellisyydestä kaikessa kanssakäymisessä ja kaikissa teoissa. Tämä määräys ei sisälly vain itse käskyn sanoihin vaan myös lukemattomiin muihin Pyhän kirjan kohtiin, kuten esimerkiksi siihen, kun Herra Mooseksen kautta sanoi Israelin lapsille: Teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani 2. Moos. 19:6, joka nimittäin ei saastuta tai turmele itseään kaikenlaisilla lihallisilla haluilla, avioliitossa tai sen ulkopuolella. Ja toisessa kohdassa: Sano Israelin kansalle: Olkaa pyhät, sillä minä, teidän Jumalanne, olen pyhä 3. Moos. 19:2. Apostoli Paavali sanoo: Pysykää erossa haureudesta! Kaikki muut synnit, joita ihminen tekee, kohdistuvat muualle kuin hänen ruumiiseensa, mutta haureuden tai muun siveettömyyden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän hengen on Jumala pannut asumaan teissä. Kunnioittakaa siis Jumalaa ruumiillanne ja hengellänne, jotka ovat Jumalan omaisuutta25 1. Kor. 6:18–20. Ja kun hän rohkaisee tessalonikalaisia edelleen kasvamaan Jumalan tahdon mukaisuudessa,39 hän sanoo: Jumalan tahto on, että te pyhitytte. Kavahtakaa siveettömyyttä! Jokaisen teistä on opittava pitämään ruumiinsa pyhänä ja kunniassa. Älkää antako sitä himon ja kiihkon valtaan, niin kuin tekevät pakanat, jotka eivät tunne Jumalaa 1. Tess. 4:3–5. Näistä sanoista näemme muun muassa, kuinka apostoli Paavali lukee lihalliset halut pakanallisten syntien joukkoon. Mutta meillä ei ole tässä aikaa luetella enempää siveellisyyden käskyjä ja määräyksiä. Tässä on jo meidän tarpeitamme varten tarpeeksi. Hyvät kuulijat! Joko te nyt kiellätte kaiken Jumalan sanan ja terveen järjen totuuden, tai sitten tämä kaikki asettaa teille väistämättä siteen, josta te ette mitenkään ilman omantunnon ankarinta soimausta voi temmata itseänne irti.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 10.
Tredje Delen.
Nu återstår för oss, at 3) undersöka, hvad Herren vår Gud i det33ta budet befaller, at i en otvungen ordning kunna föreställa eder, mine Åhörare detta, tänker jag visa eder 1) våra pligter i gemen, 2) göra af dem en tillämpning utom och innom ägtenskapet, och 3) anföra de hufvudmedel hvarigenom kyskheten säkrast kan befordras, och hvilka således i detta budet äfven måste vara befalta.
Hvad nu Herrans fordringar efter detta budet i gemen beträffar, så är vist et rent hjerta, som här först befalles. Gud föreställes oss allestädes, såsom en hjertans ransakare. Så talade han sjelf til Juda folket genom Propheten Jeremiam: Jag Herren kan utransaka hjertat och pröfva njurarna.26 Jer. 17:10. Hjertat är källan til alla våra gärningar, onda och goda: är hjertat godt bär en sådan människa godt fram, utur sins hjertas goda fatabur, och et ondt hjerta bär ondt. Matth. 12:35. Kyskheten består således icke uti blotta återhållet af otuktiga gärningar, utan fast mera uti et rent och kyskt hjerta. Just detta rena hjertat anbefalles således här fram för alt, utom hvilket ingen kyskhet gifves. Görer edra själar kyska, i sanningens lydno, genom andan, 1 Pet. 1:22. befaller Apostelen Petrus sina kära Åhörare, det är: rener edra hjertan ifrån all slags syndaorenlighet; och vidare: Älsker eder storliga inbördes af rent hjerta, 1 Tim. 5:227. det34 är som Paulus lärde Timotheum: med all kyskhet28. Vi finna derföre, at Konung David, sedan han sölat sig med en grufvelig hordoms synd, och hans hjerta kom deröfver i svår ångest, innerligen bad sin Gud härom och sade: Skapa i mig Gud et rent hjerta, och gif mig en ny viss anda, Ps. 51:12. Och när Syrach sammansatte den vackra bönen om kyskhet, säger han bland annat: Herre Gud vänt ifrån mig all ond lusta, och bevara mig för et skamlöst hjerta. Syr. 23:4,5,6. Hvad ville väl detta annat säga, än at Gud ville i nåder gifva honom et rent och kyskt hjerta; ty det är sådant, som Herren fordrar af oss, då det genom Propheten heter: Görer eder et nytt hjerta och ny anda29. Men, mine i Herranom Jesu älskade Åhörare! vi tala så mycket om hjertat och dess renande, men jag måste beklaga, at det är för de flästa en tilsluten bok, som de sjelfva icke förstå sig uppå, än mindre huru det bör renas; Föräldrar och läromästare åligger derföre, at lära sina barn redan i barndomen taga vara på sina begär, at de känna igen dem, och märka hvart åt de böja sig, och på andra sidan tilvänja barnen genom förmaningar, upmuntringar eller aga at dämpa och öfvervinna de syndiga och orena lustar, i hvad mål de som hälst visa sig; ty således,35 men ingalunda annars kunna de under en tiltagande ålder märka, när otukts begären insmyga sig hos dem: då kunna de ock veta, at de för Herranom äro en styggelse, och om de blifvit i barndomen tilvanda at dämpa sina öfriga synda-lustar, kunna de äfven efter gifna anledningar, genom Guds nåd, döda sina otukts begärelser; hvar emot, om de i alt annat varit sina lustars trälar, så blifver äfven denna lasten lika rådande i deras hjerta. Jag kommer med innerlig oro härvid ihog, huru många i sina lustar sjelfva blinda Föräldrar, genom allehanda syndigt snack redan i förtid upblåsa en eld af orena lustar i de späda hjertan, i det ställe de borde använda all möda at släcka dem; på det deras barn, då de än fullvuxna varda, kunde säga med den kyska Sara Raguels dotter: Du vest Herre, at jag ingen man begärt hafver, det är: icke haft någon otuktig begärelse til det andra könet, och hafver behållit mina själ rena ifrån all ond lusta, och hafver aldrig hållit mig til otuktigt eller lättfärdigt sälskap, Tob. 3:16,17.
Det andra som här befalles, är et kyskt öga, och åtbörder. Bor något ondt i hjertat, så lyser det ut genom dessa fenstren, men är hjertat kyskt och enfaldigt blifva ock ögonen enfal36diga, och åtbörderna menlösa. Den trogna Guds mannen Job betygar om sig sjelf och säger: Jag hafver gjordt et förbund med mina ögon, at jag intet skal sköta efter30 någon Jungfru. Job. 31:1. Det är: såsom stadd i ägta-ståndet, skal jag icke vända mina ögon med något begär til någon annan, än min egen ägta-maka. Men huru kunde han göra förbund med sina ögon? Jo, han gjorde det med sit hjerta, så at han fattade en upriktig afsky i sit sinne til all otukt, och då blefvo äfven hans ögon kyska. Derföre kallar den visa Konung Salomo sådana för galna ynglingar Ordssp. B. 7:7. som ännu icke lärt at styra sina ögon, utan se efter skökor; och Syrach varnar en och hvar och säger: Se icke efter pigor, at du til dem icke uptänd varder. Gapa icke omkring hit eller dit i stadenom, och löp icke uti hvar vrå. Syr. 9:5,7. Likaledes anbefalles här kyska åtbörder i det öfriga, i gång, i kläde-bonad och omgängessätt. Här befalles ock, at en kysk människa skal visa med sin upsyn och åtbörder et upriktigt missnöje och en vedervilja emot alla lättfärdigheter i tal, visor och lekar, med mera, emedan et blott välbehag och nöje uti sådant är redan et ovedersägeligt bevis til et orent hjerta.
3) Anbefalles här et kyskt och anständigt tal, och tungans rätta använ37dande til det som anständigt och lofligit är. Det dåraktiga snack och otuktiga skämt, som så mycket brukas i vår tid är et grufveligit förgift för själen, det flyter utur en stinkande källa, utur et orent och besmittadt hjerta, och liknar en eld, som då den utspys, itänder ej allenast dens begär, som utspyr det, i en häftigare låga, utan ock alla deras som höra det; Apostelen Jacob säger derföre om tungan, at den är en eld, en verld full med orätt, och besmittar hela lekamen, Jac. 3:6. icke allenast vår, utan som nyss sades äfven andras, och uptänder all vår omgängelse, tå hon uptänd är af helfvete. Derföre fordras här icke allenast, at vi afhålla vår egen tunga ifrån styggelser, utan äfven en stor varsamhet för vårt eget hjerta, at det af andras tal ej må förgiftas, så at vi fly med en afsky ifrån sådana samqväm eller orena omgängen; Ty så förmanar den välsignade Apostelen Paulus sina Corinther, och oss alla med dem: Låter icke förföra eder: Ondt snack förkränker goda seder.31 Men Herre min Gud! huru många barn, huru många ynglingar, ja väl mogna män och Christna äro icke genom sådant snack i grund förderfvade til kropp och själ! Om ord ville gälla något hos eder mina älskade Åhörare, så skulle jag förmana eder med samma38 Apostels ord: Fly sådant, fly ungdomsens lustar32. 1 Tim. 6:11. Och ännu med en ömmare upmuntran: Yttermera, käre bröder, hvad sant är, hvad ärligt är, hvad rätt, hvad kyskt, hvad väl lyder - - tänker derefter, och befliter eder i Herrans Jesu namn derom. 2 Tim. 2:2233. Phil. 4:8.
Ändteligen och 4:de anbefalles här kyskhet i alt omgänge och gärningar. Denna befallning innehålles icke allenast i sjelfva budordet, utan äfven på otaliga andra ställen i den Heliga Skrift, såsom då Herren genom Moses sade til Israels barn: I skolen vara mig et Prästerligit Konunga-Rike, och et heligt folk, 2 Mos. 19:6. som nemligen intet besmittar eller förorenar sig med allahanda köttsliga begärelser, uti eller utom ägtenskapet. Och på et annat ställe: Tala med hela menighetena af Israels barn, och säg til dem: I skolen vara heliga; ty jag är helig, Herren eder Gud. 3 Mos. 19:2. Och Apostelen Paulus: Flyr boleri: all annan synd, som menniskan gör, är utan kroppen, men den som bedrifver boleri eller någon okyskhet, han syndar på sin egen kropp. Eller veten I icke, at edor kropp är dens Heliga Andas tempel, som är uti eder; derföre priser nu Gud uti edar kropp och i edrom anda, hvilke Gudi tilhöra. 1 Cor. 6:18,19,20. Och när han upmuntrar de Thessalonicer til ytterligare tilväxt i Gud39aktighet säger han: Detta är Guds vilje edor helgelse, at I fly boleri: och hvar och en af eder vet behålla sit fat i helgelse och i äro: Icke uti lustig begärelse, såsom hedningar, de som af Gudi intet veta. 1 Thess. 4:3,4,5. Af hvilka ord vi ibland annat se, huru Apostelen Paulus räknar köttsliga begärelser ibland hedniska synder. Men vi få ej tid at upräkna flera kyskhets bud och befallningar. Dessa kunna ock til vårt ändamål göra tilfyllest. Mine Åhörare! antingen skolen I nu förneka all Guds ords, och et sundt förnufts sanning, eller måste ock detta alt sätta på eder et band, ifrån hvilket i ingalunda, utan samvetets hårdaste förebråelse, kunnen slita eder lösa.
§ 10
Kolmas osa
Nyt meidän on 3) tutkittava, mitä Herra meidän Jumalamme tässä33 käskyssä määrää. Hyvät kuulijani, voidakseni osoittaa sen teille luontevassa järjestyksessä, aion 1) tuoda esille meidän yleiset velvollisuutemme, 2) soveltaa niitä sekä avioliittoon että sen ulkopuoliseen elämään ja 3) esittää tärkeimmät keinot, joilla varmimmin voidaan edistää siveellisyyttä ja joiden siten tulee myös sisältyä tähän käskyyn.
Mitä Herramme vaatimuksiin tässä käskyssä yleisesti tulee, niin ensimmäisenä edellytyksenä tässä varmasti on puhdas sydän. Jumala esitetään meille kaikkialla sydänten tarkastajana. Näin hän itse puhui Juudan kansalle profeetta Jeremiaan kautta: Minä, Herra, tutkin sydämet, tiedän salaisimmatkin ajatukset Jer. 17:10. Sydän on kaikkien tekojemme lähde, niin hyvien kuin pahojenkin. Hyvän sydämen omaava ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa Matt. 12:35. Siveellisyys ei siten synny vain siitä, että pidättäydymme siveettömistä teoista, vaan se perustuu pikemminkin puhtaaseen ja siveään sydämeen. Juuri tätä sydämen puhtautta edellytetään tässä ensimmäisenä, ilman sitä ei mitään siveyttä ole. Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa, Hengen kautta34 1. Piet. 1:22, sanoo apostoli Pietari rakkaille kuulijoilleen ja tarkoittaa: puhdistakaa sydämenne kaikesta synnin saastasta, ja jatkaa: Rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne, ja34 niin kuin Paavali opetti Timoteusta: siveästi ja puhtaasti 1. Tim. 5:2. Siksi näemmekin, miten kuningas Daavid sen jälkeen kun hän oli tahrannut itsensä hirveään huoruuden syntiin, ja hänen sydämensä katui sitä syvästi, rukoili hartaasti Jumalaansa ja sanoi: Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki Ps. 51:12. Ja kun Sirak muotoili kauniin rukouksen siveellisyydestä, hän sanoi muun muassa: Pidä himot loitolla minusta ja varjele minua häpeämättömästä sydämestä35 Sir. 23:4–6. Mitä muuta tämä voisi tarkoittaa, kuin että Jumala armossaan antaisi hänellä puhtaan ja siveän sydämen, sillä sellaista Herra meiltä vaatii, kun hän profeetan kautta sanoo: Ottakaa rintaanne uusi sydän ja uusi henki Hes. 18:31. Mutta, rakkaat kuulijani Herrassa Jeesuksessa! Me puhumme niin paljon sydämestä ja sen puhdistamisesta, mutta minun täytyy valittaa, että useimmille se on suljettu kirja, jota he eivät itse edes ymmärrä, saati että osaisivat sitä puhdistaa. Vanhempien ja opettajien tehtävä onkin siksi opettaa lapsensa jo lapsuudessa olemaan varuillaan halujensa suhteen, niin että he tunnistavat ne ja havaitsevat, mihin suuntaan ne taipuvat. Toisaalta on totutettava lapset kehotusten, kannustuksen tai rangaistusten avulla hillitsemään ja kukistamaan syntiset ja epäpuhtaat halut, missä yhteydessä ne sitten ilmenevätkin, koska ainoastaan tällä tavoin,35 mutta ei mitenkään muutoin, he voivat iän karttuessa oppia huomaamaan, milloin siveettömät halut hiipivät heihin. Silloin he myös tietävät, että ne ovat Herrallemme kauhistus, ja jos he ovat jo lapsesta tottuneet hillitsemään muut syntiset halunsa, niin he voivat myös annetun opetuksen pohjalta Jumalan armosta kuolettaa myös siveettömyyden halut. Jos he taas ovat kaikessa muussakin olleet halujensa orjia, niin myös tämä pahe pääsee valtaan heidän sydämessään. Muistelen tässä yhteydessä syvästi huolestuneena, kuinka monet itse himojensa sokaisemaksi tulleet vanhemmat kaikenlaisella syntisellä lörpötyksellä jo varhain puhaltavat saastaisten halujen liekin palamaan pienokaistensa sydämissä sen sijaan, että heidän pitäisi kaikin keinoin pyrkiä sammuttamaan sitä, niin että heidän lapsensa täysikasvuisiksi tultuaan voisivat Saaran, Raguelin siveän tyttären tavoin sanoa: Sinä tiedät, Herra, etten minä ole himoinnut miehiä, mikä tarkoittaa, että minulla ei ole ollut mitään siveettömiä haluja toista sukupuolta kohtaan, ja olen aina pitänyt sieluni puhtaana pahoista himoista, ja olen aina karttanut siveetöntä ja rietasta seuraa36 Tob. 3:14–15.37
Toinen asia, mistä tässä määrätään, on siivo katse ja siivot eleet. Jos sydämessä on jotain pahaa, se loistaa ulos näistä ikkunoista, mutta jos sydän on siveä ja viaton, niin myös silmät ja eleet pysyvät36 viattomina. Uskollinen Jumalan mies Job todistaa itsestään ja sanoo: Olen tehnyt silmieni kanssa sopimuksen: koskaan en katsele naisten puoleen Job 31:1. Se tarkoittaa: aviosäätyyn astuneena en käännä silmiäni haluavasti kenenkään muun kuin oman aviopuolisoni puoleen. Mutta kuinka hän saattoi tehdä liiton silmiensä kanssa? Aivan, hän teki sen sydämensä kanssa niin että hän päätti mielessään vilpittömästi inhota kaikkea siveettömyyttä, ja silloin myös hänen silmänsä pysyivät siveinä. Siksi viisas kuningas Salomo kutsuukin mieltä vailla oleviksi nuorukaisiksi38 Sananl. 7:7 niitä, jotka eivät ole vielä oppineet hallitsemaan silmiään, vaan katselevat porttojen perään. Sirak varoittaa itse kutakin ja sanoo: Neitsyttä älä katso himoiten, ettet jäisi hänen viettelystensä vangiksi. Älä vilkuile ympärillesi kaupungin kaduilla äläkä kolua sen autioita kujia39 Sir. 9:5,7. Samoin tässä määrätään pitämään muutoinkin siveellistä käytöstä yllä, tavassa kävellä, pukeutua ja seurustella. Tässä määrätään myös, että siveellisen ihmisen tulee ilmeellään ja eleillään osoittaa vilpitöntä tyytymättömyyttä ja vastenmielisyyttä kaikkea puheissa, laulussa, leikeissä ja muussa sellaisessa ilmenevää kevytmielisyyttä kohtaan, koska jo pelkkä mieltymys sellaiseen ja siitä nauttiminen on kiistaton osoitus sydämen epäpuhtaudesta.
3) Tässä määrätään pitämään puhetapa siveellisenä ja siivona ja käyttämään kieltä oikein37 siihen, mikä on sallittua ja säädyllistä. Järjetön höpötys ja rivo leikinlasku, joka meidän aikanamme on niin yleistä, on pahaa myrkkyä sielulle. Se kumpuaa löyhkäävästä lähteestä, saastuneesta ja myrkyttyneestä sydämestä. Se muistuttaa tulen syytämistä: se ei sytytä vain syytäjänsä vaan myös kaikkien kuulijoiden halut entistä rajumpaan roihuun. Apostoli Jaakob sanoo siksi kielestä, että se on tuli; se on vääryyden maailma. Se saastuttaa koko ruumiin, eikä vain meidän, vaan kuten sanottu, myös toisten. Se sytyttää tuleen elämän pyörän, koska helvetti on sen sytyttänyt40 Jaak. 3:6. Siksi tässä ei ainoastaan vaadita, että me pidämme kielemme kurissa törkeyksistä vaan että myös noudatamme suurta varovaisuutta sydämemme suhteen, niin ettei se myrkyttyisi toisten puheista. Meidän tuleekin inhoten karttaa sellaista seuraa, siis turmeltunutta seuraelämää. Apostoli Paavali varoittaa korinttilaisiaan ja meitä kaikkia heidän kerallaan: Älkää antako johtaa itseänne huonoille teille: ”Huono seura hyvät tavat turmelee”41 1. Kor. 15:33. Mutta Herra Jumalani! Kuinka monet lapset, kuinka monet nuorukaiset, vieläpä kypsät miehet ja kristitytkin sellainen roska on perin pohjin turmellut niin sielultaan kuin ruumiltaankin! Jos sanani tehoaisivat jotenkin teihin, rakkaat kuulijat, niin kehottaisin teitä saman38 apostolin sanoin: Karta kaikkea tätä, karta nuoruuden himoja 2. Tim. 2:22; 1. Tim. 6:11, ja vielä hellemmin kannustaen: Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen Fil. 4:8.
Lopuksi eli 4) tässä määrätään siveellisyydestä kaikessa kanssakäymisessä ja kaikissa teoissa. Tämä määräys ei sisälly vain itse käskyn sanoihin vaan myös lukemattomiin muihin Pyhän kirjan kohtiin, kuten esimerkiksi siihen, kun Herra Mooseksen kautta sanoi Israelin lapsille: Teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani 2. Moos. 19:6, joka nimittäin ei saastuta tai turmele itseään kaikenlaisilla lihallisilla haluilla, avioliitossa tai sen ulkopuolella. Ja toisessa kohdassa: Sano Israelin kansalle: Olkaa pyhät, sillä minä, teidän Jumalanne, olen pyhä 3. Moos. 19:2. Apostoli Paavali sanoo: Pysykää erossa haureudesta! Kaikki muut synnit, joita ihminen tekee, kohdistuvat muualle kuin hänen ruumiiseensa, mutta haureuden tai muun siveettömyyden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän hengen on Jumala pannut asumaan teissä. Kunnioittakaa siis Jumalaa ruumiillanne ja hengellänne, jotka ovat Jumalan omaisuutta42 1. Kor. 6:18–20. Ja kun hän rohkaisee tessalonikalaisia edelleen kasvamaan Jumalan tahdon mukaisuudessa,39 hän sanoo: Jumalan tahto on, että te pyhitytte. Kavahtakaa siveettömyyttä! Jokaisen teistä on opittava pitämään ruumiinsa pyhänä ja kunniassa. Älkää antako sitä himon ja kiihkon valtaan, niin kuin tekevät pakanat, jotka eivät tunne Jumalaa 1. Tess. 4:3–5. Näistä sanoista näemme muun muassa, kuinka apostoli Paavali lukee lihalliset halut pakanallisten syntien joukkoon. Mutta meillä ei ole tässä aikaa luetella enempää siveellisyyden käskyjä ja määräyksiä. Tässä on jo meidän tarpeitamme varten tarpeeksi. Hyvät kuulijat! Joko te nyt kiellätte kaiken Jumalan sanan ja terveen järjen totuuden, tai sitten tämä kaikki asettaa teille väistämättä siteen, josta te ette mitenkään ilman omantunnon ankarinta soimausta voi temmata itseänne irti.
Unfortunately this content isn't available in English
Föregående avsnitt: Sjunde budordspredikan, § 9
Följande avsnitt: Sjunde budordspredikan, § 11
Platser:
Personer: Jakob (Jacob) (NT) Jesus Syrak (Syrac, Syrach) Jeremia (Jeremias) Job (Hiob, Hjob) Paulus (Pawali, Saulus) S:t Petersburg (Pettersborg, Pettersburg) Raguel Sara Salomo (Salomon) Timotheos (Timotheus)
Bibelställen:
Teman: