Sjätte budordspredikan, § 10

§. 10.

Sednare Delen.

Nu åligger oss, älskade i Herranom!473 at för det Andra förklara, hvad Herren Gud, til befredande af mennisko-lif, i detta femte budet befaller. När vi känna Herrans förbud, faller oss däraf lätt at fatta, hvad Han befaller, nemligen motsatsen. Befallningen sträcker sig således både til vårt eget och vår nästas lifs befredande, nemligen det lekamliga och andeliga.

Til befredande af vårt eget lekamliga lif befalles här 1) en öm omsorg om vår egen kropps nödiga uppehälle. Våra lekamliga behof äro mångahanda, vi behöfva mat och dricka, vi kunna ej umbära kläder at skyla vår kropp, at förvara oss för köld, och andra luftens hastiga ombyten, och vi äro nödiga om hus at bo uti, när det nu altså heter: Tu skalt icke dräpa tig sjelf, så är det med det samma sagt, du skal draga därom försorg, at du genom möda och arbete och på ärligit sätt, utan din nästas förolämpande, förskaffar dig och dina egna, sådana nödiga lifvets behof; såsom Apostelen Paulus förmanar sina Thessalonicer: Vinlägger Eder, at I ären rolige,19ären rolige: lever lugnt och stilla och sköter Eder egen stycke, och arbeter med Edra händer, såsom vi Eder budit hafva. 1 Thess. 4:11. Han hänvisar dem häruti på sit eget exempel, och säger: Jag hafver icke heller tagit brödet tilgäfves20till skänks, gratis af någon, utan med arbete och mödo,474 natt och dag hafve vi brukat oss, på thet vi ingen af Eder skulle vara til tunga, och vänder i grund däraf sin förmaning til dem som arbetade intet, utan drefvo fåfänga, och säger: Men them som sådana äro, bjuda vi och förmane, genom vår Herra Jesum Christum, at the arbeta med stillhet, och äta sit eget bröd. 2 Thess. 3:8,11,12. Ja han befaller denna nödiga omsorg med en svår dom, i fall de sådant försummade, genom sin lärjunge Timotheum, och säger: Hvar nu någor sina, besynnerligen sit husfolk, icke försörjer, then hafver försakat trona, och är argare21värre än en hedninge. 1 Tim. 5:8.

För det andra anbefalles här en nykter och måttelig lefnad, såsom et hufvudmedel at uppehålla och förvara vårt lif, och bibehålla oss vid hälsa, ty det är otroligt huru mycket menniskan genom öfverflöd försvagas; därföre förmanar Syrach: Ät som en menniska, hvad för tig satt varder, men ät icke alt för mycket - - Var icke en omåttelig frossare: en sedig menniska låter sig med en ringa ting nöja, therföre torf22behöver han icke i sina säng hicka; och när magen vid måttelighet hållen varder, så sofver man lusteliga, så kan man bittida stå up om mårgonen, och är lustig vid sig sjelf, men en omåttelig fråssare, sofver oroliga och hafver magverk och bukref. Syr. 31:19,20,22,23. Och ännu tydeligare475 yttrar han sig häruti då det heter: Öfverfyll tig icke med allehanda kräselig23läcker mat, och ät icke för girigt; ty mycket ätande gör en krankan,24sjuk, dålig och en omåttelig fråssare får sjukdom. Många hafva ätit sig ihjäl, men then som måttelig är, han lefver thes längre, Cap. 37:32,33,34. och hvem hafver icke dageliga prof uti händerna på dem, som genom dryckenskap och fylleri försvagat sin hälsa och förkortat sit lif?

För det tredje fordras til kroppens och lifvets förvarande et måtteligit arbete; vi nämde därom nyligen, då vi betraktade arbetsamheten, såsom hvarigenom vi böra sörja för vårt lifs uppehälle, nu tala vi därom såsom et medel, til sjelfva lifvets och hälsans stärkande och vidmagt hållande. Under lättja och arbetslöshet slappas och försvagas hela vår kropp, men arbetet stärker och härdar honom; men som arbetet hafver möda och besvär med sig, måste vi vänjas därvid ifrån barndomen. Sådan är skaparens befallning alt ifrån syndafallet; Tu skalt äta titt bröd i tins anletes svett. 1 Mos. B. 3:19. Men här bör ock på andra sidan noga i akttagas, at kroppen, hälsan och lifvet icke förderfvas och försvagas, af alt för svårt arbete, hvilket ofta kan hända af girighet, eller öfvermod, at skryta af sina krafter, eller476 ock då arbetare och tjenare med hugg och slag drifvas af sina Herrar, at arbeta öfver sin förmåga, för hvilket husbönder en gång hafva at vänta et svårt ansvar af den, som intet anseende hafver til personen, för hvilken ingen skilnad är emellan trälen och dess herre.

För det fjerde hörer hit en noga vård om hälsans förvarande, och återvinnande. Den förstöres snart genom hastiga ombyten af köld och värma, ovarsamhet i klädebonader, otjenlig föda och mera sådant; hvaruti Syrach gifver oss en ganska sund och pålitelig regel: Min son, säger han, pröfva hvad tinom kropp sundt är, och se hvad honom osundt är; thet gif honom icke. Syr. 37:30. Försummas denna varsamhet, skadar man sig ofta ganska mycket, och lägger grunden til svåra och ofta oboteliga sjukdomar. Är åter hälsan förlorad, blifver det likaledes vår skyldighet, at genom tjenliga och låfliga läkemedel söka den samma; Och Syrachs lärdom är äfven härvid märkelig: Min son när tu krank äst, så förakta thetta icke, utan bed Herran - - Sedan lät läkaren til tig; ty Herren hafver skapat eller förordnat honom, och lät honom icke ifrå tig, efter tu dock behöfver honom. Cap. 38:9,12.

Hit hörer ock för det femte alla farors afböjande och undvikande, ty den477 som gifver sig i faran, han förgås ock ofta däruti, hvilket många obetänksamma våghalsars exempel nogsamt besannar, de där en gång måste ansvara för det lif som de i öfverdåd förspilt.

1. ären rolige: lever lugnt och stilla
2. till skänks, gratis
3. värre
4. behöver
5. läcker
6. sjuk, dålig

§ 10

Jälkimmäinen osa

Nyt meidän, rakkaani Herrassa,473 tulee toiseksi selvittää, mitä Herra Jumala tässä viidennessä käskyssä ihmishengen turvaamiseksi määrää. Kun tunnemme Herran kiellon, meidän on helppo käsittää mitä hän käskee toteuttamaan, nimittäin vastakohdan. Määräys ulottuu siten sekä meidän omamme että lähimmäisen elämän varjelemiseen, niin ruumiillisen kuin hengellisenkin elämän.

Oman ruumiillisen elämämme turvaamiseksi käsketään tässä 1) huolehtimaan hyvin oman ruumiimme välttämättömästä ylläpidosta. Ruumiilliset tarpeemme ovat moninaiset, me tarvitsemme ruokaa ja juomaa emmekä tule toimeen ilman että verhoudumme vaatteisiin, jotka suojelevat ruumistamme kylmältä ja muilta sään äkillisiltä vaihteluilta. Me myös tarvitsemme talon, jossa asua. Ja kun nyt sanotaan, että sinun ei pidä tappaa itseäsi, niin siinä samalla sanotaan, että sinun tulee pitää huolta, että työllä ja vaivalla, rehellisellä tavalla ja lähimmäisiäsi loukkaamatta, hankit itsellesi ja omaisillesi nämä välttämättömät elämisen tarpeet, niin kuin apostoli Paavali kehottaa tessalonikalaisiaan: Pitäkää kunnia-asiananne, että elätte rauhallisesti, hoidatte omat asianne ja ansaitsette toimeentulonne kättenne työllä, niin kuin olemme käskeneet 1. Tess. 4:11. Hän viittaa tässä omaan esimerkkiinsä ja sanoo: Me emme syöneet ilmaiseksi kenenkään leipää, vaan teimme työtä ja474 uurastimme yötä päivää, jotta emme olisi olleet teidän vaivoinanne. Tämän pohjalta hän kohdistaa kehotuksensa niille, jotka eivät tee työtä vaan touhuavat joutavia, ja sanoo: sellaisia me käskemme ja kehotamme Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä tekemään työtä hiljaisuudessa ja ansaitsemaan itse leipänsä25 1992/muokattu 2. Tess. 3:8,11–12. Tämän välttämättömän huolenpidon laiminlyömisestä hän oppilaansa Timoteuksen kautta määrää vieläpä ankaran tuomion ja sanoo: Mutta se, joka ei huolehdi omaisistaan ja kaikkein lähimmistään, on kieltänyt uskonsa ja on epäuskoista pahempi. 1. Tim. 5:8.

Toiseksi tässä säädetään raitis ja kohtuullinen elämäntapa, joka on tärkein väline elämämme ylläpitämiseksi ja turvaamiseksi sekä terveytemme säilyttämiseksi, sillä yltäkylläisyys heikentää ihmistä uskomattoman paljon. Siksi Sirak kehottaa: Syö kunnon ihmisen tavoin, mitä eteesi pannaan, älä ahmi ettei sinua halveksittaisi – – – Kuinka vähään tyytyykään hyvätapainen ihminen. Hän ei vuoteellaan ähise ja ähky. Vatsaansa säästävä nukkuu levollisesti ja nousee aamulla täysissä voimissaan, mutta syömäriä kiusaavat vatsanväänteet, unettomuus ja oksetus26 2009/muokattu Sir. 31:16–17,19–20,27 alkutekstissä Sir. 31:19–20,22–23; suomennoksessa erilainen säejako ja vieläkin selvemmin475 hän ilmaisee tämän sanoessaan: Älä juokse kaikkien nautintojen perässä äläkä ahnehdi kaikkia ruokia, sillä ruoan paljoudessa pesii sairaus, ylensyönnistä seuraa huono olo. Mässäilyyn on moni kuollut, mutta varansa pitävä pidentää elämäänsä Sir. 37:29–31.28 alkutekstissä Sir. 37:32–34; suomennoksessa erilainen säejako Ja kukapa ei näkisi päivittäin esimerkkejä niistä, jotka juomalla ja juoppoudella ovat heikentäneet terveyttään ja lyhentäneet elämäänsä?

Kolmanneksi ruumiin ja elämän säilyttäminen edellyttää kohtuullista työtä. Mainitsimme tämän asian äsken, kun tarkastelimme työteliäisyyttä, jonka avulla meidän tulee turvata elämämme ylläpito. Nyt puhumme siitä keinona itse elämän ja terveyden vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Laiskuus ja toimettomuus veltostuttavat ja heikentävät koko ruumistamme, kun taas työ vahvistaa ja lujittaa sitä. Mutta koska työ on raskasta ja vaivalloista, siihen on totuttava lapsuudesta alkaen. Se on Luojan käsky aina syntiinlankeemuksesta alkaen: Otsa hiessä sinun on syötävä leipäsi 1. Moos. 3:19. Mutta tässä on toisaalta tarkoin otettava huomioon, ettei ruumista, terveyttä ja henkeä turmella ja heikennetä aivan liian kovalla työllä, mikä voi tapahtua ahneudesta, ylimielisyydestä tai omilla voimilla kerskailemisen halusta, tai476 myös silloin kun herrat iskuin ja lyönnein vaativat työläisiään ja palvelijoitaan työskentelemään yli voimiensa. Tällaisesta isäntä voi odottaa kerran joutuvansa ankaraan vastuuseen sen edessä, joka ei katso henkilöön ja jolle ei ole eroa orjan ja tämän herran välillä.

Neljänneksi tähän kuuluu tarkka huolenpito terveyden säilyttämisestä ja takaisin saavuttamisesta. Lämpimän ja kylmän äkilliset vaihtelut vievät pian terveyden, samoin huolettomuus pukeutumisessa, kelpaamaton ravinto ja muut tällaiset seikat. Sirak antaakin meille varsin järkevän ja luotettavan ohjeen: Poikani, ota selvää, mikä sinulle on hyväksi ja katso, mikä sinulle on pahaksi ja vältä sitä29 2009/muokattu Sir. 37:27.30 alkutekstissä Sir. 37:30; suomennoksessa erilainen säejako Jos tämä varovaisuus laiminlyödään, ihminen vahingoittaa itseään usein varsin pahoin ja luo pohjaa vaikeille ja usein parantumattomille sairauksille. Jos terveys taas on mennyt, niin meidän velvollisuutemme on yhtälailla koettaa kelvollisilla ja luvallisilla parannuskeinoilla koettaa saavuttaa se. Sirakin neuvo on tässäkin merkillepantava: Jos sairastut, poikani, älä vähättele asiaa vaan rukoile Herraa – – – Anna silti myös lääkärille sijansa, sillä hänetkin on Herra luonut tai määrännyt. Älköön hän poistuko viereltäsi, sillä hänkin on tarpeen Sir. 38:9,12.

Tähän kuuluu myös viidenneksi kaikkien vaarojen karttaminen ja välttäminen, sillä se,477 joka antautuu vaaraan, usein siihen myös menehtyy, minkä monen hurjapään esimerkki kyllin selkeästi osoittaa. He joutuvat kerran vastaamaan siitä elämästä, jonka he ylimielisyyttään haaskasivat.

1. 1992/muokattu
2. 2009/muokattu
3. alkutekstissä Sir. 31:19–20,22–23; suomennoksessa erilainen säejako
4. alkutekstissä Sir. 37:32–34; suomennoksessa erilainen säejako
5. 2009/muokattu
6. alkutekstissä Sir. 37:30; suomennoksessa erilainen säejako

Unfortunately this content isn't available in English