Sjätte budordspredikan, § 11

§. 11.

En sådan vård fordrar Herren af oss, om vårt lekamliga lif; men det andeliga är ännu af långt större betydenhet: dess förlust blir en evig förlust, som aldrig kan ärsättas, därföre innefattar detta budet äfven en befallning, at söka vinna och förvara det. Därtil hörer åter först, at vi troligen låta undervisa oss i vår Christeliga salighetslära, och genom flitigt läsande och betraktande af Guds heliga ord förskaffa oss et rätt och tydeligit begrep om den väg, på hvilken vi vandra skola, och om de många farliga afvägar, som leda en vandringsman ifrån den rätta stråten; såsom det står de Thessalonicer i Berca11Ev. sättningsfel. Karl XII:s bibel (1703) ger formen Berea i Apg 17:10,13. til stort beröm upteknat, at, sedan de blifvit undervista af Apostlarna om Jesu Evangelio, sökte the alla dagar i Skrifterna, om thet ock så hade sig. Apostl. G. 17:11. Därföre ropar Herren än i dag til alla som fått någon undervisning uti sin salighets sak: Söker nu uti Herrans bok och läser: icke et af thessa stycken skal fela; man skal ej sakna theraf et eller annat. Es. 34:16. Men blotta kunskapen gör478 här icke tilfyllest; här befalles ock 2) at vi tillåta Guds anda, som värkar med och under ordet, föda oss på nytt, och därigenom upväcka hos oss det andeliga lifvet. Det är långt öfver vår förmåga, at af andeligen döda i syndene genom vår egen kraft blifva lefvande Guds barn, sådant är alt Herrans värk; men det är, Gudi klagat! vårt eget, och i vår förmåga, at stå emot den tilbudna nåden, med mera eller mindre hårdhet; hvad altså här befalles, är at vi ej med halsstarrighet12envishet, hårdnackat motstånd skola sätta oss emot nådevärkningarna i vår själ, at Jesu anda får väcka oss up, värka en rätt syndakännedom och ånger, och en innerlig längtan och tilförsigt til vår dyra Frälsare, med den försäkran, at synderna blifva oss förlåtna, genom Hans död, och vi få lif i Christo. Därom vitnar Johannes: Then Sonen hafver, det är: den som med en lefvande tro hafver annamat Jesum Guds Son, han hafver det andeliga lifvet, men then icke hafver Guds Son, han hafver icke lifvet. 1 Joh. 5:12. För det 3) befalles här, at med omsorg förvara det samma. Andeliga lifvet kan snart förloras; därföre blifver nödigt, at troligen nyttja de medel hvarmed det underhålles; såsom det eviga lifvet sjelf troligen förmanar sina barn, och säger: Vaker och beder,13Vaker och beder: Det är möjligt att Chydenius här snarare tänkte på Mark 13:33 som i Karl XII:s bibel (1703) lyder ”Seer til; waker / och beder: ty I weten icke när tiden är.” Matt 24:42 som Chydenius här hänvisar till lyder ”Waker förthenskul: ty I weten icke hwad stund edar Herre warder kommandes.” Matth.479 24:42. och gör denna befallning märkeligen allmän, då han tillägger: Men hvad jag säger Eder thet säger jag allom: Vaker. Marc. 13:37. Hvartil äfven hufvudsakeligen höra, Guds heliga ords flitiga läsande och betraktande, och den heliga Nattvardens andäktiga begående, såsom ock det dyra döpelse-förbundets flitiga förnyande. Och änteligen 4) befalles här et oförtrutit bemödande, at genom Guds nåd dageligen tilväxa i det goda, såsom Apostelen Paulus förmanar sina Thessalonicer: Käre bröder, vi bedje Eder, och förmane genom vår Herra Jesum, at I ju mer fullkomlige varden, 1 Thess. 4:1. nemligen, at mer och mer segra öfver synden, som ännu låder vid oss, och at blifva mera brinnande i vår Frälsares kärlek, och denna verldenes förakt, med en innerlig längtan efter det eviga lifvet.

1. Ev. sättningsfel. Karl XII:s bibel (1703) ger formen Berea i Apg 17:10,13.
2. envishet, hårdnackat motstånd
3. Vaker och beder: Det är möjligt att Chydenius här snarare tänkte på Mark 13:33 som i Karl XII:s bibel (1703) lyder ”Seer til; waker / och beder: ty I weten icke när tiden är.” Matt 24:42 som Chydenius här hänvisar till lyder ”Waker förthenskul: ty I weten icke hwad stund edar Herre warder kommandes.”

§ 11

Tällä tavoin Herra vaatii meitä huolehtimaan ruumiillisesta elämästämme. Mutta hengellinen on vielä paljon tärkeämpää: sen menettäminen on ikuinen menetys, jota ei milloinkaan voi korvata. Siksi tämä käsky sisältää myös määräyksen, että se on koetettava saavuttaa ja säilyttää. Siihen kuuluu ensinnäkin, että 1) uskollisesti otamme vastaan kristillisen autuudenopin opetusta, ja Jumalan pyhää sanaa uutterasti lukemalla sekä tutkimalla hankimme itsellemme oikean ja selkeän käsityksen siitä tiestä, jota meidän tulee kulkea, kuten myös niistä monista vaarallisista harhateistä, jotka johtavat vaeltajaa pois oikealta reitiltä. Beroian tessalonikalaisille on suureksi kunniaksi kuvaus, miten he, sen jälkeen kun apostolit olivat opettaneet heille Jeesuksen evankeliumia, tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa Ap. t. 17:11. Siksi Herra huutaakin yhä tänä päivänä kaikille niille, jotka ovat saaneet jonkinlaista opetusta autuutensa asiassa: Tutkikaa Herran kirjaa, lukekaa: ainoakaan näistä ei sieltä puutu, kaikki ne ovat siellä141992/muokattu Jes. 34:16. Mutta pelkkä tieto478 ei tässä yksin riitä; tässä käsketään myös, 2) että me annamme Jumalan hengen, joka vaikuttaa sanassa ja sen myötä, synnyttää meidät uudelleen ja siten herättää meissä hengellisen elämän. On kokonaan meidän kykyjemme yläpuolella, että synnissä hengellisesti kuolleina voisimme omin voimin tulla elävän Jumalan lapsiksi. Kaikki sellainen on Herran tekoa. Mutta se on, Jumala paratkoon, kyllä omaa tekoamme ja omien kykyjemme rajoissa, että enemmän tai vähemmän kovina asetumme vastustamaan tarjottua armoa. Niinpä tässä määrätäänkin, ettemme saa uppiniskaisesti asettua vastustamaan armon vaikutuksia sielussamme, että Jeesuksen henki saa herättää meidät, synnyttää oikean synnintunnon ja katumuksen, sydämellisen kaipuun ja luottamuksen kalliiseen Vapahtajaamme sekä varmuuden siitä, että syntimme ovat anteeksiannetut hänen kuolemansa kautta, ja että me saamme elää Kristuksessa. Tästä todistaa Johannes: Jolla on Poika, mikä tarkoittaa: joka on elävässä uskossa ottanut vastaan Jeesuksen Jumalan Pojan, sillä on hengellinen elämä. Jolla ei Jumalan Poikaa ole, sillä ei ole elämää 1. Joh. 5:12. 3) Kolmanneksi tässä määrätään, että meidän on sitä huolellisesti vaalittava. Hengellinen elämä on helppo menettää, siksi on tarpeen uskollisesti käyttää niitä keinoja, joilla sitä ylläpidetään, niin kuin ikuinen elämä itse uskollisesti kehottaa lapsiaan ja sanoo: Valvokaa ja rukoilkaa151992/muokattu Matt.479 24:42.16Mahdollisesti Chydeniuksella on tässä ollut mielessä vuoden 1703 ruotsinkielisen Raamatun Mark. 13:33, jossa esiintyy alkutekstin ilmaus Vaker och beder (vuosien 1776 ja 1938 suomennoksissa ”Valvokaa ja rukoilkaa”). Tämän käskyn hän tekee selkeästi yleiseksi kun hän lisää: Minkä minä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa! Mark. 13:37. Tähän kuuluu keskeisesti myös: Jumalan pyhän sanan ahkera lukeminen ja tutkiskelu sekä harras pyhällä ehtoollisella käynti, joka on myös kalliin kasteliittomme ahkeraa uudistamista. 4) Neljänneksi ja viimeiseksi määrätään tässä väsymättä pyrkimään siihen, että Jumalan armosta joka päivä kasvamme hyvässä, niin kuin apostoli Paavali kehottaa tessalonikalaisiaan: Rakkaat veljet! Herran Jeesuksen nimessä pyydämme ja kehotamme teitä pyrkimään yhä parempaan171992/muokattu 1. Tess. 4:1, siis nousemaan yhä enemmän ja enemmän synnin yläpuolelle, joka meissä vielä roikkuu, ja yhä palavammin rakastamaan Vapahtajaamme, halveksimaan tätä maailmaa ja hartaasti kaipaamaan ikuiseen elämään.

1. 1992/muokattu
2. 1992/muokattu
3. Mahdollisesti Chydeniuksella on tässä ollut mielessä vuoden 1703 ruotsinkielisen Raamatun Mark. 13:33, jossa esiintyy alkutekstin ilmaus Vaker och beder (vuosien 1776 ja 1938 suomennoksissa ”Valvokaa ja rukoilkaa”).
4. 1992/muokattu

Unfortunately this content isn't available in English