[188]
Om Folckets utflytning och huru det bäst kan förekommas.
§ 1. Om Friheten i gemen, at den behagar menniskian mäst. Ensam äger hon den bäst, men saknar mycket i säkerhet och beqvämlighet, derföre vil hon sedera1 af det förra at få niuta det sednare.
§ 2. I Monarchisk regering dependerar2 friheten af Monarchens behag, som i den mån ökar sitt Rikes styrcka som han mer eller mindre består3 undersåtarena af denna frijhet. Men i en frij Stat der 4 Stånds Fulmächtige utgöra Högste machten beror undersåtares väl derpå ju mera de kunna förvärfva eller behålla af denna sin frijhet. Derföre böra de känna hvad det är som trycker dem och på hvad sätt de bäst kunna få sin frijhet, och emot ut- och invärtes fiender behålla den samma. Derföre bör det vara en låflig skrif- och tryckfrijhet, sådan som Stora Deputationen ved sidsta Riksdag projecterte4.
§ 3. Generela tvång, som trycka alla i gemen. I Rättegångar genom en otrolig mängd af lagar och mindre ansvar för domare. I Egendomar, när välfångna Fastigheter gå utur händerna, när Metaller ei värderas efter skrot och korn5, när betrodda förskrifningar ei inlösas. I Giftermål, när drängar och pigor hvarken kunna eller få gifta sig.
[188]
Om Folckets utflytning och huru det bäst kan förekommas.
§ 1. Om Friheten i gemen, at den behagar menniskian mäst. Ensam äger hon den bäst, men saknar mycket i säkerhet och beqvämlighet, derföre vil hon sedera6 af det förra at få niuta det sednare.
§ 2. I Monarchisk regering dependerar7 friheten af Monarchens behag, som i den mån ökar sitt Rikes styrcka som han mer eller mindre består8 undersåtarena af denna frijhet. Men i en frij Stat der 4 Stånds Fulmächtige utgöra Högste machten beror undersåtares väl derpå ju mera de kunna förvärfva eller behålla af denna sin frijhet. Derföre böra de känna hvad det är som trycker dem och på hvad sätt de bäst kunna få sin frijhet, och emot ut- och invärtes fiender behålla den samma. Derföre bör det vara en låflig skrif- och tryckfrijhet, sådan som Stora Deputationen ved sidsta Riksdag projecterte9.
§ 3. Generela tvång, som trycka alla i gemen. I Rättegångar genom en otrolig mängd af lagar och mindre ansvar för domare. I Egendomar, när välfångna Fastigheter gå utur händerna, när Metaller ei värderas efter skrot och korn10, när betrodda förskrifningar ei inlösas. I Giftermål, när drängar och pigor hvarken kunna eller få gifta sig.
[188]
Kansan maastamuutosta ja miten se parhaiten voidaan estää
§ 1. Vapaudesta yleensä, että se miellyttää ihmistä eniten. Yksinään hän saavuttaa sen parhaiten, mutta varmuudesta ja mukavuudesta jää paljon uupumaan. Siksi hän haluaa luopua edellisestä saadakseen nauttia jälkimmäisestä.
§ 2. Monarkiassa vapaus riippuu monarkin mielivallasta. Hän lisää valtakuntansa voimaa samassa määrin kuin hän, enemmän tai vähemmän, tarjoaa alamaisilleen tätä vapautta. Mutta vapaassa valtiossa, jossa neljän säädyn valtuutetut muodostavat korkeimman vallan, alamaisten hyvinvointi riippuu siitä, kuinka paljon he pystyvät hankkimaan tätä vapauttaan tai säilyttämään sen. Siksi heidän tulee tietää, mikä heitä sortaa ja miten he parhaiten voivat saada vapautensa, sekä miten he voivat varjella sitä ulkoisia ja sisäisiä vihollisia vastaan. Tästä syystä tulee vallita laillinen kirjoitus- ja painovapaus, jollaista suuri deputaatio edellisillä valtiopäivillä esitti11.
§ 3. Yleiset pakotteet, jotka sortavat kaikkia yhtälailla. Oikeudenkäynneissä, lakien uskomattoman lukumäärän ja tuomareiden vähäisen vastuullisuuden kautta. Omistamisessa, kun rehellisesti hankitut kiinteistöt luisuvat käsistä, kun metallien arvoa ei määritellä todellisen pitoisuuden mukaan, kun luotettavia velkakirjoja ei lunasteta. Avioliitoissa, kun rengit ja piiat eivät voi eivätkä saa mennä naimisiin.
Suom. Veli-Matti Pussinen
Unfortunately this content isn't available in English
[188]
Om Folckets utflytning och huru det bäst kan förekommas.
§ 1. Om Friheten i gemen, at den behagar menniskian mäst. Ensam äger hon den bäst, men saknar mycket i säkerhet och beqvämlighet, derföre vil hon sedera12 af det förra at få niuta det sednare.
§ 2. I Monarchisk regering dependerar13 friheten af Monarchens behag, som i den mån ökar sitt Rikes styrcka som han mer eller mindre består14 undersåtarena af denna frijhet. Men i en frij Stat der 4 Stånds Fulmächtige utgöra Högste machten beror undersåtares väl derpå ju mera de kunna förvärfva eller behålla af denna sin frijhet. Derföre böra de känna hvad det är som trycker dem och på hvad sätt de bäst kunna få sin frijhet, och emot ut- och invärtes fiender behålla den samma. Derföre bör det vara en låflig skrif- och tryckfrijhet, sådan som Stora Deputationen ved sidsta Riksdag projecterte15.
§ 3. Generela tvång, som trycka alla i gemen. I Rättegångar genom en otrolig mängd af lagar och mindre ansvar för domare. I Egendomar, när välfångna Fastigheter gå utur händerna, när Metaller ei värderas efter skrot och korn16, när betrodda förskrifningar ei inlösas. I Giftermål, när drängar och pigor hvarken kunna eller få gifta sig.
[188]
Kansan maastamuutosta ja miten se parhaiten voidaan estää
§ 1. Vapaudesta yleensä, että se miellyttää ihmistä eniten. Yksinään hän saavuttaa sen parhaiten, mutta varmuudesta ja mukavuudesta jää paljon uupumaan. Siksi hän haluaa luopua edellisestä saadakseen nauttia jälkimmäisestä.
§ 2. Monarkiassa vapaus riippuu monarkin mielivallasta. Hän lisää valtakuntansa voimaa samassa määrin kuin hän, enemmän tai vähemmän, tarjoaa alamaisilleen tätä vapautta. Mutta vapaassa valtiossa, jossa neljän säädyn valtuutetut muodostavat korkeimman vallan, alamaisten hyvinvointi riippuu siitä, kuinka paljon he pystyvät hankkimaan tätä vapauttaan tai säilyttämään sen. Siksi heidän tulee tietää, mikä heitä sortaa ja miten he parhaiten voivat saada vapautensa, sekä miten he voivat varjella sitä ulkoisia ja sisäisiä vihollisia vastaan. Tästä syystä tulee vallita laillinen kirjoitus- ja painovapaus, jollaista suuri deputaatio edellisillä valtiopäivillä esitti17.
§ 3. Yleiset pakotteet, jotka sortavat kaikkia yhtälailla. Oikeudenkäynneissä, lakien uskomattoman lukumäärän ja tuomareiden vähäisen vastuullisuuden kautta. Omistamisessa, kun rehellisesti hankitut kiinteistöt luisuvat käsistä, kun metallien arvoa ei määritellä todellisen pitoisuuden mukaan, kun luotettavia velkakirjoja ei lunasteta. Avioliitoissa, kun rengit ja piiat eivät voi eivätkä saa mennä naimisiin.
Suom. Veli-Matti Pussinen
Unfortunately this content isn't available in English