Memorial om spannmålsbristen

[1]

126.

Upl. d:n 15. Mart. 1766.

Ödmiukt Memorial.

Under det Riksens Högl. Ständer syslosättas med botande af de sår, som en lång tid tärt styrckan i wår Riks kropp synes äfwen wara angelägit, at wända ögonen på sielfwa menigheten, såsom den der utgör wesenteligaste grundwalen til ett Samhälles styrcka och bestånd.

Ett allmänt trångsmål om brödföda och en excessiv16överdriven dyrhet på spannemål witna at här är nöd på färde för den fattiga.

En i framflutna tider owanlig penninge brist, som nu är allmän och påtagelig ökar så märckeligen17märkbart faran härwid, at om[2] Riksens Högl. Ständer ei wända ett medlidande öga til sina trängda medbröder, och straxt räcka dem en hielpsam hand, så är faran wärdt at all annor18annan hielp kommer för sent och den usla emedlertid försmächtar.19går under

Det glädie rop, hwarmed allmänheten emottagit och beledsagat dessa Ständers göromål, och det hopp de giordt sig om sitt Fädernes lands räddning derigenom skulle då förwandlas i en ömkelig klagan och tårar.

Nation har updragit oss hela sitt förtroende. Folckets ögon stå uppmärcksamma på alla wåra göromål, och fattiga Medborgare wänta af oss undsättning.

Ingenting är som mera kan intaga menighetens sinne, än då lifwets förnödenheter aldrig tryta. Lifwet är det Käraste, men förloras inom några dagar när födan ei är til fångs.20ei är til fångs: inte finns att få

Flera medel gifwas wäl, at mota detta onda, af hwilcka inga böra försummas; Ty nu behöfwas de alle sammans: Men för denna gången will[3] jag allenast föreslå ett, såsom tilförene21tidigare, förut försökt och påliteligit.

År 1741: funno Riksens Högl. Ständer, huru brist och dyrhet på spannemål trykte Rikets undersåtare, och woro derföre högst angelägna at rädda dem utur nöden.

Säkraste och snaraste botemedlet fants bestå i spannemålens och matwarornas friare införsel: I anledning hwaraf Hans Kongl. Maij:st under d:n 12: Februarii samma år genom öppet Påbud genast lämnade alla utländska, så wäl som inhemska tilstånd och frihet, at med fremmande skepp och farkostar, ifrån hwad ort de wara måge, til Swerige och Finland införa spannemål emot samma tuls och umgälders ärläggande, som för Swenska skepp och farkostar betalas.22I anledning hwaraf ... farkostar betalas: Åsyftar Kongl. majt:s Öpne påbud, angående tilstånd för alla utländske och inhemske, at med fremmande skepp och fahrkostar få til Swerje och Finland införa spannemåhl til nästkommande junii månads slut, emot samma tulls och umgälders erläggande på lika sätt, som för swenske skepp och farkostar betalas. Gifwit Stockholm i råd-cammaren then 12. februarii 1741. Chydenius behandlade dessa frågor redan i Källan, s. 12–13.

Härigenom blef ei allenast Riket försedt med en ansenlig myckenhet spannemål, utan såldes den äfwen til ganska civilt23måttligt, rimligt pris.

Nu är nöden dubbel. Här är ei allenast brist på spannemål förhanden, utan ock på penningar och wäxlar, at införskrifwa före, och de som äga deraf nå[4]got förråd sättas dymedelst i stånd, at dyrcka up24dyrcka upp: höja, stegra priset för den fattiga til det högsta.

Jag underställer altså wördsammast om icke Högwördigste Herr ArchiBiskoppen25Herr ArchiBiskoppen: Ärkebiskop Magnus Beronius var prästeståndets talman vid riksdagen 1765–1766. och det Högwyrdiga Ståndet finna ett lykadant expedient26ett lykadant expedient: en liknande lösning eller utväg nu wara högst nödigt, at til nästkommande Michaelisdag27nästkommande Michaelisdag: Mikaelidagen eller den 29 september widtaga, och i sådan händelse detta sitt beslut ei allenast genom extr: Protocolli28extr: Protocolli: protokollsutdrag de öfrige respective Stånden straxt communicera utan ock genom Deputation29genom Deputation: åsyftar förfarandet att låta några ledamöter (utgörande en deputation) uppvakta de andra stånden och meddela det egna ståndets ståndpunkt i en fråga målet til skyndsamt afgörande anmäla.

Sådan Mennisko-Kärlek och Ömhet för den fattiga, hwars nöd Högwördiga Ståndet bäst lärt känna, hedrar och mäst wårt Stånd, och skall i en framtid, ehwad wälfningar ock kunde existera befria oss från tillmälen30anklagelser, beskyllningar af försummelse och Kallsinnighet i Rikets närwarande betrykta tilstånd.

Stockholm d:n 16 Martii 1766: Anders Chydenius.

1. överdriven
2. märkbart
3. annan
4. går under
5. ei är til fångs: inte finns att få
6. tidigare, förut
7. I anledning hwaraf ... farkostar betalas: Åsyftar Kongl. majt:s Öpne påbud, angående tilstånd för alla utländske och inhemske, at med fremmande skepp och fahrkostar få til Swerje och Finland införa spannemåhl til nästkommande junii månads slut, emot samma tulls och umgälders erläggande på lika sätt, som för swenske skepp och farkostar betalas. Gifwit Stockholm i råd-cammaren then 12. februarii 1741. Chydenius behandlade dessa frågor redan i Källan, s. 12–13.
8. måttligt, rimligt
9. dyrcka upp: höja, stegra
10. Herr ArchiBiskoppen: Ärkebiskop Magnus Beronius var prästeståndets talman vid riksdagen 1765–1766.
11. ett lykadant expedient: en liknande lösning eller utväg
12. nästkommande Michaelisdag: Mikaelidagen eller den 29 september
13. extr: Protocolli: protokollsutdrag
14. genom Deputation: åsyftar förfarandet att låta några ledamöter (utgörande en deputation) uppvakta de andra stånden och meddela det egna ståndets ståndpunkt i en fråga
15. anklagelser, beskyllningar

[1]

Luettu 15. maaliskuuta 1766

Nöyrä muistio

Kun valtakunnan korkea-arvoisia säätyjä työllistää valtakunnan ruumin voimia pitkään kuluttaneiden haavojen parantaminen, näyttäisi myös olevan tärkeää kääntää katseet itse rahvaaseen. Sehän on olennaisin perusta yhteiskunnan voimalle ja jatkuvuudelle.

Yleinen leivänpuute ja viljan kohtuuton kalleus todistavat, että köyhien tilanne täällä on muuttumassa hädänalaiseksi.

Menneinä aikoina harvinainen rahanpuute, joka nyt on yleinen ja kouriintuntuva, lisää merkittävästi tähän liittyvää vaaraa. Jolleivät[2] siis valtakunnan korkea-arvoiset säädyt käännä säälivää katsettaan kohti kärsiviä kanssaveljiään, ja heti tarjoa heille auttavaa kättään, on suuri vaara, että kaikki muu apu tulee liian myöhään ja sillä aikaa kurjat nääntyvät.

Ne riemunhuudahdukset, joilla yleisö on ottanut vastaan ja seurannut näiden säätyjen toimenpiteitä, ja se toivo isänmaan pelastumisesta, jonka se on näin saanut, vaihtuisivat silloin surkeaan valitukseen ja kyyneliin.

Kansakunta on antanut meille kaiken luottamuksensa. Kansa seuraa tarkkaavaisena kaikkia tekemisiämme ja köyhät kansalaiset odottavat meiltä apua.

Mikään ei hallitse kansan mieltä enemmän kuin ajatus siitä, että elämälle välttämättömät hyödykkeet eivät milloinkaan ehtyisi. Elämä on kaikkein rakkain, mutta se loppuu muutamassa päivässä, kun ravintoa ei ole saatavilla.

On toki olemassa useita eri keinoja, joilla tätä pahaa voidaan vastustaa. Mitään niistä ei tule jättää käyttämättä, sillä nyt niitä kaikkia tarvitaan. Mutta tällä kertaa haluan[3] ainoastaan ehdottaa yhtä, jota on aiemmin yritetty ja joka on luotettava.

Vuonna 1741 valtakunnan korkea-arvoiset säädyt havaitsivat, miten viljan puute ja kallis hinta rasittivat valtakunnan alamaisia, ja siksi ne pitivät korkeimpana huolenaan näiden pelastamista hädästä.

Havaittiin, että varmin ja nopein lääke oli viljan ja elintarvikkeiden vapaampi maahantuonti. Tämän johdosta hänen kuninkaallinen majesteettinsa antoi saman vuoden helmikuun 12. päivänä avoimen määräyksen31avoimen määräyksen: Viitataan asetukseen Kongl. maj:ts Öpne påbud, angående tilstånd för alla utländske och inhemske, at med fremmande skepp och fahrkostar få til Swerje och Finland införa spannemåhl til nästkommande junii månads slut, emot samma tulls och umgälders erläggande på lika sätt, som för swenske skepp och farkostar betalas. Gifwit Stockholm i råd-cammaren then 12. februarii 1741. Chydenius käsitteli tätä kysymystä jo Valtakunnan heikkouden lähde -kirjoituksessa, s. 12–13., jonka mukaan kaikki ulkomaalaiset, kuten oman maan asukkaatkin, saivat välittömästi luvan ja vapauden tuoda viljaa vierailla laivoilla ja aluksilla miltä tahansa paikkakunnalta Ruotsiin ja Suomeen. Tullit ja maksut suoritettiin tästä tuonnista samalla tavalla kuin ruotsalaisten laivojen ja alusten osalta.

Täten valtakuntaan saatiin huomattava määrä viljaa, ja se myytiin lisäksi melko kohtuulliseen hintaan.

Nyt hätä on kaksinkertainen. Käsillä ei ole ainoastaan viljapula, vaan on myös puute rahasta ja vekseleistä, joilla sitä voisi hankkia. Ne, joilla on jotakin[4] varastossa, voivat siten nostaa köyhien maksaman hinnan korkeimmilleen.

Esitän siis nöyrimmin kunnian-arvoisimman herra arkkipiispan32pappissäädyn puhemies valtiopäivillä 1765–1766 oli arkkipiispa Magnus Beronius ja kunnian-arvoisen säädyn harkitsemaan, eikö samanlaisen keinon käyttöönottoa seuraavaan Mikonpäivään asti voida pitää nyt hyvin tarpeellisena, ja mikäli sääty näin päättää, sekä tiedottamaan tästä päätöksestä nopeasti muille säädyille pöytäkirjan otteella että lähetystön kautta33lähetystön kautta: viittaa menettelyyn, jossa säädyn jäsenistä muodostettu lähetystö vieraili muiden säätyjen istunnoissa kertomassa säädyn näkemyksen tietyssä kysymyksessä saattamaan asian nopeasti päätettäväksi.

Sellainen ihmisrakkaus ja myötämielisyys köyhiä kohtaan, joiden hädän korkea-arvoinen sääty on parhaiten oppinut tuntemaan, on myös eniten kunniaksi meidän säädyllemme. Ja tulevaisuudessa, kaikista mahdollisista mullistuksista huolimatta, se tulee vapauttamaan meidät soimauksilta laiminlyönnistä ja kylmäkiskoisuudesta valtakunnan nykyisessä ahdingossa.

Tukholmassa maaliskuun 16. päivänä 1766 Anders Chydenius

Suom. Veli-Matti Pussinen

1. avoimen määräyksen: Viitataan asetukseen Kongl. maj:ts Öpne påbud, angående tilstånd för alla utländske och inhemske, at med fremmande skepp och fahrkostar få til Swerje och Finland införa spannemåhl til nästkommande junii månads slut, emot samma tulls och umgälders erläggande på lika sätt, som för swenske skepp och farkostar betalas. Gifwit Stockholm i råd-cammaren then 12. februarii 1741. Chydenius käsitteli tätä kysymystä jo Valtakunnan heikkouden lähde -kirjoituksessa, s. 12–13.
2. pappissäädyn puhemies valtiopäivillä 1765–1766 oli arkkipiispa Magnus Beronius
3. lähetystön kautta: viittaa menettelyyn, jossa säädyn jäsenistä muodostettu lähetystö vieraili muiden säätyjen istunnoissa kertomassa säädyn näkemyksen tietyssä kysymyksessä

Unfortunately this content isn't available in English