Koncept till Lars Larssons memorial

[1]

Ödmiukt Memor[ial]

Den Pe[n]ninge brist som öfwer alt tryc[k]er Rikets undersåtare, och det excessi[ve]25överdrivna pris, som spannemål och andra matwaror icke destå mindre äro upstegrade til, samt en allmän saknad på wäxlar för dem som wilja införskrifwa26importera någon spannemål kunna ei annat än sätta Hwar redlig Swensk i yttersta bekymmer.

Men som samtelige Rikets undersåtare anförtrodt sin wälfärd i Riksens Högl. Ständers ömma händer, och följachteligen af dem äfwen näst gud wänta undsättning, är för oss ingalunda tid at i så bekymmersamma omständigheter wara känslolösa eller låta något tilfälle gå förbij, at skaffa wåra Medbröder en snar och säker undsättning, om wij ei wilja göra oss förlustige27göra oss förlustige: gå miste om, förlora det förtroende wij åtnutit, och lemna det allmännas fiender den glädie, at foster landet under wåra händer skulle försmächta.28gå under

Flera medel gifwas wäl at mota alt detta onda, af hwilcka inga böra försummas, ty nu behöfwas de allesamma[n.] Men som en del af dem öfwerträffa min insigt och styrcka i[2] dylika ärender, wil jag [i] bästa wälmening allenast [upgifwa] ett såsom tilförene29tidigare försökt och på[lite]ligit.

År 1741: Då under Riksens Högl. St[änders] sammanwaru en märcke­lig30märkbar dyrhet och brist på spannemål sig yppade anmodade Riksens Ständer Kongl. Maij:stt at til en wiss tid genom en allmän publication tilstädia31tillåta så in- som Utlänske at på främmande fartyg, med samma hwilckor som på inländske få införa Spannemål, til finland och Swerige, som af Kongl. Maij:stt under d:n 12 Febr. samma år sattes i wärkställighet.32allmän publication ... sattes i wärkställighet: Åsyftar Kongl. majt:s Öpne påbud, angående tilstånd för alla utländske och inhemske, at med fremmande skepp och fahrkostar få til Swerje och Finland införa spannemåhl til nästkommande junii månads slut, emot samma tulls och umgälders erläggande på lika sätt, som för swenske skepp och farkostar betalas. Gifwit Stockholm i råd-cammaren then 12. februarii 1741. Chydenius behandlade dessa frågor redan i Källan. Se Källan, s. 12–13 Hwilcket medförde [d]en wälsignade nyttan, at ei allenast en ansenlig myckenhet spannemål föll in,33föll in: strömmade in utan äfwen såldes til ganska civilt34måttligt, rimligt pris.

I anledning hwaraf jag ödmiukel. underställer, om icke ett lika dant på bud nu med det aldra första borde utfärdas, som skulle wara til Michaeli tid35Michaeli tid: tiden kring Mikaelidagen den 29 september nästinstundande höst.

Saken är i min tancka ganska angelägen, och tål ei minsta upskof. Nöden är nu dubbel. Det är ei [a]ll[e]nast brist på spannemål, som gör saken nödig utan det som än beklageligare är brist på penningar eller wäxlar at köpa och införskrifwa med.

Jag anhåller derföre ödmiukeligen H:r Taleman36H:r Taleman: Josef Hansson från Kinds härad i södra Västergötland var bondeståndets ­talman 1765–1766. och Hederwärda Ståndet täktes ei allenast til detta mitt Memorial s[i]tt gunstiga bijfall lämna, utan ock gen[om][3] extractum protocolli,37extractum protocolli: protokollsutdrag ett sådant Ståndets beslut de öfr[iga re]spective Stånden [m]eddela [och ge]nom en Deputation38ge]nom en Deputation: åsyftar förfarandet att låta några ledamöter (utgörande en deputation) uppvakta de andra stånden och meddela det egna ståndets ståndpunkt i en fråga må[le]t til sky[nd]samt afgörande recommend[era.]

Sådan nijt för Fädernes l[an]dets och den fattigas räddning från Hunger[s]nöd skal i en framtid och ehwad wälfningar ock kunde existera befria Herr Taleman och det Hede[rw]ärda Ståndet för tilmälen39anklagelser, beskyllningar af försummelse och kallsinnighet i Rikets närwarande betrykta ti[ls]tånd. Stockholm d:n 5 Mart[ii 1766]

Skiälm40skälm, opålitlig eller svekfull person som Foster landet swiker

eller döljer någon skalck41döljer någon skalck: maskerar sin skurkaktighet eller sina onda avsikter

Trampar arma42fattiga skyddar riker

träder öfwer dygdens balck.

Ädla siälars äreminne

som för frihet wåga alt

Twång och sielfs wåld hålla inne

och ei köpas för en palt.43maträtt av deg- eller potatisbullar som kokats i vatten eller fläskspad, ofta med tillsats av blod i degen

Tygla sielfswåld,

aldrig söla44smutsa, fläcka oskulds linne

aldrig ändra sin gestalt.45här: karaktär, personlighet [4]

[?]än at priset för den fattiga updyrckas46höjs, stegras til det h[ög]sta.47Den första raden på s. [4] är ett fragment, vars koppling till det föregående är oklar.

Ja[g] underställer altså wördsammast o[m] Högwördiga Ståndet finner ett lijkadant expedient48ett lijkadant expedient: en liknande lösning eller utväg wara högst nödigt, att till instundande Mikaelis dag widtaga, och derföre ei allenast genom extractum Protocolli detta sitt beslut med de öfriga respective Stånden straxt communicera, utan ock genom Deputation [m]ålet til skyndsamt afgörande anmäla.

Sådan Mennisko kärlek och ömhet för den fattigas räddning från Hungers nöd, Hedrar bäst Högwördi[ga Stå]ndet, och skall i en framtid ehwad wälfni[ngar] och kunde existera befria oss från tilmälen af försummelse och kallsinnighet i Rikets närwarande betrykta tilstånd.

1. överdrivna
2. importera
3. göra oss förlustige: gå miste om, förlora
4. gå under
5. tidigare
6. märkbar
7. tillåta
8. allmän publication ... sattes i wärkställighet: Åsyftar Kongl. majt:s Öpne påbud, angående tilstånd för alla utländske och inhemske, at med fremmande skepp och fahrkostar få til Swerje och Finland införa spannemåhl til nästkommande junii månads slut, emot samma tulls och umgälders erläggande på lika sätt, som för swenske skepp och farkostar betalas. Gifwit Stockholm i råd-cammaren then 12. februarii 1741. Chydenius behandlade dessa frågor redan i Källan. Se Källan, s. 12–13
9. föll in: strömmade in
10. måttligt, rimligt
11. Michaeli tid: tiden kring Mikaelidagen den 29 september
12. H:r Taleman: Josef Hansson från Kinds härad i södra Västergötland var bondeståndets ­talman 1765–1766.
13. extractum protocolli: protokollsutdrag
14. ge]nom en Deputation: åsyftar förfarandet att låta några ledamöter (utgörande en deputation) uppvakta de andra stånden och meddela det egna ståndets ståndpunkt i en fråga
15. anklagelser, beskyllningar
16. skälm, opålitlig eller svekfull person
17. döljer någon skalck: maskerar sin skurkaktighet eller sina onda avsikter
18. fattiga
19. maträtt av deg- eller potatisbullar som kokats i vatten eller fläskspad, ofta med tillsats av blod i degen
20. smutsa, fläcka
21. här: karaktär, personlighet
22. höjs, stegras
23. Den första raden på s. [4] är ett fragment, vars koppling till det föregående är oklar.
24. ett lijkadant expedient: en liknande lösning eller utväg

[1]

Nöyrä muistio

Rahanpuute, joka kaikkialla painaa valtakunnan alamaisia, ja siitä huolimatta kohtuuttoman korkeiksi nousseet viljan ja muiden ruokatavaroiden hinnat, sekä yleinen vekseleiden49Ulkomaankauppaa käytiin ulkomaisessa valuutassa asetettujen vekselien (eli velkakirjojen) avulla. Esim. tuontikauppaa harjoittavien oli ostettava vekseleitä voidakseen maksaa ulkomailta hankkimansa tuotteet, ja vekseleitä asettivat ja myivät lähinnä ne, joilla oli saatavia ulkomailta. puute niiden keskuudessa, jotka haluavat tuoda maahan viljaa, ei voi muuta kuin suuresti huolestuttaa jokaista rehellistä ruotsalaista.

Mutta kun kaikki valtakunnan alamaiset ovat uskoneet hyvinvointinsa valtakunnan korkea-arvoisten säätyjen helliin käsiin ja siksi odottavat niiltä apua, heti Jumalan jälkeen, emme mitenkään näin huolestuttavien olosuhteiden vallitessa voi olla tunteettomia tai hukata yhtäkään tilaisuutta hankkia kanssaveljillemme nopeaa ja varmaa apua, ellemme halua menettää nauttimaamme luottamusta ja antaa yhteisen hyvän vihollisille sitä iloa, että isänmaa käsissämme nääntyisi.

On kuitenkin olemassa useita keinoja tämän kaiken pahan vastustamiseksi, eikä yhtäkään niistä tule jättää käyttämättä, koska nyt niitä kaikkia tarvitaan. Koska osa niistä kuitenkin ylittää minun tietoni ja kykyni[2] sellaisissa asioissa, ilmoitan hyväntahtoisesti ainoastaan yhden, joka on aiemmin koeteltu ja luotettava.

Vuonna 1741 valtakunnan korkea-arvoisten säätyjen ollessa koolla ilmaantui erityinen viljan hinnannousu ja pula, ja silloin säädyt pyysivät, että kuninkaallinen majesteetti yleisellä julistuksella sallisi sekä oman maan asukkaiden että ulkomaalaisten tuoda tiettynä ajanjaksona Suomeen ja Ruotsiin viljaa vierailla aluksilla samoilla ehdoilla kuin kotimaisilla aluksilla. Tämän kuninkaallinen majesteetti pani toimeen 12. helmikuuta samana vuonna50Tämän kuninkaallinen majesteetti ... samana vuonna: Viitataan asetukseen Kongl. maj:ts Öpne påbud, angående tilstånd för alla utländske och inhemske, at med fremmande skepp och fahrkostar få til Swerje och Finland införa spannemåhl til nästkommande junii månads slut, emot samma tulls och umgälders erläggande på lika sätt, som för swenske skepp och farkostar betalas. Gifwit Stockholm i råd-cammaren then 12. februarii 1741. Chydenius käsitteli tätä kysymystä jo Valtakunnan heikkouden lähde -kirjoituksessa, s. 12–13., ja sen seurauksena oli se siunattu hyöty, että viljaa tuotiin maahan huomattava määrä ja se myös myytiin melko kohtuulliseen hintaan.

Tästä syystä esitän nöyrimmin, että samanlainen määräys tulisi nyt pikaisesti antaa, ja sen tulisi olla voimassa ensi syksyyn Mikonpäivään5129. syyskuuta asti.

Asia on käsitykseni mukaan melko tärkeä, eikä sitä ole syytä lainkaan lykätä. Hätä on nyt kaksinkertainen. Asiaa ei tee pakottavaksi ainoastaan viljanpuute, vaan vielä valitettavampaa on puute rahasta ja vekseleistä, joilla sitä voitaisiin ostaa ja tuoda maahan.

Pyydän siksi nöyrimmin herra puhemiestä52talonpoikaissäädyn puhemies valtiopäivillä 1765–1766 oli Josef Hansson Länsi-Götanmaan Kindin kihlakunnasta ja arvoisaa säätyä suosiollisesti tukemaan tätä muistiotani ja lisäksi[3] pöytäkirjan otteella ilmoittamaan muille kunnioitettaville säädyille tällaisesta säädyn päätöksestä, ja lähetystön kautta53lähetystön kautta: viittaa menettelyyn, jossa säädyn jäsenistä muodostettu lähetystö vieraili muiden säätyjen istunnoissa kertomassa säädyn näkemyksen tietyssä kysymyksessä suosittamaan asiaa nopeasti ratkaistavaksi.

Sellainen uutteruus isänmaan ja köyhien pelastamiseksi nälänhädältä, tulee tulevaisuudessa ja kaikista mahdollisista mullistuksista huolimatta vapauttamaan herra puhemiehen ja arvoisan säädyn soimauksilta laiminlyönnistä ja kylmäkiskoisuudesta valtakunnan nykyisessä ahdingossa. Tukholmassa 5. maaliskuuta [1766]

Roisto pettää isänmaansa

tai pahan aikeensa peittää

Sortaa köyhää, suojaa rikasta

rikkoo hyveen kaarta vastaan.

Kunnia jaloille sieluille,

jotka vapauden puolesta uskaltavat kaiken

Pakon ja vallattomuuden pitävät kurissa

eivät ole ostettavissa paltulla54Palttu tarkoittaa tässä perinteistä ruotsalaista ruokalajia, vedessä keitettyjä jauhoista ja perunasta tehtyjä pullia, jotka usein täytetään läskillä. Taikinaan lisätään usein myös hieman verta..

Hillitsevät vallattomuuden,

eivät koskaan tahraa viattomuuden vaatetta

eivät koskaan muuta luonnettaan[4]

[?]kuin että hinta köyhille korotetaan kaikkein korkeimmaksi.55Sivun [4] ensimmäinen rivi on fragmentti, jonka yhteys edellä olevaan on epäselvä.

Esitän siis nöyrällä kunnioituksella, jos korkea-arvoinen sääty pitää samanlaista ratkaisua erittäin tarpeellisena, että se otetaan ensi Mikon päivään asti käyttöön, ja tiedottaa siksi pöytäkirjan otteella tästä päätöksestään heti muille kunnioitettaville säädyille, ja myös lähetystön kautta tuo asian esille, jotta se ratkaistaisiin nopeasti.

Sellainen ihmisrakkaus ja hellyys köyhien pelastamiseksi nälänhädältä, tekee parhaiten kunniaa korkea-arvoiselle säädylle, ja tulee tulevaisuudessa ja kaikista mahdollisista mullistuksista huolimatta vapauttamaan meidät soimauksilta laiminlyönnistä ja kylmäkiskoisuudesta valtakunnan nykyisessä ahdingossa.

Suom. Veli-Matti Pussinen

1. Ulkomaankauppaa käytiin ulkomaisessa valuutassa asetettujen vekselien (eli velkakirjojen) avulla. Esim. tuontikauppaa harjoittavien oli ostettava vekseleitä voidakseen maksaa ulkomailta hankkimansa tuotteet, ja vekseleitä asettivat ja myivät lähinnä ne, joilla oli saatavia ulkomailta.
2. Tämän kuninkaallinen majesteetti ... samana vuonna: Viitataan asetukseen Kongl. maj:ts Öpne påbud, angående tilstånd för alla utländske och inhemske, at med fremmande skepp och fahrkostar få til Swerje och Finland införa spannemåhl til nästkommande junii månads slut, emot samma tulls och umgälders erläggande på lika sätt, som för swenske skepp och farkostar betalas. Gifwit Stockholm i råd-cammaren then 12. februarii 1741. Chydenius käsitteli tätä kysymystä jo Valtakunnan heikkouden lähde -kirjoituksessa, s. 12–13.
3. 29. syyskuuta
4. talonpoikaissäädyn puhemies valtiopäivillä 1765–1766 oli Josef Hansson Länsi-Götanmaan Kindin kihlakunnasta
5. lähetystön kautta: viittaa menettelyyn, jossa säädyn jäsenistä muodostettu lähetystö vieraili muiden säätyjen istunnoissa kertomassa säädyn näkemyksen tietyssä kysymyksessä
6. Palttu tarkoittaa tässä perinteistä ruotsalaista ruokalajia, vedessä keitettyjä jauhoista ja perunasta tehtyjä pullia, jotka usein täytetään läskillä. Taikinaan lisätään usein myös hieman verta.
7. Sivun [4] ensimmäinen rivi on fragmentti, jonka yhteys edellä olevaan on epäselvä.

Unfortunately this content isn't available in English