Suomen maatalous, § 8

Tyvärr är detta innehåll inte tillgängligt på svenska

§ 8

Saanen esittää toisenkin esimerkin, joka valaisee asiaa yhtä hyvin. Jokainen maamies on lain mukaan velvollinen kuljettamaan lampaansa ja teurasnautansa kaupunkiin itse. Kuinkahan monet573 haluaisivat yhden tai kahden, enintään kolmen teurasnaudan takia vaivautua kahden tai kolmen apulaisen kanssa ajamaan ne 12–20 peninkulman matkan lähimpään kauppakaupunkiin? Ja mitä tuollainen matka maksaakaan? Niinpä niitä tuskin tehdäänkään. Ellei sitten joku maaseudun kauppamies ojenna auttavaa kättään eli siis riko lakia. Hehän voivat silloin pelkästään omaa etuaan tavoitellen kierrellä useissa syrjäisissä pitäjissä ja ostaa laumoittain lampaita, lehmiä ja mullikoita, jolloin kuljetuskustannuksia kaupunkiin ei kerry lähellekään kymmenesosaa, ja niillä saadaan perille moninkertainen määrä elikoita, ja näin noita pitäjiä kannustetaan kasvattamaan karjalaumojaan, kun teuraita kysytään tuotantopaikassa ja niiden hinta maksetaan siellä.

La Pérouse kertoo hedelmällisestä Chilestä, että hallituksen toimet estävät suotuisan ilmaston hyödyntämisen. Samoin käy Kaliforniassa ja paratiisillisen ihanilla Filippiineillä.1La Pérouse kertoo ... ihanilla Filippiineillä.: Ranskalainen Jean François de Galaup de La Pérouse johti vuosina 1785–1788 suurta ranskalaista retkikuntaa, jonka tarkoituksena oli purjehtia Tyynen valtameren poikki. Retkikunta kuitenkin katosi 1788 lähdettyään Australiasta kohti Salomonsaaria. La Pérousen matkakertomus Voyage autour du monde julkaistiin 1797 ruotsiksi se ilmestyi jo kaksi vuotta myöhemmin (Resa omkring jorden, 1799). Chilen, Kalifornian ja Filippiinien kaupparajoituksia ja talouslainsäädäntöä käsittelevät jaksot ovat teoksen sivuilla 20, 131–134 ja 165–171. Hallituksen valitettava into kaupankäynnin ja liiketoiminnan säätelyyn tukahduttaa työhalut täydellisesti.

Voitaneen esittää vastaväite, että tuollaisissa vaikeammissa tapauksissa lienee hyödyksi sallia jonkin verran kauppaa maaseudulla, vaikka se yleensä olisikin kiellettyä. Tuollainen myönnytys jää kuitenkin suurimmalta osaltaan hyödyttömäksi. Sillä kaikki, mitä edellä on voin ja teuraskarjan osalta todistettu, voidaan samalla tavoin todistaa kaikkia maalaistuotteita koskevaksi, vaikka suhteelliset vaikutukset vaihtelevatkin. Eikä kauppalakien orjuuttama maamies voi koskaan lakata huokailemasta, ennen kuin kaupankäynti maaseudulla on täysin vapaata. Onhan maamiehellä monia tarpeita, ja hänellä on hallussaan lakien pakkovallan tukahduttamien maataloustuotteiden lisäksi useita muita, joiden tuottaminen tarvitsee kaikkea mahdollista kannustusta, jotta niistä tulisi kauppatavaraa. Jos tiellä on esteitä, liiketoimintaa ei synny, ja silloin talouselämän virkistymistä saadaan odottaa turhaan. Tähän minulle vastattaneen: maanhan täyttävät huijarit ja maankiertäjät, jos jokainen saa käydä kauppaa mielensä mukaan. Minä vastaan ensiksi: se on luonnon antama ensimmäinen oikeus, jota kenelläkään ei saa olla lupaa ottaa pois keneltäkään vapaaksi syntyneeltä ihmiseltä, mutta tämä ihminen toki elää yhteiskunnassa ja hänen on siis alistuttava noudattamaan sen lakeja. Sitten kysyn: onko millään yhteiskunnalla oikeutta riistää jäseniltään noin ensiarvoista oikeutta, ja vastaan, että ei ole! Sittemmin onnettoman kohtalon kokenut kuningas Ludvig XVI ainakin selitti Ranskan valtaistuimelle noustessaan talousministerinsä Turgot’n välityksellä asian luonteeltaan juuri tällaiseksi sanoessaan: ”Harhanäyt tai kuvitelmat ovat eräiden keskuudessa kehittyneet niin pitkälle,574 että he ovat väittäneet oikeutta työntekoon kruununoikeudeksi, jonka kuningas voisi myydä ja joka alamaisten pitäisi häneltä ostaa (epäilemättä ammattikuntien privilegioiden kautta). Hylätkäämme kiireimmiten tällainen harhaluulo (periaate). Itse Jumala on antaessaan ihmiselle tarpeita ja määrätessään, että hänen on väistämättä pyrittävä niiden tyydyttämiseen työtä tekemällä, antanut jokaiselle ihmiselle omaksi työnteon oikeuden, ja tämä omistusoikeus on kaikkein tärkein ja kallisarvoisin, se, jota vähiten voidaan rajoittaa”,2Lainaus asiakirjasta ”Édit Du Roi, portant suppression des jurandes. (Donné à Versailles au mois de févrïer 1776, registré le 12 mars en lit de justice.)”, teoksessa Turgot, Anne Robert Jacques, Oeuvres de Turgot, Nouvelle édition ... avec les notes de Dupont de Nemours augmentée de lettres inédites ... Tome Second (1844), s. 306. Chydeniuksen lähteenä oli todennäköisesti joku sanomalehtiartikkeli. Ks. myös Maakauppa, § 3. ja tämän takia puheessa jatketaankin: ”Asemastaan ja säädystään riippumatta jokaisella, myös jokaisella ulkomaalaisella miehellä, vaikka hän olisikin vailla maan kansalaisuutta, on kaikkialla valtakunnassa lupa ryhtyä harjoittamaan sellaista kauppaa, käsityötä tai taidetta kuin itse haluaa, myös useita ammatteja yhtäaikaisesti; tässä tarkoituksessa Hänen Majesteettinsa peruuttaa ja lakkauttaa täydellisesti kaikki kauppiaiden ja käsityöläisten mestariluokitukset ja ammattikunnat sekä mitätöi kaikki niiden privilegiot, säännöt ja ohjeistukset, niin ettei kenenkään kansalaisen kaupankäyntiä eikä käsityön harjoittamista saa niiden perusteella häiritä eikä estää.”3”Asemastaan ja säädystään ... häiritä eikä estää.”: op. cit., s. 311–312: ”Il sera libre à toutes personnes, de quelque qualité et condition qu’elles soient, même à tous étrangers, encore qu’ils n’eussent point obtenu de nous des lettres de naturalité, d’embrasser et d’exercer dans tout notre royaume, et nommément dans notre bonne ville de Paris, telle espèce de commerce et telle profession d’arts et métiers que bon leur semblera, mémo d’en réunir plusieurs : à l’effet de quoi nous avons éteint et supprimé, éteignons et supprimons tous les corps et communautés de marchands et artisans, ainsi que les maîtrises et jurandes. Abrogeons tous privilèges, statuts et règlements donnés auxdits corps et communautés, pour raison desquels nul de nos sujets ne pourra être troublé dans l’exercice de son commerce et de sa profession, pour quelque cause et sous quelque prétexte que ce puisse être.” Rohjetaankohan tällaisia päivänselviä totuuksia enää kiistää meidän valistuneempana aikanamme.

1. La Pérouse kertoo ... ihanilla Filippiineillä.: Ranskalainen Jean François de Galaup de La Pérouse johti vuosina 1785–1788 suurta ranskalaista retkikuntaa, jonka tarkoituksena oli purjehtia Tyynen valtameren poikki. Retkikunta kuitenkin katosi 1788 lähdettyään Australiasta kohti Salomonsaaria. La Pérousen matkakertomus Voyage autour du monde julkaistiin 1797 ruotsiksi se ilmestyi jo kaksi vuotta myöhemmin (Resa omkring jorden, 1799). Chilen, Kalifornian ja Filippiinien kaupparajoituksia ja talouslainsäädäntöä käsittelevät jaksot ovat teoksen sivuilla 20, 131–134 ja 165–171.
2. Lainaus asiakirjasta ”Édit Du Roi, portant suppression des jurandes. (Donné à Versailles au mois de févrïer 1776, registré le 12 mars en lit de justice.)”, teoksessa Turgot, Anne Robert Jacques, Oeuvres de Turgot, Nouvelle édition ... avec les notes de Dupont de Nemours augmentée de lettres inédites ... Tome Second (1844), s. 306. Chydeniuksen lähteenä oli todennäköisesti joku sanomalehtiartikkeli. Ks. myös Maakauppa, § 3.
3. ”Asemastaan ja säädystään ... häiritä eikä estää.”: op. cit., s. 311–312: ”Il sera libre à toutes personnes, de quelque qualité et condition qu’elles soient, même à tous étrangers, encore qu’ils n’eussent point obtenu de nous des lettres de naturalité, d’embrasser et d’exercer dans tout notre royaume, et nommément dans notre bonne ville de Paris, telle espèce de commerce et telle profession d’arts et métiers que bon leur semblera, mémo d’en réunir plusieurs : à l’effet de quoi nous avons éteint et supprimé, éteignons et supprimons tous les corps et communautés de marchands et artisans, ainsi que les maîtrises et jurandes. Abrogeons tous privilèges, statuts et règlements donnés auxdits corps et communautés, pour raison desquels nul de nos sujets ne pourra être troublé dans l’exercice de son commerce et de sa profession, pour quelque cause et sous quelque prétexte que ce puisse être.”

Unfortunately this content isn't available in English