Elfte budordspredikan, § 9

§. 9.

När nu således hela arfsynden i gemen finnes af Gud förbuden, så måste ock hvar och en dess gren vara det; således förbjudas här i synnerhet alla förståndets och minnets brister, och ibland dem 1) den oss vid förnuftets bruk medfödda matt- och dålighet at kun307na fatta, i ordning ställa och på sanningenes profsten oväldugt undersöka allehanda slags, hälst andeliga förekommande tings sanskyldiga beskaffenhet: hvaraf ofta händer, at vi ej allenast äro okunnige om hvad rätt och orätt är, hvad godt eller ondt, utan förnuftet öfverväldigas äfven genom allehanda sinliga föreställningar, at förringa det sanskyldiga goda och uphöja flygtiga och ofta syndiga nöjen. Jag tycker, mine Älsklige! at Apostelen Paulus syftar på detta förderf, då han säger om sig sjelf: Jag är kötslig, sålder under syndena, Rom. 7:14. det är: Jag är af synden i grund förderfvad, så at mitt förstånd är aldeles trögt och obeqvämt at göra några förnuftiga slutsatser i de angelägnaste mål: jag är kötslig; ty mina begrep de äro sinliga, så at, fast jag än vinlägger mig om at kunna utreda mig ifrån dem, så är det dock så godt som omöjeligit, och jag ser mig vara liksom såld til syndenes mörker och slafveri, öfver hvilket han sig här rätt hjerteligen beklagar. 2) Förbjudes här i synnerhet den naturliga tröghet och oförmögenhet, som är hos oss at kunna få några tydeliga begrep om andeliga och osynliga ting. Det är ofelbart, at vår lycksalighet hufvudsakeligen beror på kännedomen af de osynliga tingen; ty Gud som är308 alla tingens eviga uphof och all vår lycksalighets ursprung och medelpunkt, är et för oss aldeles osynligit väsende; osynlig är vår egen hufvudvarelse, eller vår förnämsta del, nämligen själen, osynlig är ock satan vår förförare, Guds och vår aldraafsagdaste fiende. Om alla dessa varelser äro vi icke i stånd at göra oss några rena och tydeliga begrep, och de svaga, som vi ock med stor möda kunna få oss om dem, äro til större delen, fast icke aldeles oriktiga, dock sinliga: men däremot faller det för oss lättare at begripa de lekamliga tingen, hvilkas värde likväl är ganska ringa emot de osynliga; ty the ting som synas, äro timelig; men the som icke synas, äro evig, såsom Apostelen Paulus säger, 2 Cor. 4:18. Lika så svårt har den naturliga människan at fatta allehanda slags andra andeliga ting, som i synnerhet röra själens förening med det Högsta Goda och den däraf flytande lycksalighet, så at de förekomma henne såsom en galenskap, den hon ej kan begripa, 1 Cor. 2:4.8bör vara 1 Kor 2:14 hvilken blindhet således ej annat kan, än vara Gudi högst misshagelig. 3) Förbjudes här i synnerhet de sinliga föreställningarnas herravälde öfver förståndet eller et sundt förnuft, hvarigenom förnuftet och alla därpå bygda slutsatser, qväfvas och undertryckas, hvilket äfven309 vår dyre Frälsare synes hafva afseende på, då han säger: Thet som är födt af kött thet är kött. Joh. 3:7.9bör vara Joh 3:6 4) Förbjudas här äfven de oriktiga slutsatser, som förståndet, i anledning häraf, gör, at gilla det onda och at lasta det goda, alt efter som de behaga eller misshaga de utvärtes sinnen och den oordenteliga inbillningen, så at det onda kallas godt och det goda ondt, och hvaröfver Herren flera gånger utropar ve och förbannelse. Således säger den vise Konung Salomo: Then som then ogudaktiga dömer godan, och then som fördömer then rättfärdiga, the äro båda Herranom en styggelse, Ordsp. B. 17:15. och Herren sjelf säger genom Propheten: Ve them som kalla thet onda godt och thet goda ondt, det är, låta så sitt förnuft öfverväldigas af sina sinliga föreställningar, at de fälla et vrångt och orätt omdöme om de förekommande tingen; the ther af mörkret ljus göra, och af ljuset mörker; the ther göra sött af suro, och surt af söto. Ve them, säger han vidare, som för sig sjelfve vise äro, och tro sin fördärfvade naturs bedrägeliga omdömen, och hålla sig sjelfva för kloka. Es. 5:20,21.

1. bör vara 1 Kor 2:14
2. bör vara Joh 3:6

§ 9

Kun siis koko perisynti yleisesti sanottuna on Jumalan kieltämä, niin myös sen jokaisen yksittäisen haaran täytyy olla sitä. Siten tässä kielletään erityisesti kaikki ymmärryksen ja muistin puutteet ja niiden joukossa 1) järkemme käytössä oleva synnynnäinen haluttomuus tai kyvyttömyys307 käsittää, laittaa järjestykseen ja totuuden koetinkivellä puolueettomasti koetella kaikenlaisten, erityisesti henkisesti esiin nousevien asioiden todellista luonnetta. Siksi käy usein niin, että me emme ainoastaan ole tietämättömiä oikeasta ja väärästä tai hyvästä ja pahasta vaan kaikenlaiset aisteihin vetoavat mielteet saavat järkemme myös vähättelemään todellista hyvää ja arvostamaan hetkellisiä, usein syntisiä huveja. Luulenpa, rakkaat kuulijani, että apostoli Paavali tarkoittaa tätä turmelusta, kun hän sanoo itsestään: Minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen10 1938 Room. 7:14, mikä tarkoittaa, että olen synnin perinjuurin turmelema, ymmärrykseni on aivan veltto ja haluton tekemään järjellisiä johtopäätöksiä tärkeimmistä asioista. Olen lihallinen, sillä ajatukseni ovat aisteihin perustuvia, niin että vaikka kuinka yrittäisin irrottautua niistä, se on minulle silti jokseenkin mahdotonta. Huomaan olevani ikään kuin myyty synnin pimeyteen ja orjuuteen, mitä hän tässä sydämestään valittaa. 2) Tässä kielletään erityisesti meissä oleva luonnollinen velttous ja kyvyttömyys, joka estää meitä ymmärtämästä hengellisiä ja näkymättömiä asioita selkeästi. Onhan selvää, että autuutemme riippuu pääasiallisesti näkymättömien asioiden tuntemisesta, sillä Jumala, joka on308 kaikkien asioiden ikuinen lähde ja meidän koko onnellisuutemme lähtökohta ja keskipiste, on meille täysin näkymätön olemus. Näkymätön on myös meidän varsinainen olemuksemme tai tärkein osamme, nimittäin sielu, ja näkymätön on myös Saatana, meidän viettelijämme ja Jumalan sekä meidän vannoutunein vihollisemme. Mistään näistä kolmesta emme kykene muodostamaan mitään selvää ja kirkasta käsitystä, ja ne heikot aavistukset, jotka vaivoin kykenemme niistä saamaan, ovat suurelta osin jolleivat täysin vääriä, niin ainakin aisteihin perustuvia. Sitävastoin meidän on helpompi käsittää aineellisia asioita, joiden arvo on kuitenkin näkymättömiin asioihin verrattuna vähäinen, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti, niin kuin apostoli Paavali sanoo 2. Kor. 4:18. Yhtä vaikeaa luonnollisen ihmisen on ymmärtää mitään muitakaan henkisiä asioita, jotka koskevat erityisesti sielun yhteyttä Korkeimpaan Hyvään sekä siitä seuraavaa onnellisuutta, niin että sellainen on hänelle hulluutta, eikä hän voi sitä ymmärtää111938/muokattu 1. Kor. 2:14.Tällainen sokeus ei siten voi olla Jumalalle muuta kuin erittäin vastenmielistä. 3) Tässä kielletään erityisesti ymmärrykseen tai terveeseen järkeen kohdistuva aisteihin perustuvien mielikuvien ylivalta, joka tukahduttaa ja alistaa järjen ja kaikki siihen perustuvat johtopäätökset. Tätä myös309 meidän kallis Vapahtajamme näyttäisi tarkoittavan, kun hän sanoo: Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa Joh. 3:6. 4) Tässä kielletään myös ne järjen tästä syystä tekemät virheelliset johtopäätökset, jotka suosivat pahaa ja vastustavat hyvää, aina sen mukaan, miellyttävätkö ne ulkoisia aisteja ja irstasta mielikuvitusta vai ei, niin että pahaa kutsutaan hyväksi ja hyvää pahaksi. Herra julistaa kiroustaan tällaiselle useaan otteeseen. Viisas kuningas Salomo sanoo: Kutsua jumalatonta hurskaaksi ja vanhurskasta jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus121776/muokattu Sananl. 17:15. Herra itse sanoo profeetan kautta: Voi niitä, jotka sanovat pahaa hyväksi ja hyvää pahaksi, mikä tarkoittaa, että he antavat aisteihin perustuvia mielikuvien alistaa järkensä, jolloin he lankeavat arvioimaan esille nousevia asioita väärin ja vinoutuneesti. Pimeyden he kääntävät valoksi ja valon pimeydeksi, karvaan makeaksi ja makean karvaaksi. Voi niitä, hän sanoo edelleen, jotka pitävät itseään viisaina ja uskovat turmeltuneen luontonsa petollisia arvioita ja omasta mielestään ovat perin viisaita Jes. 5:20–21.

1. 1938
2. 1938/muokattu
3. 1776/muokattu

Unfortunately this content isn't available in English