Föregående avsnitt:
Följande avsnitt:
[1]
Ädel och Höglärde Herr Magister.1
Under d:n 16. Februarii inhändigade jag Sälskapets Extractum protocolli2 om mitt antagande bland Sälskapets ledamöter jemte bijfogade Heders teknet för hwilcka jag aflägger en ödmiuk tacksejelse och önskar at så deruti kunna deltaga, at jag ei må[2] finnas dess förtroende owärdig. Åhåga felar mig ick[e] men saknas mig tid och styrcka at [upfy]lla mina skyldigheter så utbeder jag mig tilgift.3
Tidningarna äro rätt artiga.4
S[ty]cket om Tryckfriheten5 wed rätters Protoc[o]ller är af mycken wigt; jag arbetade mycket förra Riksdagen uti det ämnet, och ingen nött war hårdare at bijta på, än den at få Censor bort, och jag hade i Tryckfrihets utskottet föga bijträde i den puncten af Gynnare och wänner. Gudi låf! den är wunnen. Men at så mycket mera bekräfta denna frijhetens grundpelare skulle det tiena altför mycket, om samma Stora Deputations tryckfrihets- eller Tredie-Utskottets betänckande rörande Censuren6 skulle genom trycket blifwa allmänt. Ty deruti äro alla hufwudskäl[3] för Censuren uptagne och som jag håppas in compendio7 grundeligen beswarade. det är widlöftigare än at det kunde beqwämligen få rum uti Auroras Tidningar, men efter mitt tycke saknar allmänheten likwäl skälen til et så wälsignat Högsta Magtens beslut; och då wåra lagar icke hos oss äga bestånd efter det de oryggeligen fastställas, utan i mån af Allmänhetens öfwertygelse om deras nödwändighet och nytta så underställer jag i ödmiukhet, om icke Wärda Sälskapet genom någon notification behagade uti sina tidningar upmuntra någon Frihetens wän, at just i denna Riksdags början8 genom trycket göra samma betänckande allmänt. jag twiflar icke derpå at ju mången boktryckare funnos benägen dertil ty det papper saknar ei afsättning. Det finnes bland Stora Deputations handlingar, som ei äro[4] hemlige för 1765 och 66 års Riksdag inbundit med andra handlingar daterat i Junii el:r början af Julii månad 1766, jag såg det i Norrköping9 uti Riddare Hus Cancelliet, och tänkte extrahera det,10 men fick ei tid dertil. Conceptet ligger wäl dertil hemma i mina papper,11 men är ei correct eller avtentikt.12 särskilta vota13 därwed äro mycket widlöftiga, och af stora Deputation förkastad[e] och onödiga at tryckas men sielfwa betänckandet som bijföls tror jag ei med Ciceros styl14 göra öfwer 3 högst fyra arck trykt.
Waker mina Wärda Herrar för detta frihetens smycke, derpå hafwa Edra Tidningar, derpå har ock hela wår Frihet sitt bestånd. Härjemte följer til Sälskapets uprättande och bestånd per Banco Ett Hundrade daler K:mt af den som med ömmaste känslor för Gud, Konung, Sälskapet och Fädernes landet framhärdar at wara Ädle och Höglärde Herr Magisterns
[ö]dmiuke tjenare
[A]nders Chydenius.
GCarleby d:n 26: Martii
1771.
[1]
Ädel och Höglärde Herr Magister.15
Under d:n 16. Februarii inhändigade jag Sälskapets Extractum protocolli16 om mitt antagande bland Sälskapets ledamöter jemte bijfogade Heders teknet för hwilcka jag aflägger en ödmiuk tacksejelse och önskar at så deruti kunna deltaga, at jag ei må[2] finnas dess förtroende owärdig. Åhåga felar mig ick[e] men saknas mig tid och styrcka at [upfy]lla mina skyldigheter så utbeder jag mig tilgift.17
Tidningarna äro rätt artiga.18
S[ty]cket om Tryckfriheten19 wed rätters Protoc[o]ller är af mycken wigt; jag arbetade mycket förra Riksdagen uti det ämnet, och ingen nött war hårdare at bijta på, än den at få Censor bort, och jag hade i Tryckfrihets utskottet föga bijträde i den puncten af Gynnare och wänner. Gudi låf! den är wunnen. Men at så mycket mera bekräfta denna frijhetens grundpelare skulle det tiena altför mycket, om samma Stora Deputations tryckfrihets- eller Tredie-Utskottets betänckande rörande Censuren20 skulle genom trycket blifwa allmänt. Ty deruti äro alla hufwudskäl[3] för Censuren uptagne och som jag håppas in compendio21 grundeligen beswarade. det är widlöftigare än at det kunde beqwämligen få rum uti Auroras Tidningar, men efter mitt tycke saknar allmänheten likwäl skälen til et så wälsignat Högsta Magtens beslut; och då wåra lagar icke hos oss äga bestånd efter det de oryggeligen fastställas, utan i mån af Allmänhetens öfwertygelse om deras nödwändighet och nytta så underställer jag i ödmiukhet, om icke Wärda Sälskapet genom någon notification behagade uti sina tidningar upmuntra någon Frihetens wän, at just i denna Riksdags början22 genom trycket göra samma betänckande allmänt. jag twiflar icke derpå at ju mången boktryckare funnos benägen dertil ty det papper saknar ei afsättning. Det finnes bland Stora Deputations handlingar, som ei äro[4] hemlige för 1765 och 66 års Riksdag inbundit med andra handlingar daterat i Junii el:r början af Julii månad 1766, jag såg det i Norrköping23 uti Riddare Hus Cancelliet, och tänkte extrahera det,24 men fick ei tid dertil. Conceptet ligger wäl dertil hemma i mina papper,25 men är ei correct eller avtentikt.26 särskilta vota27 därwed äro mycket widlöftiga, och af stora Deputation förkastad[e] och onödiga at tryckas men sielfwa betänckandet som bijföls tror jag ei med Ciceros styl28 göra öfwer 3 högst fyra arck trykt.
Waker mina Wärda Herrar för detta frihetens smycke, derpå hafwa Edra Tidningar, derpå har ock hela wår Frihet sitt bestånd. Härjemte följer til Sälskapets uprättande och bestånd per Banco Ett Hundrade daler K:mt af den som med ömmaste känslor för Gud, Konung, Sälskapet och Fädernes landet framhärdar at wara Ädle och Höglärde Herr Magisterns
[ö]dmiuke tjenare
[A]nders Chydenius.
GCarleby d:n 26: Martii
1771.
[1]
Jalo ja korkeasti oppinut herra maisteri.29
Helmikuun 16. päivänä vastaanotin seuran pöytäkirjanotteen koskien valintaani seuran jäseneksi ja sen liitteenä olleen kunniamerkin. Näistä esitän nöyrän kiitoksen ja toivon voivani osallistua seuran toimintaan siten, että minua[2] pidetään sen luottamuksen arvoisena. Halua minulla on, mutta jos minulla ei ole aikaa ja voimia velvollisuuksieni täyttämiseksi, niin pyydän itselleni anteeksiantoa.
Lehdet30 ovat melko onnistuneita.
Tuomioistuinten pöytäkirjojen painovapautta koskeva kappale31 on hyvin tärkeä. Työskentelin paljon sen aiheen parissa viime valtiopäivillä, eikä ollut kovempaa pähkinää purtavaksi kuin se, että sensori saatiin poistettua, ja painovapausvaliokunnassa en saanut juurikaan tukea suosijoilta ja ystäviltä. Se on kuitenkin saavutettu, Jumalan kiitos! Mutta vielä paljon enemmän tätä vapauden peruspilaria vahvistaisi se, että kyseisen suuren deputaation painovapaus- eli kolmannen valiokunnan mietintö sensuurista32 julkaistaisiin painosta, sillä siinä on käyty läpi kaikki[3] pääasialliset perustelut sensuurin puolesta, ja toivoakseni niihin on tiiviisti ja perusteellisesti vastattu. Se on liian laaja mahtuakseen mukavasti Aurora-seuran lehteen, mutta mielestäni yleisö ei kuitenkaan ole saanut tietää tämän korkeimman vallan siunatun päätöksen perusteluja. Täällä meillä lait eivät saa pysyvyyttä siitä, että ne on säädettäessä todettu järkkymättömiksi, vaan siitä, miten vakuuttunut yleisö on niiden välttämättömyydestä ja hyödyllisyydestä. Siksi esitän nöyrästi, että arvoisa seura lehdessään julkaisemallaan ilmoituksella rohkaisisi jotakin vapauden ystävää juuri näiden valtiopäivien33 alussa julkaisemaan mainitun mietinnön yleisön luettavaksi. Epäilemättä moni kirjanpainaja olisi halukas tähän, koska sillä paperilla olisi menekkiä. Se on suuren deputaation vuosien 1765–1766 valtiopäivien asiakirjoissa, jotka eivät ole[4] salaisia, sidottuna muiden kesäkuussa tai heinäkuun alussa 1766 päivättyjen asiakirjojen yhteyteen. Näin sen Norrköpingissä34 ritarihuoneen kansliassa ja aioin tehdä siitä otteen, mutta minulla ei ollut siihen aikaa. Sen konsepti on toki kotona papereitteni joukossa,35 mutta se ei ole virheetön eikä vastaa lopullista. Siihen liittyvät eriävät mielipiteet ovat hyvin laajoja, ja suuri deputaatio on ne hylännyt, joten niiden painattaminen on tarpeetonta. Mutta itse hyväksytty mietintö ei luullakseni ole kuin kolme tai korkeintaan neljä arkkia cicerokirjasimella painettuna.
Huolehtikaa, arvoisat herrat, tästä vapauden jalokivestä, siitä riippuu lehtenne ja myös koko vapautemme säilyminen.
Tämän ohessa seuraa sata pankin kuparitaaleria36 seuran perustamista ja jatkuvuutta varten häneltä, joka hellimmin tuntein Jumalaa, kuningasta, seuraa ja isänmaata kohtaan on säilyvä jalon ja korkeasti oppineen herra maisterin nöyränä palvelijana.
Anders Chydenius
Kokkolassa 26. maaliskuuta 1771
Suom. Veli-Matti Pussinen
Unfortunately this content isn't available in English
[1]
Ädel och Höglärde Herr Magister.37
Under d:n 16. Februarii inhändigade jag Sälskapets Extractum protocolli38 om mitt antagande bland Sälskapets ledamöter jemte bijfogade Heders teknet för hwilcka jag aflägger en ödmiuk tacksejelse och önskar at så deruti kunna deltaga, at jag ei må[2] finnas dess förtroende owärdig. Åhåga felar mig ick[e] men saknas mig tid och styrcka at [upfy]lla mina skyldigheter så utbeder jag mig tilgift.39
Tidningarna äro rätt artiga.40
S[ty]cket om Tryckfriheten41 wed rätters Protoc[o]ller är af mycken wigt; jag arbetade mycket förra Riksdagen uti det ämnet, och ingen nött war hårdare at bijta på, än den at få Censor bort, och jag hade i Tryckfrihets utskottet föga bijträde i den puncten af Gynnare och wänner. Gudi låf! den är wunnen. Men at så mycket mera bekräfta denna frijhetens grundpelare skulle det tiena altför mycket, om samma Stora Deputations tryckfrihets- eller Tredie-Utskottets betänckande rörande Censuren42 skulle genom trycket blifwa allmänt. Ty deruti äro alla hufwudskäl[3] för Censuren uptagne och som jag håppas in compendio43 grundeligen beswarade. det är widlöftigare än at det kunde beqwämligen få rum uti Auroras Tidningar, men efter mitt tycke saknar allmänheten likwäl skälen til et så wälsignat Högsta Magtens beslut; och då wåra lagar icke hos oss äga bestånd efter det de oryggeligen fastställas, utan i mån af Allmänhetens öfwertygelse om deras nödwändighet och nytta så underställer jag i ödmiukhet, om icke Wärda Sälskapet genom någon notification behagade uti sina tidningar upmuntra någon Frihetens wän, at just i denna Riksdags början44 genom trycket göra samma betänckande allmänt. jag twiflar icke derpå at ju mången boktryckare funnos benägen dertil ty det papper saknar ei afsättning. Det finnes bland Stora Deputations handlingar, som ei äro[4] hemlige för 1765 och 66 års Riksdag inbundit med andra handlingar daterat i Junii el:r början af Julii månad 1766, jag såg det i Norrköping45 uti Riddare Hus Cancelliet, och tänkte extrahera det,46 men fick ei tid dertil. Conceptet ligger wäl dertil hemma i mina papper,47 men är ei correct eller avtentikt.48 särskilta vota49 därwed äro mycket widlöftiga, och af stora Deputation förkastad[e] och onödiga at tryckas men sielfwa betänckandet som bijföls tror jag ei med Ciceros styl50 göra öfwer 3 högst fyra arck trykt.
Waker mina Wärda Herrar för detta frihetens smycke, derpå hafwa Edra Tidningar, derpå har ock hela wår Frihet sitt bestånd. Härjemte följer til Sälskapets uprättande och bestånd per Banco Ett Hundrade daler K:mt af den som med ömmaste känslor för Gud, Konung, Sälskapet och Fädernes landet framhärdar at wara Ädle och Höglärde Herr Magisterns
[ö]dmiuke tjenare
[A]nders Chydenius.
GCarleby d:n 26: Martii
1771.
[1]
Jalo ja korkeasti oppinut herra maisteri.51
Helmikuun 16. päivänä vastaanotin seuran pöytäkirjanotteen koskien valintaani seuran jäseneksi ja sen liitteenä olleen kunniamerkin. Näistä esitän nöyrän kiitoksen ja toivon voivani osallistua seuran toimintaan siten, että minua[2] pidetään sen luottamuksen arvoisena. Halua minulla on, mutta jos minulla ei ole aikaa ja voimia velvollisuuksieni täyttämiseksi, niin pyydän itselleni anteeksiantoa.
Lehdet52 ovat melko onnistuneita.
Tuomioistuinten pöytäkirjojen painovapautta koskeva kappale53 on hyvin tärkeä. Työskentelin paljon sen aiheen parissa viime valtiopäivillä, eikä ollut kovempaa pähkinää purtavaksi kuin se, että sensori saatiin poistettua, ja painovapausvaliokunnassa en saanut juurikaan tukea suosijoilta ja ystäviltä. Se on kuitenkin saavutettu, Jumalan kiitos! Mutta vielä paljon enemmän tätä vapauden peruspilaria vahvistaisi se, että kyseisen suuren deputaation painovapaus- eli kolmannen valiokunnan mietintö sensuurista54 julkaistaisiin painosta, sillä siinä on käyty läpi kaikki[3] pääasialliset perustelut sensuurin puolesta, ja toivoakseni niihin on tiiviisti ja perusteellisesti vastattu. Se on liian laaja mahtuakseen mukavasti Aurora-seuran lehteen, mutta mielestäni yleisö ei kuitenkaan ole saanut tietää tämän korkeimman vallan siunatun päätöksen perusteluja. Täällä meillä lait eivät saa pysyvyyttä siitä, että ne on säädettäessä todettu järkkymättömiksi, vaan siitä, miten vakuuttunut yleisö on niiden välttämättömyydestä ja hyödyllisyydestä. Siksi esitän nöyrästi, että arvoisa seura lehdessään julkaisemallaan ilmoituksella rohkaisisi jotakin vapauden ystävää juuri näiden valtiopäivien55 alussa julkaisemaan mainitun mietinnön yleisön luettavaksi. Epäilemättä moni kirjanpainaja olisi halukas tähän, koska sillä paperilla olisi menekkiä. Se on suuren deputaation vuosien 1765–1766 valtiopäivien asiakirjoissa, jotka eivät ole[4] salaisia, sidottuna muiden kesäkuussa tai heinäkuun alussa 1766 päivättyjen asiakirjojen yhteyteen. Näin sen Norrköpingissä56 ritarihuoneen kansliassa ja aioin tehdä siitä otteen, mutta minulla ei ollut siihen aikaa. Sen konsepti on toki kotona papereitteni joukossa,57 mutta se ei ole virheetön eikä vastaa lopullista. Siihen liittyvät eriävät mielipiteet ovat hyvin laajoja, ja suuri deputaatio on ne hylännyt, joten niiden painattaminen on tarpeetonta. Mutta itse hyväksytty mietintö ei luullakseni ole kuin kolme tai korkeintaan neljä arkkia cicerokirjasimella painettuna.
Huolehtikaa, arvoisat herrat, tästä vapauden jalokivestä, siitä riippuu lehtenne ja myös koko vapautemme säilyminen.
Tämän ohessa seuraa sata pankin kuparitaaleria58 seuran perustamista ja jatkuvuutta varten häneltä, joka hellimmin tuntein Jumalaa, kuningasta, seuraa ja isänmaata kohtaan on säilyvä jalon ja korkeasti oppineen herra maisterin nöyränä palvelijana.
Anders Chydenius
Kokkolassa 26. maaliskuuta 1771
Suom. Veli-Matti Pussinen
Unfortunately this content isn't available in English
Föregående avsnitt:
Följande avsnitt:
Platser: Norrköping Stockholm
Personer: Porthan, Henrik Gabriel
Bibelställen:
Teman: