Brev till Mennander 12.10.1768

[1]

Högwördigste Herr Doctor Biskop och Procancellaire.23Herr Doctor Biskop och Procancellaire: Carl Fredrik Mennander, biskop i Åbo stift 1757–1775 och prokansler för akademin i Åbo 1757–1775.

Hög Gunstigste Förman.

Nu kan jag åter icke längre hålla mig från det angenämaste af mina nöjen, at igenom bref upwachta Högwördigste Herr Biskopen.

Den bedröfweliga ödeläggelse af alla näringar, och derpå följande nöd, samt dermed förknippade utflyttningar, Banqverou[2]ter24bankrutter, konkurser, inställelser av alla betalningar etc:a som alla förut blifwit wista wara en fölgd af det antagna Finance Systemet börja nu alt mer och mer at wisa sig.

Wij hafwa Gudi låf mäst öfwer alt i Österbotn ecclesias puras,25ecclesias puras: lat. rena församlingar; rena i den bemärkelsen att det i Österbotten mest fanns självägande bönder och väldigt få ur överklassen som ei äro öfwerswimmade af Herrskaper, och bära wij oss just derföre i det längsta, icke destå mindre gå auctioner och executioner hos oss i swang öfwer alt; 4: stycken af mina 40 åboer i Nederwetil hafwa alleredan gått öfwer ända, och nog äro wist 8, som ännu hwardag wänta på samma öde, alt til Kronans och Rikets förmån, och Statswärckets hielp. Jag kommer ei i hog, om jag sidst berättade26om jag sidst berättade: Inga tidigare brev från Chydenius till Carl Fredrik Mennander har bevarats. det en länsman i Wermland haft 500 executions order, som enligt förordningen wid embets förlust bordt innom 2 månader wara exeqverade, hwarföre han warit nödsakad at taga af Häradsrätten bewis derpå, at det wore honom[3] omöjeligit, at exeqvera dem på 2 års tid. Från Stockholm berättas, at ingen wäxel säljes på Börsen, och Coursen börjar at stiga. det är wist, sölfrets och andra wahrors pris har begynt mot hösten at märckeligen höja sig. Gud nåde oss! det bebådar ny osäkerhet; och det har fallit mig in wara en fölgd af Rådkammarens mått27åtgärder at förwara bruken från undergång genom förlager etc:a.

Det war märckeligit, at Sal: R: R: Löfvenhielm28Sal.: R: R: Löfvenhielm: Riksrådet Carl Gustaf Löwenhjelm hade dött i kallbrand den 7 mars 1768. Löwenhjelm var en av de centrala ledarna för mössorna och drabbades som bruks­ägare hårt av den penningpolitik som han själv varit med om att driva. för sin död fick så dryg känning af penningeställningen den han med magt sökte at förswara, at han sielf måste tadla den til slut, och så när blifwa ett offer för den samma til sin wälmåga.

Frijhet at få anständigt nära sig och säkerhet at få sin wahra betalt uti stadgat mynt, wore efter min oförgripeliga tancka alt hwad en Regering genom lagar kan göra til näringarnas upkomst. Men jag förlåter icke den goda Kryger, som sielf i sina lediga stunder,29i sina lediga stunder: Åsyftar Johan Fredrik Krygers verk Tankar wid lediga stunder 1–3 (1761–1766), i vars tredje del samt i veckoskriften Den Förnuftige Fritänkaren Kryger hade kritiserat Chydenius för ifrågasättandet av produktplakatet. om folckmängden förr och efter syndafloden wisar huru hiskeligen folckmängden ökte sig i forna tider, huru Städer, slögder, jordbruk etc.[4] anlades och uplifwades utan några reglerade Stads privilegier classificationer, Stads- och Landtmanna näringar, med mera, som wet, at Swerge fordom warit talrikare på folck, och aldrig wetat af sådant men icke destå mindre med yttersta ifwer fächtar för regleringen, och jag wet icke om jag misstager mig då jag säger, at han genom förfächtandet af den sattsen i bästa wälmening skadar Riket mera i längden än hela Pommerska Campagnien.30Pommerska Campagnien: Åsyftar pommerska kriget 1757–1762 mellan Sverige och Preussen. Kriget belastade de svenska statsfinanserna hårt. Det sednare dödade straxt, men det förra lägger grunden til ett lönligt gift, hwarigenom Staten under den lyckeligaste Regering trånar bort31trånar bort: förtvinar, blir kraftlös i längden.

Bostälsinrättningen i Westerbotn för Officerare32Bostälsinrättningen ... för Officerare: Vid riksdagen 1766 hade man stadfäst att allmogen skulle bistå Västerbottens regemente i reparationsarbeten på boställsbyggnaderna. Det här hade väckt stort missnöje bland allmogen och föranledde många klagomål vid riksdagen 1769–1770. är nu förwandlad til en landsplåga. den blef sidsta Riksdag bijfallen, men det är ohyggeligit at tala om tilgången derwed.

Höö wäxten war ömnog i år och bärgningen medelmåttig, men det mykna höstwatnet af ett continuerligit rägn har utmed älfwarna gåt up uti höladorna, och wed denna GCarleby elf33GCarleby elf: Perho å allena förskemt säkert 8 a 900 winterlass höö.348 a 900 winterlass höö: Ett vinterlass hö motsvarade enligt skattebestämmelserna 50 lispund eller ca 425 kg. Sädeswäxten war ock någorlun[5]da, men står ännu til en tredie del på åkren, och af det som är inbärgat har äfwen rägnet genom mältande35här: oavsiktlig och oönskad groningsprocess bortskämt mycket.

Twenne Spaniefarare36handelsfartyg som gick i fraktfart på Spanien eller andra utrikesorter äro i sommar redan för wår stad utgångna; och Capitain Lalin,37Sjökapten Johan Gustaf Lalin från Gamlakarleby. som hwar dag wäntas från Holland skall ock fara ut til winteren, om han hinner. I Westerbotn är ock en Spaniefarare hemkommen, men til föga gagn för landet, ty rederiet har stannat i håret på hwar annan, och lasten ligger seqvestrerad.38beslagtagen men ännu häftigare dragas städerne med at hindra bonde seglation.39hindra bonde seglation: Enligt ett beslut taget vid riksdagen 1766 beviljades bönderna rätt att fritt föra sina egna produkter till alla inhemska städer. År 1768 klagade borgarna i Umeå och Piteå att bönderna transporterade sina produkter till Stockholm på större fartyg än vad bestämmelserna föreskrev, vilket ledde till en långvarig konflikt i frågan. En del fartyg hafwa seglat bort med wåld, andra ligga under seqvester, och ingen får den minsta credit. Med ett ord: Borgare och Bönder äta up hwarandra, men Bonden får altid först sätta emellan. Högwördigste Herr Biskopen behagade i sitt Högtwördade40Efter detta saknas ett ord, ev. ”brev” eller ”svar”. en gång nemna at köpmanna-wahrorna icke falla i samma mån, som Landtmanna, och just detta röjer, hwem som äger en öfwerlägsen styrcka, at[6] nedtwinga priset på andras och i det längsta bijbehålla det på egna wahror. Månne Städerna genom en sparsammare hushållning i de fram flutna tider framför Landtmannen wunnit detta försprång? eller månne icke privilegier etc. få någon del deruti? som efter mitt begrep alla tider banat lagliga wägar til wissas wälmåga och pluralitetens förtryck.

Det klagas nu allmänt, at tryckfrijheten alstrar af sig idel owet och ­sqwaller. I synnerhet är gallan sprängd41gallan sprängd: ilskan eller förbittringen riktad emot wårt Stånd; Men jag blifwer doch wed den tanckan, at det goda, nemligen nations uplysning, som der­igenom winnes öfwerträffar det onda, och alla få sin läxa, och blifwa warsammare hwarigenom Regerings sättet och friheten aldra säkrast bewaras.

Wår goda Mag: Pazelius42Mathias Pazelius, kaplan i Gamlakarleby från 1759 är extremt liderlig, en oärhörd förargelse för församlingen och en skamfläck för sitt stånd. Han Christnade för några weckor ett barn hos Fiskalen i Staden;43Fiskalen i Staden: Jakob Asplund var stadsfiskal i Gamlakarleby. Asplunds och hans hustru Maria Peitzos (el. Peitzius) fjärde barn, dottern Brita, döptes av den uppenbarligen rätt berusade Pazelius den 7 augusti 1768. men han måste hållas up af klåckaren och hielpas til rätta då han icke kunde läsa, han lade sig[7] där öfwer natten och kom icke om morgonen i hog at han Christnat något barn. Mäst alla Faddrarna hafwa warit oroade deröfwer, at barnet ei blifwit döpt rätt, doch på Kyrckoherdens förklaring gifwit sig til freds. Probst: Salm:44Probst: Salm:: Johan Salmenius d.ä., kyrkoherde i Kalajoki från 1739 och kontraktsprost från 1755 säges hafwa twå gångor från Dom Capitlet fått befallning, at göra sig derom underrättad, men han achtar sig för sådant, och will tysta ned alt. Många bönder wet jag hafwa äfwen hos oss plichtat för fylleri, som ei supa 1/3 del mot honom, men han går frij til ett bewis huru olika lasterna straffas hos gemene man och Ämbets män. Herren i nåder förbarme sig öfwer oss, och hielpe än sin förfallna församling!

Jag wet wäl, at jag, så wäl genom min widlöftighet, som oförsynta ut­låtelser uttröttat Högwördigste Herr Biskopens tålamod; Men förlåt Högwördigste Fader den som icke får någon roo, utan at öpna sitt innersta, och som icke destå mindre med aldra diupaste wördnad framhärdar til grafwen

Högwördigste Herr Doctorns Biskopens och Procancellairens

aldraödmiukaste tienare Anders Chydenius

Nedervetil d:n 12: Octobr: 1768.

1. Herr Doctor Biskop och Procancellaire: Carl Fredrik Mennander, biskop i Åbo stift 1757–1775 och prokansler för akademin i Åbo 1757–1775.
2. bankrutter, konkurser, inställelser av alla betalningar
3. ecclesias puras: lat. rena församlingar; rena i den bemärkelsen att det i Österbotten mest fanns självägande bönder och väldigt få ur överklassen
4. om jag sidst berättade: Inga tidigare brev från Chydenius till Carl Fredrik Mennander har bevarats.
5. åtgärder
6. Sal.: R: R: Löfvenhielm: Riksrådet Carl Gustaf Löwenhjelm hade dött i kallbrand den 7 mars 1768. Löwenhjelm var en av de centrala ledarna för mössorna och drabbades som bruks­ägare hårt av den penningpolitik som han själv varit med om att driva.
7. i sina lediga stunder: Åsyftar Johan Fredrik Krygers verk Tankar wid lediga stunder 1–3 (1761–1766), i vars tredje del samt i veckoskriften Den Förnuftige Fritänkaren Kryger hade kritiserat Chydenius för ifrågasättandet av produktplakatet.
8. Pommerska Campagnien: Åsyftar pommerska kriget 1757–1762 mellan Sverige och Preussen. Kriget belastade de svenska statsfinanserna hårt.
9. trånar bort: förtvinar, blir kraftlös
10. Bostälsinrättningen ... för Officerare: Vid riksdagen 1766 hade man stadfäst att allmogen skulle bistå Västerbottens regemente i reparationsarbeten på boställsbyggnaderna. Det här hade väckt stort missnöje bland allmogen och föranledde många klagomål vid riksdagen 1769–1770.
11. GCarleby elf: Perho å
12. 8 a 900 winterlass höö: Ett vinterlass hö motsvarade enligt skattebestämmelserna 50 lispund eller ca 425 kg.
13. här: oavsiktlig och oönskad groningsprocess
14. handelsfartyg som gick i fraktfart på Spanien eller andra utrikesorter
15. Sjökapten Johan Gustaf Lalin från Gamlakarleby.
16. beslagtagen
17. hindra bonde seglation: Enligt ett beslut taget vid riksdagen 1766 beviljades bönderna rätt att fritt föra sina egna produkter till alla inhemska städer. År 1768 klagade borgarna i Umeå och Piteå att bönderna transporterade sina produkter till Stockholm på större fartyg än vad bestämmelserna föreskrev, vilket ledde till en långvarig konflikt i frågan.
18. Efter detta saknas ett ord, ev. ”brev” eller ”svar”.
19. gallan sprängd: ilskan eller förbittringen riktad
20. Mathias Pazelius, kaplan i Gamlakarleby från 1759
21. Fiskalen i Staden: Jakob Asplund var stadsfiskal i Gamlakarleby. Asplunds och hans hustru Maria Peitzos (el. Peitzius) fjärde barn, dottern Brita, döptes av den uppenbarligen rätt berusade Pazelius den 7 augusti 1768.
22. Probst: Salm:: Johan Salmenius d.ä., kyrkoherde i Kalajoki från 1739 och kontraktsprost från 1755

[1]

Korkea-arvoisin herra tohtori, piispa ja varakansleri.45Carl Fredrik Mennander, Turun hiippakunnan piispa 1757–1775 ja Turun akatemian varakansleri 1757–1775 Korkeasti suosiollisin esimies.

Nyt en taas enää voi pidättäytyä miellyttävimmästä huvistani, eli tervehtimästä kirjeitse korkea-arvoista herra piispaa.

Yhä enenevässä määrin tulee näkyville kaikissa elinkeinoissa tapahtuva romahdus, siitä seuraava kurjuus ja siihen liittyvät maastamuutot, vara­rikot[2] ym., joiden kaikkien on aiemmin osoitettu olevan seurausta omaksutusta rahajärjestelmästä.

Jumalan kiitos meillä on kaikkialla Pohjanmaalla enimmäkseen puhtaat seurakunnat,46puhtaat seurakunnat: Alkutekstissä lat. ecclesias puras; ”puhtaalla” tarkoitetaan tässä sitä, että Pohjanmaalla itsenäiset talonpojat olivat enemmistönä ja että yläluokkaan kuuluvia säätyläisiä oli hyvin vähän. jotka eivät ole herrasväkeä tulvillaan, ja juuri siksi me kestämme kaikkein pisimpään. Siitä huolimatta huutokaupat ja ulosotot ovat meillä kaikkialla hyvin yleisiä. Neljästäkymmenestä talonpojastani Alavetelissä jo neljä on mennyt vararikkoon, ja niitä, jotka vielä joka päivä odottavat samaa kohtaloa, on kai kahdeksan, tämä kaikki kruunun ja valtakunnan eduksi ja valtion avuksi. En muista kerroinko viimeksi,47kerroinko viimeksi: Aikaisempia Chydeniuksen Mennanderille lähettämiä kirjeitä ei ole säilynyt. että Värmlannissa eräällä nimismiehellä on ollut 500 ulosottomääräystä, jotka asetuksen mukaan olisi pitänyt saada kahden kuukauden kuluessa pantua täytäntöön viran menettämisen uhalla. Siksi hän on ollut pakotettu pyytämään kihlakunnanoikeudelta todistuksen siitä, että hänen olisi mahdoton[3] toimittaa niitä kahden vuoden kuluessa. Tukholmasta kerrotaan, että vekseleitä ei myydä pörssissä ja kurssi alkaa nousta. On varmaa, että hopean ja muiden tavaroiden hinta on syksyä kohden alkanut huomattavasti nousta. Herra meitä varjelkoon! Tämä ennustaa uutta epävarmuutta, ja mieleeni on johtunut, että se on seurausta valtaneuvoston toimenpiteistä pelastaa ruukit luotoilla jne.

Oli huomionarvoista, että edesmennyt valtaneuvos Löwenhjelm48Valtaneuvos Carl Gustaf Löwenhjelm oli kuollut kuolion seurauksena 7.3.1768. Löwen­hjelm oli yksi keskeisiä myssyjohtajia ja joutui suurena ruukinomistajana kärsimään pahoin rahapolitiikasta, jota oli itse ollut ajamassa. ennen kuolemaansa sai niin ankarasti tuntea nahoissaan vaikutukset niistä taloudellisista toimenpiteistä, joita hän itse kaikin keinoin oli puolustanut, että hänen lopulta täytyi moittia niitä ja että hänen hyvinvointinsa oli joutua niiden uhriksi.

Vilpitön mielipiteeni on, että vapaus hankkia elantonsa säädyllisesti ja varmuus siitä, että saa maksun tavaroistaan vakaassa rahassa, ovat ainoat asiat, jotka takaamalla hallitus voi lainsäädännön keinoin toimia elinkeinojen virkoamisen puolesta. Mutta en anna anteeksi hyvälle Krygerille, joka Lediga stunder -teoksessaan49Viittaa Johan Fredrik Krygerin teokseen Tankar wid lediga stunder 1–3 (1761–1766), jonka kolmannessa osassa sekä marraskuusta 1767 julkaisemassaan viikkolehdessä Den Förnuftige Fritänkaren Kryger oli arvostellut Chydeniusta tuoteplakaatin kyseenalaistamisesta. vertaamalla väkilukua ennen ja jälkeen vedenpaisumuksen osoittaa itse, miten suuresti väkiluku kasvoi muinaisina aikoina, ja miten kaupungit, käsityöt, maanviljely ym.[4] pantiin alkuun ja saatettiin kukoistukseen ilman mitään säädeltyjä kaupunkiprivilegioita, luokitteluja, kaupunki- ja maaseutuelinkeinojen erottelua, ynnä muuta sellaista, ja joka tietää, että Ruotsi muinoin on ollut väkirikkaampi, eikä täällä koskaan ollut tietoakaan tuollaisista asioista, mutta puhuu silti äärimmäisellä innolla sääntelyn puolesta. En tiedä erehdynkö, kun sanon, että hän puolustamalla tätä väitettä hyvää tarkoittaen ajan kuluessa vahingoittaa valtakuntaa enemmän kuin koko Pommerin sotaretki.50Ruotsin ja Preussin välillä käyty Pommerin sota 1757–1762 muodostui suureksi rasitukseksi valtiontaloudelle. Jälkimmäinen tappoi heti, mutta edellinen luo pohjan salakavalalle myrkylle, jonka kautta valtio kaikkein oivallisimmankin hallituksen alaisuudessa ennen pitkää kuihtuu pois.

Upseeriston virkatalolaitos Länsipohjassa51Upseeriston virkatalolaitos Länsipohjassa: Valtiopäivillä 1766 annettu asetus salli Länsipohjan rykmentin käyttää rahvasta virkatalojen rakennustöissä. Tämä herätti tyytymättömyyttä ja johti lukuisiin valituksiin vuosien 1769–1770 valtiopäivillä. on nyt muuttunut maanvaivaksi. Se hyväksyttiin edellisillä valtiopäivillä, mutta on kauheaa puhua siitä, miten asiassa on menetelty.

Heinänkasvu oli tänä vuonna runsasta ja sato keskinkertainen, mutta runsas syystulva on jatkuvan sateen johdosta noussut heinälatoihin jokien varsilla. Ja yksistään tämän Kokkolanjoen52Perhonjoen varrella on pilaantunut varmasti 800–900 talvikuormaa heinää. Viljan kasvu oli myös kohtalaista,[5] mutta kolmasosa siitä on vielä pelloilla, ja siitä osasta, joka on korjattu, on sade myös itämisen takia pilannut paljon.

Kaksi espanjankävijää on tänä kesänä jo lähtenyt kaupungistamme, ja kapteeni Lalin,53kokkolalainen merikapteeni Johan Gustaf Lalin jota joka päivä odotetaan Hollannista, on myös lähdössä ulos talveksi, mikäli hän ehtii. Myös Länsipohjaan on yksi espanjankävijöistä tullut kotiin, mutta siitä on vähän hyötyä maankolkalle, sillä varustajat ovat riitaantuneet ja lasti makaa takavarikoituna. Mutta vielä rajummin kaupungit taistelevat talonpoikaispujehduksen estämisen puolesta.54talonpoikaispujehduksen estämisen puolesta: Talonpojat saivat valtiopäivien 1766 tekemän päätöksen nojalla vapaasti viedä omia tuotteitaan myytäväksi kaikkiin kotimaan kaupunkeihin. Vuonna 1768 Uumajan ja Piitimen porvarit valittivat, että talonpojat veivät tuotteitaan Tukholmaan käyttäen suurempia aluksia kuin määräykset sallivat, mikä johti pitkäaikaisiin riitaisuuksiin. Osa aluksista on purjehtinut pois väkivalloin, osa on takavarikoituina ja kukaan ei saa vähäisintäkään luottoa. Sanalla sanoen: Porvarit ja talonpojat syövät toisensa, mutta talonpoika joutuu aina ensin maksumieheksi. Korkea-arvoisin herra piispa suvaitsi korkea-arvoisessa55tästä puuttuu sana, luultavasti ”kirjeessään”, ”vastauksessaan” tms. kerran mainita, että kauppatavaroiden arvo ei laske samassa määrin kuin maalaisten tuotteiden arvo. Juuri tämä paljastaa, kenellä on ylivertainen voima[6] painaa alas toisten tuotteiden hinnat ja mahdollisimman pitkään säilyttää ne omien tuotteidensa osalta. Ovatkohan kaupungit saavuttaneet tämän edun suhteessa maamieheen säästeliäämmällä taloudenpidolla menneinä aikoina? Vai mahtaako privilegioilla ym. olla jokin osuus siihen? Minun käsitykseni mukaan ne ovat kaikkina aikoina valmistaneet laillisia väyliä muutamien hyvinvoinnille ja enemmistön sorrolle.

Nyt valitetaan yleisesti, että painovapaus aiheuttaa pelkkää herjausta ja juoruja. Sappea on erityisesti vuodatettu meidän säätyämme vastaan. Mutta minä pysyn kuitenkin siinä kannassa, että sillä saavutettava hyvä, nimittäin kansakunnan valistuminen, vie voiton pahasta. Kaikki saavat läksynsä ja muuttuvat varovaisemmiksi, jonka kautta hallitustapa ja vapaus kaikkein varmimmin säilytetään.

Hyvä maisterimme Pazelius56Mathias Pazelius oli toiminut kappalaisena Kokkolassa vuodesta 1759 lähtien. on äärimmäisen siivoton, sanoin kuvaamaton suuttumuksen aihe seurakunnalle ja häpeätahra säädylleen. Muutama viikko sitten hän suoritti lapsenkasteen kaupunginviskaalin57Kokkolan kaupunginviskaali oli Jakob Asplund. Ilmeisen päihtynyt Pazelius kastoi Asplundin ja hänen vaimonsa Maria Peitzon (Peitziuksen) neljännen lapsen, Brita-tyttären 7.8.1768. luona. Mutta lukkarin oli pidettävä hänet pystyssä ja autettava toimituksessa, kun hän ei kyennyt lukemaan. Hän nukkui yönsä[7] siellä eikä aamulla muistanut, että oli kastanut lapsen. Lähes kaikki kummit ovat olleet huolissaan siitä, että lasta ei ole kastettu oikein, tosin he ovat tyyntyneet saatuaan kirkkoherran selityksen. Sanotaan, että rovasti Salmenius58Johan Salmenius vanhempi, Kalajoen kirkkoherra vuodesta 1739 ja lääninrovasti vuodesta 1755 on kaksi kertaa saanut tuomiokapitulilta määräyksen ottaa selvää asiasta, mutta hän varoo sellaista ja haluaa painaa kaiken villaisella. Tiedän, että meillä monet talonpojat ovat saaneet sakkoja juopottelusta, vaikka eivät ryyppää edes kolmasosaa siitä, mitä hän juo. Mutta hän kulkee vapaana, todistaen miten eri tavalla synneistä rangaistaan rahvaan miestä ja virkamiestä. Armollinen Herra armahtakoon meitä ja auttakoon vielä langennutta seurakuntaansa!

Tiedän hyvin, että olen sekä laajasanaisuudellani että ujostelemattomilla vuodatuksillani koetellut korkea-arvoisen herra piispan kärsivällisyyttä. Mutta korkea-arvoisin isä, anna anteeksi sille, joka ei saa mitään rauhaa avaamatta sisintään, ja joka siitä huolimatta kaikkein syvintä kunnioitusta osoittaen pysyy hautaan saakka korkea-arvoisen herra tohtori piispan ja varakanslerin kaikkein nöyrimpänä palvelijana.

Anders Chydenius

Alaveteli 12. lokakuuta 1768.

Suom. Veli-Matti Pussinen

1. Carl Fredrik Mennander, Turun hiippakunnan piispa 1757–1775 ja Turun akatemian varakansleri 1757–1775
2. puhtaat seurakunnat: Alkutekstissä lat. ecclesias puras; ”puhtaalla” tarkoitetaan tässä sitä, että Pohjanmaalla itsenäiset talonpojat olivat enemmistönä ja että yläluokkaan kuuluvia säätyläisiä oli hyvin vähän.
3. kerroinko viimeksi: Aikaisempia Chydeniuksen Mennanderille lähettämiä kirjeitä ei ole säilynyt.
4. Valtaneuvos Carl Gustaf Löwenhjelm oli kuollut kuolion seurauksena 7.3.1768. Löwen­hjelm oli yksi keskeisiä myssyjohtajia ja joutui suurena ruukinomistajana kärsimään pahoin rahapolitiikasta, jota oli itse ollut ajamassa.
5. Viittaa Johan Fredrik Krygerin teokseen Tankar wid lediga stunder 1–3 (1761–1766), jonka kolmannessa osassa sekä marraskuusta 1767 julkaisemassaan viikkolehdessä Den Förnuftige Fritänkaren Kryger oli arvostellut Chydeniusta tuoteplakaatin kyseenalaistamisesta.
6. Ruotsin ja Preussin välillä käyty Pommerin sota 1757–1762 muodostui suureksi rasitukseksi valtiontaloudelle.
7. Upseeriston virkatalolaitos Länsipohjassa: Valtiopäivillä 1766 annettu asetus salli Länsipohjan rykmentin käyttää rahvasta virkatalojen rakennustöissä. Tämä herätti tyytymättömyyttä ja johti lukuisiin valituksiin vuosien 1769–1770 valtiopäivillä.
8. Perhonjoen
9. kokkolalainen merikapteeni Johan Gustaf Lalin
10. talonpoikaispujehduksen estämisen puolesta: Talonpojat saivat valtiopäivien 1766 tekemän päätöksen nojalla vapaasti viedä omia tuotteitaan myytäväksi kaikkiin kotimaan kaupunkeihin. Vuonna 1768 Uumajan ja Piitimen porvarit valittivat, että talonpojat veivät tuotteitaan Tukholmaan käyttäen suurempia aluksia kuin määräykset sallivat, mikä johti pitkäaikaisiin riitaisuuksiin.
11. tästä puuttuu sana, luultavasti ”kirjeessään”, ”vastauksessaan” tms.
12. Mathias Pazelius oli toiminut kappalaisena Kokkolassa vuodesta 1759 lähtien.
13. Kokkolan kaupunginviskaali oli Jakob Asplund. Ilmeisen päihtynyt Pazelius kastoi Asplundin ja hänen vaimonsa Maria Peitzon (Peitziuksen) neljännen lapsen, Brita-tyttären 7.8.1768.
14. Johan Salmenius vanhempi, Kalajoen kirkkoherra vuodesta 1739 ja lääninrovasti vuodesta 1755

Unfortunately this content isn't available in English