Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Muistio valiokuntien jäsenten valitsemisesta

Muistio valiokuntien jäsenten valitsemisesta

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

[1]

Luettu 25. tammikuuta 1765.

Nöyrä muistio.

Hänen kuninkaallinen majesteettinsa, joka tuntee mitä kiitettävintä hellää huolta isänmaan edusta, on katsonut tarpeelliseksi ennen määrättyä ajankohtaa1 kutsua koolle valtakunnan korkea-arvoiset säädyt auttamaan hänen kuninkaallista majesteettiaan voimakkailla keinoilla isänmaan auttamisessa. Mikään ei suoraan sanottuna liene tärkeämpää kuin niin tärkeän tehtävän aloittaminen kaikella mahdollisella huolellisuudella ja varovaisuudella.

Pyydän nöyrimmin korkea-arvoisen pappissäädyn lupaa saada kansalaisen vilpittömän hyväntahtoisuuden osoituksena, ja täyttääkseni velvollisuuteni säädyn edustajana, esittää ne keinot, joiden luulen heti alkuun[2] vaikuttavan tämän tehtävän suorittamiseen merkittävästi. Pyydän lisäksi vielä saada ilmoittaa kyseiset keinot myös kolmelle muulle säädylle.

Korkea-arvoiselle pappissäädylle on hyvin tuttua miten tärkeä tehtävä on nimittää kaikkiin deputaatioihin kunnollisia ja taitavia miehiä. Siksi valitsijamiehien tulee myös valtiopäiväsäännön mukaan vannoa Jumalalle kallis vala. Jotta tämä suuri päämäärä saavutettaisiin varmemmin, esitän nöyrimmin, että eikö valitsijamiehiä valittaessa olisi tarpeen olla mahdollisimman varovainen siinä mielessä, että ketään sellaista, jota jollain tavoin voitaisiin pitää jäävinä, ei saa valita valitsijamieheksi. Tarkoitan henkilöitä, joilla on yleisen etumme vastaisia intressejä valtion varojen hoitoon ja pankkiin liittyvissä kysymyksissä, kuten sellaiset, jotka 1) hallitsevat valtion varoja ja ovat itse säädyille tilivelvollisia, 2) jotka ovat olleet tekemisissä suoranaisesti valtion raha-asioiden hoidon kanssa valtiopäivien välisenä aikana, 3) jotka ovat velkaa tai ovat lainanneet jotakin pankista. Valitsijamieheksi ei tulisi valita ketään, 4) jolla on ollut osuutta pankin varojen hallinnassa; 5) joka nauttii palkkaa pankilta millä tahansa nimikkeellä; 6) joka kuuluu pankkivaltuuston, vaihtokonttorin tai rautakonttorin herroihin, ja 7) jolla on paikka ja äänivalta useammassa säädyssä tai yhtäläisiä etuja niiden kanssa.

Mutta jos joku, joka kuuluu johonkin näistä ryhmistä, kuitenkin valittaisiin joko tietämättömyydestä tai jonkin tarkoitusperän takia, tulisi hänen heti jäävätä itsensä sen mukaan kuin yleisessä laissa on säädetty tuomareista. Muuten hän ei[3] olisi oman säätynsä luottamuksen arvoinen. Vastaavasti tulisi jokaisen, joka tietää tällaisesta jääviydestä, heti paljastaa se ja alistaa se säätynsä harkittavaksi.

Kun näin on saatu valittua jäävittömät valitsijamiehet, näyttäisi varovaisuuden kannalta välttämättömältä, että valitsijamiehet noudattavat samaa varovaisuutta jokaisen deputaation jäsenten nimittämisessä. Erityisesti salaiseen valiokuntaan ei saisi valita muita kuin sellaisia jäseniä, jotka ovat yhtä jäävittömiä kuin he itse. Manufaktuurideputaatioon ei otettako ruukinomistajia, vientikauppiaita tai vekselinasettajia, tai pankin, rautakonttorin tai manufaktuurirahaston velallisia. Oikeusdeputaatioon ei saisi valita suoraan säädyille vastuullisia tuomareita, olivatpa he mistä tahansa säädystä tai minkälaisia tahansa. Ja niin meneteltäisiin edelleen jokaisen muun deputaation kohdalla, jonka valtakunnan korkea-arvoiset säädyt näkisivät tarpeelliseksi perustaa.

Jokainen, joka edes vähän perehtyy näihin asioihin, havaitsee helposti, miten tämä vaikuttaa valtakunnan tilanteen auttamiseen, ja miten turhia kaikki muut asetukset ovat, jos tämä asia jää huomioimatta.

Silloin nimittäin kävisi niin, että se, joka asiasta vastaa, olisi tuomarina itselleen tai muille, jotka ovat samassa asemassa kuin hän itse. Lainanottaja päättäisi velan takaisinmaksun ajankohdan ja tavan, lainanantaja millä tavoin hän haluaa lainansa maksettavaksi, palkansaaja päättäisi onko hänen palkkansa ansaittu vai ei, tuomari[4] tutkisi onko hän itse tuominnut oikein vai väärin ja niin edelleen.

Yleisen lain mukaan näissä asemissa olevat henkilöt ovat täysin jäävejä. Koska täältä ei ole mahdollista vedota mihinkään korkeampaan oikeuteen maan päällä2, on sitäkin tärkeämpää huolehtia sen jäsenten jäävittömyydestä, jotta järjestys, vapaus ja oikeudenmukaisuus kukoistaisivat tässä valtakunnan korkeimmassa tuomioistuimessa.

Itse Kaikkitietävä Vapahtaja valaiskoon valtakunnan korkea-arvoisia säätyjä näillä aikaistetuilla valtiopäivillä, ja myös tässä erittäin tärkeässä asiassa, löytämään nopeita ja voimakkaita keinoja, jotka suoraan palvelevat Hänen korkean nimensä kunniaa ja auttavat ahdingossa olevaa isänmaatamme.

Tukholma 25. tammikuuta 1765.

Anders Chydenius

 

Suom. Veli-Matti Pussinen


  1. ennen määrättyä ajankohtaa: Valtiopäivät oli kutsuttu kokoontumaan yhdeksän kuukautta ennen säädettyä ajankohtaa.
  2. vedota mihinkään korkeampaan oikeuteen maan päällä: Vapaudenajalla valtiopäivät käyttivät myös melko laajamittaista tuomiovaltaa. Chydenius ei kuitenkaan ensisijaisesti tarkoita tässä oikeudellisia kysymyksiä, vaan kaikkia valtiopäivillä tehtäviä poliittisia ratkaisuja. Valtiopäivienhän katsottiin olevan erehtymättömiä. Selventääkseen näkökantaansa Chydenius tekee vertauksen oikeuslaitokseen, jonka tuomareiden jääviydestä käytiin keskustelua.

Alkuperäisdokumentit

Alkukieli

[1]

Upl. d. 25. Jan. 1765.

 

Ödmiukt Memorial.

Sedan Hans Kongl. Maij:t af högstbepriselig ömhet för Fosterlandets besta funnit nödigt, för den utsatta tiden3 sammankalla Riksens Höglofl. Ständer, at bispringa Hans Kongl. Maij:st med kraftiga medel til Fäderneslandets uphielpande, tycks oförgripeligen4 ingen ting wara angelägnare, än at med all omhugsan5 och möjelig försiktighet börja et så wigtigt företagande.

Jag utbeder mig ödmiukast Högwördige Präste Ståndets låf, at i upriktigaste wälmening, såsom medborgare och Ståndets ledamot, til fullgiörande af min skyldighet, få anföra de medel jag trodt straxt i början[2] dertil mycket bidraga, och de samma äfwen de Trenne öfrige Respective Stånden meddela.

Det är Högwördige Präste Ståndet ganska bekant huru wigtig den syslan är, at til alla Deputationer utnämna redelige och skickelige män, hwarföre Electorerne äfwen enligit Riksdags Ordningen för Gud en dyr Ed hafwa at aflägga. At nu det stora ändamålet måtte så mycket säkrare winnas, underställer jag i ödmiukhet, om icke wid Electorernas wäljande wore nödigt, at bruka all möjelig försiktighet i så måtto, at ingen får utnämnas til Elector, som på något sätt kunde ansees jäfwig; det är, hafwa et stridande interesse med wårt Allmänna uti Stats wärcket och Banco ärender, såsom 1:o sådane som för sin förwaltning af Statens medel äro Ständerne sielfwe redoskyldige. 2:o som haft med sielfwa Finance wärcket mellan Riksdagarna at sysla. 3:o som antingen äro skyldiga eller lånat något utur Banquen. 4:o ingen som haft del uti förwaltningen af Banquens medel. 5:o intet någon som af Banquen under hwad titel som hälst njuter någon lön. 6:o ingen af herrar Fullmägtige i Banquen, wäxel- och järn-Contoiren, och 7:o ingen som har säte och stämma uti flere Stånd eller enahanda interesse med dem.

Men skulle någon stadd i någondera af dessa omständigheter antingen af okunnighet eller någon afsikt dock blifwa utnämnd dertil borde han, såsom om Domare i Allmänna lagen stadgat finnes, om han eij[3] wil blifwa owärdig sitt Stånds förtroende, genast jäfwa sig sielf, äfwen som en och hwar som sådant jäf wet emot någon, borde det straxt uptäcka och sitt Stånds ompröfwande underkasta.

När ojäfwiga Electorer på detta sättet äro walda, tycks försiktigheten fordra, at Electorerna åter bruka samma warsamhet wid hwarje Deputations ledamöters utnämnande, i synnerhet, at til Secreta Utskottets ledamot ingen annan, än den som är lika ojäfwig med dem sielfwa finge utnämnas, och at i Manufactur Deputation inga Bruksägare, exporteurer, eller trassenter6, Banquens, Järn-Contoirets och Manufactur fonds skuldenärer må intagas, samt at inga för Ständer directe Redogiörande Domare af hwad Stånd och wilckor de hälst wara må, finge rum i Justitiæ Deputation, och så widare i hwarje af de öfriga Deputationer, som Riksens Höglofl. Ständer kunna finna nödiga at inrätta.

Den som aldrig så litet ser in uti dessa saker7 finner lätteligen hwad inflytande detta äger på Rikets uphielpande och huru förgäfwes alla andra författningar giöras, om detta blefwe försummat.

Ty då måste hända, at förwaltaren kommer at sitta Domare öfwer sin egen förwaltning, eller öfwer andras som med honom äro uti lika omständigheter; Låntagaren at dömma om tiden och sättet til gäldens betalning; långifwaren på hwad sätt han will hafwa sitt lån betalt; löntagaren at afgiöra huruwida dess lön är förtjent eller eij; Doma[4]ren at granska om han sielf dömt rätt eller intet, med mera.

Allmänna lagen anseer personer i dessa omständigheter helt jäfwiga. Skal ordning, frihet och rättwisa florera wid denna Rikets Högsta Domstol, blifwer så mycket angelägnare at wara omtänkt på ojäfwiga ledamöter derwid, emedan härifrån eij gifwes mera något wad8 til högre rätt på jorden.

Sielf den Allwisa Förbarmaren uplyse Riksens Höglofl. Ständer at wed denna anticiperade9 Riksdag och äfwen detta högwigtiga ärende upfinna snara och kraftiga medel, som directe syfta på Hans Stora Namns ära och wårt beträngda Fäderneslands hielp.

 

Stockholm d:n 25 Januarii 1765.

Anders Chydenius


  1. för den utsatta tiden: Riksdagen hade sammankallats nio månader före utsatt tid.
  2. uppriktigt sagt, verkligen
  3. omtanke, omsorg
  4. personer som utställer eller trasserar växlar
  5. ser in uti dessa saker: sätter sig in i ämnet
  6. eij gifwes mera något wad: Under frihetstiden tog riksdagen i rätt stor utsträckning del även i rättskipningen. Chydenius avser dock inte primärt rättsliga frågor här, utan alla politiska frågor som riksdagen avgjorde – riksdagen ansågs ju vara ofelbar och det gick inte att överklaga dess beslut. För att tydliggöra sin ståndpunkt gör Chydenius en jämförelse med rättskipningen där jäv bland domare diskuterades. Domar i tviste- och brottsmål överklagades förr genom vad, medan den som var missnöjd med ett myndighetsbeslut kunde lämna in ett besvär.
  7. framflyttade, som inträffar innan förväntad eller beräknad tid

Suomi

[1]

Luettu 25. tammikuuta 1765.

Nöyrä muistio.

Hänen kuninkaallinen majesteettinsa, joka tuntee mitä kiitettävintä hellää huolta isänmaan edusta, on katsonut tarpeelliseksi ennen määrättyä ajankohtaa10 kutsua koolle valtakunnan korkea-arvoiset säädyt auttamaan hänen kuninkaallista majesteettiaan voimakkailla keinoilla isänmaan auttamisessa. Mikään ei suoraan sanottuna liene tärkeämpää kuin niin tärkeän tehtävän aloittaminen kaikella mahdollisella huolellisuudella ja varovaisuudella.

Pyydän nöyrimmin korkea-arvoisen pappissäädyn lupaa saada kansalaisen vilpittömän hyväntahtoisuuden osoituksena, ja täyttääkseni velvollisuuteni säädyn edustajana, esittää ne keinot, joiden luulen heti alkuun[2] vaikuttavan tämän tehtävän suorittamiseen merkittävästi. Pyydän lisäksi vielä saada ilmoittaa kyseiset keinot myös kolmelle muulle säädylle.

Korkea-arvoiselle pappissäädylle on hyvin tuttua miten tärkeä tehtävä on nimittää kaikkiin deputaatioihin kunnollisia ja taitavia miehiä. Siksi valitsijamiehien tulee myös valtiopäiväsäännön mukaan vannoa Jumalalle kallis vala. Jotta tämä suuri päämäärä saavutettaisiin varmemmin, esitän nöyrimmin, että eikö valitsijamiehiä valittaessa olisi tarpeen olla mahdollisimman varovainen siinä mielessä, että ketään sellaista, jota jollain tavoin voitaisiin pitää jäävinä, ei saa valita valitsijamieheksi. Tarkoitan henkilöitä, joilla on yleisen etumme vastaisia intressejä valtion varojen hoitoon ja pankkiin liittyvissä kysymyksissä, kuten sellaiset, jotka 1) hallitsevat valtion varoja ja ovat itse säädyille tilivelvollisia, 2) jotka ovat olleet tekemisissä suoranaisesti valtion raha-asioiden hoidon kanssa valtiopäivien välisenä aikana, 3) jotka ovat velkaa tai ovat lainanneet jotakin pankista. Valitsijamieheksi ei tulisi valita ketään, 4) jolla on ollut osuutta pankin varojen hallinnassa; 5) joka nauttii palkkaa pankilta millä tahansa nimikkeellä; 6) joka kuuluu pankkivaltuuston, vaihtokonttorin tai rautakonttorin herroihin, ja 7) jolla on paikka ja äänivalta useammassa säädyssä tai yhtäläisiä etuja niiden kanssa.

Mutta jos joku, joka kuuluu johonkin näistä ryhmistä, kuitenkin valittaisiin joko tietämättömyydestä tai jonkin tarkoitusperän takia, tulisi hänen heti jäävätä itsensä sen mukaan kuin yleisessä laissa on säädetty tuomareista. Muuten hän ei[3] olisi oman säätynsä luottamuksen arvoinen. Vastaavasti tulisi jokaisen, joka tietää tällaisesta jääviydestä, heti paljastaa se ja alistaa se säätynsä harkittavaksi.

Kun näin on saatu valittua jäävittömät valitsijamiehet, näyttäisi varovaisuuden kannalta välttämättömältä, että valitsijamiehet noudattavat samaa varovaisuutta jokaisen deputaation jäsenten nimittämisessä. Erityisesti salaiseen valiokuntaan ei saisi valita muita kuin sellaisia jäseniä, jotka ovat yhtä jäävittömiä kuin he itse. Manufaktuurideputaatioon ei otettako ruukinomistajia, vientikauppiaita tai vekselinasettajia, tai pankin, rautakonttorin tai manufaktuurirahaston velallisia. Oikeusdeputaatioon ei saisi valita suoraan säädyille vastuullisia tuomareita, olivatpa he mistä tahansa säädystä tai minkälaisia tahansa. Ja niin meneteltäisiin edelleen jokaisen muun deputaation kohdalla, jonka valtakunnan korkea-arvoiset säädyt näkisivät tarpeelliseksi perustaa.

Jokainen, joka edes vähän perehtyy näihin asioihin, havaitsee helposti, miten tämä vaikuttaa valtakunnan tilanteen auttamiseen, ja miten turhia kaikki muut asetukset ovat, jos tämä asia jää huomioimatta.

Silloin nimittäin kävisi niin, että se, joka asiasta vastaa, olisi tuomarina itselleen tai muille, jotka ovat samassa asemassa kuin hän itse. Lainanottaja päättäisi velan takaisinmaksun ajankohdan ja tavan, lainanantaja millä tavoin hän haluaa lainansa maksettavaksi, palkansaaja päättäisi onko hänen palkkansa ansaittu vai ei, tuomari[4] tutkisi onko hän itse tuominnut oikein vai väärin ja niin edelleen.

Yleisen lain mukaan näissä asemissa olevat henkilöt ovat täysin jäävejä. Koska täältä ei ole mahdollista vedota mihinkään korkeampaan oikeuteen maan päällä11, on sitäkin tärkeämpää huolehtia sen jäsenten jäävittömyydestä, jotta järjestys, vapaus ja oikeudenmukaisuus kukoistaisivat tässä valtakunnan korkeimmassa tuomioistuimessa.

Itse Kaikkitietävä Vapahtaja valaiskoon valtakunnan korkea-arvoisia säätyjä näillä aikaistetuilla valtiopäivillä, ja myös tässä erittäin tärkeässä asiassa, löytämään nopeita ja voimakkaita keinoja, jotka suoraan palvelevat Hänen korkean nimensä kunniaa ja auttavat ahdingossa olevaa isänmaatamme.

Tukholma 25. tammikuuta 1765.

Anders Chydenius

 

Suom. Veli-Matti Pussinen


  1. ennen määrättyä ajankohtaa: Valtiopäivät oli kutsuttu kokoontumaan yhdeksän kuukautta ennen säädettyä ajankohtaa.
  2. vedota mihinkään korkeampaan oikeuteen maan päällä: Vapaudenajalla valtiopäivät käyttivät myös melko laajamittaista tuomiovaltaa. Chydenius ei kuitenkaan ensisijaisesti tarkoita tässä oikeudellisia kysymyksiä, vaan kaikkia valtiopäivillä tehtäviä poliittisia ratkaisuja. Valtiopäivienhän katsottiin olevan erehtymättömiä. Selventääkseen näkökantaansa Chydenius tekee vertauksen oikeuslaitokseen, jonka tuomareiden jääviydestä käytiin keskustelua.

Englanti

Unfortunately this content isn't available in English

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: