Edellinen jakso: Kolmas katekismussaarna, § 2
Seuraava jakso: Kolmas katekismussaarna, § 4
§ 3
Tämä lukemamme teksti antaa meille tänään aiheen tarkastella
Pyhää Henkeä,
1) sen persoonaa
2) sen meille osoittamia hyviä tekoja.
Oi Pyhä Henki saavu luokseni,
valaise sieluni jne.1
Siunatut Herrassa! Kun me nyt, tarkastelumme ensimmäisessä osassa aiomme selittää, mitä meidän oikeastaan tulee yleisesti tietää ja uskoa Pyhän Hengen persoonasta, niin ensimmäinen luonteva tehtävä on selittää hänen kallis nimensä. Häntä puhutellaan oikein käyttämällä persoonanimeä Pyhä Henki, ja koska tämä nimi koostuu kahdesta sanasta, Pyhä ja Henki, haluamme lyhyesti osoittaa kummankin nimen perusteet. Molemmat on otettu Pyhästä kirjasta ja ne perustuvat siten ilmoitukseen. Hänet tunnettiin jo Vanhassa testamentissa yleisesti nimellä Henki, Jumalan Henki tai Pyhä Henki. Luomiskertomuksen ensimmäisen luvun toisessa jakeessa hän on jo saanut nimensä Jumalan Henki, kun siinä sanotaan, että Jumalan Henki liikkui vetten yllä. Saman kirjan kohdassa 6:3 Jumala valittaa, että ensimmäisen maailman ihmiset eivät halunneet antaa Jumalan Hengen rankaista itseään.279 Saman kirjan kohdassa 41:38 luemme, miten farao etsi jotakuta sellaista miestä, jossa oli Jumalan henki.3 Herra itse sanoo Moosekselle, että hän on täyttänyt Besalelin, Urin pojan Jumalan Hengellä4 2. Moos. 31:3. Ja Joosuasta Nunin pojasta luemme, että hän oli täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päälleen 5. Moos. 34:9. Mutta kävisi liian laajaksi luetella tässä kaikkia Vanhan testamentin kohtia, joissa häntä kutsutaan Hengeksi. Vielä tarpeettomampaa olisi luetella kuinka kolmas persoona mainitaan tällä nimityksellä Uuden testamentin kirjoissa, koska siinä ei ole montakaan sivua, joissa tätä nimeä ei mainita. Merkittävimmät ovat kuitenkin seuraavat. Kun hän ilmestyi kyyhkysen kaltaisena Vapahtajan kasteessa ja istui hänen päälleen, evankelista Matteus kutsuu häntä Jumalan Hengeksi Matt. 3:16, mutta Luukas Pyhäksi Hengeksi Luuk. 3:22. Kun Vapahtaja määräsi opetuslapsensa kastamaan, sen tuli tapahtua Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Matt. 28:19, ja vihdoin kun hän ikään kuin jakautuneiden tulisten kielten hahmossa asettui ensimmäisten uskovien päälle helluntaipäivänä Ap. t. 2:3–4, niin apostoleista sanotaan, että he tulivat täyteen Pyhää Henkeä. Syinä siihen, että hän kantaa tätä nimeä, ovat erityisesti seuraavat seikat. Ensinnäkin häntä sanotaan Hengeksi hänen henkisen olemuksensa vuoksi, koska hän ei lainkaan muodostu ruumiista tai materiasta, hienommasta tai karkeammasta, vaan hän on kokonaan todellinen Henki, mikä80 tosin yhtä lailla pätee myös jumaluuden ensimmäiseen persoonaan, mutta ei samalla tavoin toiseen, sen jälkeen kun Jumalan Poika oli omaksunut ja Jeesuksen siittämisessä yhdistänyt jumalallisen luontonsa inhimillisen luonnon kanssa yhdeksi persoonaksi. Toiseksi, tämä nimi liittyy hänen hengellisiin vaikutuksiinsa ihmisissä: hän herättää, valaisee ja uudestisynnyttää heitä hengelliseen elämään Kristuksessa. Meidän Vapahtajamme Jeesus itse kutsuu tätä hengestä syntymiseksi Joh. 3:5. Kolmas ja tärkein syy siihen, miksi häntä kutsutaan Hengeksi on se, että hän ikuisesti lähtee jumaluuden muista persoonista, Isästä ja Pojasta, mikä onkin kolmannen persoonan varsinainen erottava tuntomerkki, ja siksi sitä kutsutaan Isän Hengeksi Matt. 10:20. sekä Pojan Hengeksi Gal. 4:6. Tämä ilmaus näyttää olevan vertauskuva ihmisestä, joka hengittää tai puhaltaa henkeä itsestään ja heti vetää sitä jälleen takaisin sisäänsä; kielikuva ei kuitenkaan täysin tavoita tätä syvää salaisuutta eikä sitä myöskään tule käyttää kuvaamaan itse tämän Jumalasta lähtemisen tapaa.
Mutta toinen hänelle kuuluva nimitys, siis Pyhä, on yhtä raamatullinen kuin edellinenkin. Häntä kutsutaan pyhäksi jo monissa Vanhan testamentin kohdissa. Profeetta Jesaja valittaa esi-isistään, että he saattoivat murheelliseksi Pyhän Hengen Jes. 63:10, ja heti seuraavassa jakeessa hän kysyy: Missä on hän, joka asetti heihin Pyhän Henkensä?5 Ja kuningas Daavid rukoili hartaasti Jumalaa syvässä81 synninhädässään ja sanoi: Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi Ps. 51:13. On kaksi erityistä syytä, miksi häntä kutsutaan tällä tavoin. Ensimmäinen on hänen olemuksessaan: hän on täysin pyhä, niin että hänestä ei voida ajatella mitään pahaa tai epäpuhdasta, vaan hänellä on täysin jumalallinen pyhyys ja vanhurskaus. Hän on yksi niistä kolmesta pyhästä olennosta, jotka ovat Jumalassa ja joita serafit osoittivat, kun he kolme eri kertaa huusivat: Pyhä, pyhä on Herra Jumala Sebaot6 Jes. 6:3, ja joita neljä olentoa ylistivät, kun he yötä päivää huusivat Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias! Hän oli, hän on ja hän on tuleva Ilm. 4:8. Toiseksi häntä sanotaan pyhäksi sen kalliin pyhityksen työn vuoksi, joka on erityisesti hänen tehtävänsä, muita persoonia kuitenkaan poissulkematta. Hän johtaa voimakkailla armonvaikutuksillaan saastaisia ja turmeltuneita syntisiä, Jeesukseen kohdistuvan elävän uskon kautta, vanhurskauden Jumalalle mieluisaan pyhitykseen, niin että hän ei vain vapauta heidät synnin saastasta vaan myös antaa heille Välittäjänsä Jeesuksen täydellisen pyhyyden. Sitten hän uskollisesti johtaa heidät päivittäisen pyhityksen avulla läpi tämän murheenlaakson täydelliseen taivaan pyhyyteen, mitä kaikkea meillä on tilaisuus tuonnempana tarkemmin selittää.
Useiden meidän autuuteemme liittyvien tehtäviensä seurauksena hän on tämän varsinaisen ja persoonakohtaisen82 nimensä lisäksi saanut useita muitakin. Häntä kutsutaan useassa kohdassa Jumalan Hengeksi, kuten äsken kuulimme, ja Armon Hengeksi Sak. 12:10 ja Hepr. 10:29, koska hän on se, joka tekee meidät osalliseksi armosta Kristuksessa ja sinetöi sen sydämissämme niin, että voimme käyttää Paavalin sanoja efesolaisilleen Ef. 1:13. Rukouksen hengeksi sitä kutsuu äskenmainitussa kohdassa profeetta Sakarja, koska hän osin rukoilee meidän puolestamme, osin opettaa, osin kehottaa meitä rukoilemaan ja kannustaa Jumalan lapsia ahkeruuteen rukoilemisessa, niin että hän ei vain itse huuda meidän sydämessämme Abba rakas Isä vaan saa voimallaan myös meidät huutamaan. Hän on Lupauksen Henki7 Ef. 1:13, koska Uuden testamentin uskovat olivat jo Vanhassa saaneet sydämiinsä järkkymättömiä lupauksia hänen saapumisestaan heidän sydämiinsä Jes. 44:3, Joel 2:28, ja koska hän voimallaan sinetöi Jumalan armonlupaukset sydämeemme, niin että ne kaikki ovat Kyllä ja Aamen. Valittujen lasten henki8 Room. 8:15, koska hän todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia Room. 8:16. Isän ja Pojan Henki Matt. 10:20, Ef. 1:19, koska hän lähtee yhtälailla molemmista, ja vihdoin Uskon, Viisauden ja Kirkkauden Henki 2. Kor. 4:13, Ef. 1:17, 1. Piet. 4:14, koska hän kaikkea tätä saa armollisesti aikaan kaikissa uskovissa.
§. 3.
Denna vår uplästa Text gifver oss anledning at i dag betrakta
Den Heliga Anda
1) til sin Person,
2) til sina oss bevista välgärningar.
O Helge And kom til mig in,
Uplys min själ &c.9
Då vi nu, välsignade i Herranom! komma at i vår betraktelses förra del förklara hvad vi egenteligen böre veta och tro i gemen, om den Helga Andas Person, förekomma oss därvid billigt10 först hans dyra namn, at af oss förklaras. Han kallas rätteligen med sitt Personliga Namn den Helga Anda, och emedan detta namnet består af tvenne ord, nemligen Helig och Anda, vilje vi kortteligen visa orsaken til hvardera namnet. Begge äro tagne af den Heliga Skrift och således grundade i uppenbarelsen. Han har redan i Gamla Testamentet varit allmänt känd under namnet Anda, Guds Anda eller Helga Anda. I Skapelse Bokens första Capitel 2:dra versen får han redan sitt namn Guds Anda, när det heter: at Guds Ande sväfvade öfver vattnet. I samma boks 6:te Cap. v. 3. klagar Gud at menniskorna i den första verlden icke ville låta Guds Anda straffa sig.79 Cap. 41:38. läse vi at Konung Pharao sökte efter någon sådan man, som Guds Anda var uti. Herren sjelf säger til Mose, at han hade upfylt Betsaleel Uri son med Guds Ande. 2 Mos. B. 31:3. Och om Josua Nun son läse vi at han vardt upfyld med Vishets Anda, då Moses lade sina händer på honom. 5 Mos. B. 34:9. Men det blefve för vidlyftigt at upräkna alla ställen i Gamla Testamentet, där han blifvit kallad Anda. Än mera öfverflödigt vore det, at anföra huru ofta denna tredje Personen nämnes med detta namnet i Nya Testamentets skrifter, hvarest ej många blad kunna läsas, där han icke blifver omtald. De märkvärdigaste äro dock följande. Då han uppenbarades i dufvo-liknelse vid Frälsarens dop och satte sig på honom, kallas han af Evangelisten Matheo Guds Anda, Cap. 3:16. men af Lucas den Helga Anda. Cap. 3:22. När Frälsaren befalte sina Lärjungar döpa, skulle det ske i namn af Faders och Sons och den Helga Andas, Math. 28:19. och änteligen då han i sönderdelade tungors liknelse af eld satte sig på de första trogna på Pingest dagen, Ap. G. 2:3,4. heter det om Apostlarna, at the vordo upfylte af then Helga Anda. Orsakerne hvarföre han bar detta namnet äro i synnerhet följande. Först heter han Anda i anseende til sitt andeliga väsende, at han ingalunda består af någon kropp eller materie, finare eller gröfre, utan är aldeles en verkelig Ande, hvil80ket väl icke mindre kan sägas om den första Personen i Gudomen, men ej så om den andra, sedan Guds Son verkeligen antagit och uti Jesu aflelse förenat sin Gudomeliga Natur med den menniskliga til en Person. För det andra, bär han detta namnet i anseende til sina andeliga verkningar hos menniskorna, at upväcka, uplysa och på nytt föda dem til et andeligit lif i Christo, hvilket vår Frälsare Jesus sjelf kallar at födas af andanom. Joh. 3:5. För det tredje och förnämligast, kallas han anda för sitt eviga utgående af de andra Gudomens Personer Fadren och Sonen, som äfven är den tredje Personens egenteligaste skiljemärke och kallas derföre Fadrens Anda, Math. 10:20. och Sonens Anda. Gal. 4:6. Hvilket talesätt synes vara tagit liknelse-vis af en menniska, som andas eller blåser andan ifrån sig och straxt drager den til sig igen; som likväl ingalunda kan rätt föreställa denna djupa hemlighet, och bör ej heller nytjas at beskrifva sjelfva sättet af detta Gudomeliga utgående.
Men det andra namnet, som honom tillägges, nemligen Helig är icke mindre bibliskt än det förra. Han kallas helig på flera ställen redan i gamla Testamentet. Propheten Esaias klagar öfver sina förfäder, at de bedröfvade den Helga Anda, Cap. 63:10. och straxt i följande vers frågar han: hvar är then som sin Helga Anda i them gaf? Och Konung David bad innerligen Gud i sin dju81pa syndanöd och sade: Förkasta mig icke ifrån tit ansigte och tag icke tin Helga Anda ifrån mig. Ps. 51:13. Och äro i synnerhet tvenne orsaker hvarföre han kallas så. Den första ligger uti hans väsende, at han är fullkomligen helig, så at om honom ej kan tänkas något ondt eller orent, utan äger han en aldeles Gudomelig helighet och rättfärdighet. Han är en af de tre heliga varelser, som äro uti Gud, dem Zeraphim11 utmärkte, då de tre särskilta gångor ropade, Helig, Helig, Helig är Herren Gud Zebaot, Es. 6:3. och de fyra djuren beprisade, då de natt och dag ropade, Helig, Helig, Helig är Herren Gud alsmägtig, som var och som är och som komma skall. Upp. B. 4:8. För det andra heter han helig i anseende til det dyra Helgelsens verk, som honom i synnerhet, fast utan de andra Personers uteslutande, tilägnas, hvaruti han genom sina kraftiga Nådeverkningar leder orena och besmittade syndare, genom en lefvande tro på Jesum til en rättskaffens Gudi behagelig Helgelse, i det han ej allenast frisäger dem ifrån sin synda orenlighet, utan ock tilägnar dem sin Medlares Jesu fullkomliga Helighet, och sedan troligen leder dem genom denna jämmerdalen, förmedelst en dagelig Helgelse, til en fullkomlig helighet i himmelen; hvilket alt vi få längre fram tilfälle at tydeligare bevisa och förklara.
Utom detta hans egenteliga och Person82liga namn, har han äfven til följe af sina flera förrättningar til vår salighet fått flera. Han kallas Guds Anda, som vi nyss hörde på flera ställen. Nådenes Anda, Zach. 12:10. och Ebr. 10:29 emedan han är den, som gör oss delaktige utaf nåden i Christo, och beseglar densamma uti våra hjertan, at vi må bruka Pauli ord til sina Epheser Cap. 1:13. Bönenes Anda på nyssnämde ställe hos Propheten Zachariam, emedan hans dels beder för oss, dels lärer oss bedja, dels manar och drifver Guds barn til flit i bönen, så at han icke allenast ropar sjelf i våra hjertan abba Käre Fader, utan drifver oss äfven at ropa genom sin kraft. Löftsens Anda, Eph. 1:13. emedan Nya Testamentsens trogna redan i det gamla fått oryggeliga löften om hans ankomst i deras hjertan, Es. 44:3. Joels 2:28. och emedan han beseglar genom sin kraft Guds Nådelöften i vårt hjerta, at de alla äro Ja och Amen. Utkorade barns anda, Rom. 8:15. i det han vitnar med vår anda, at vi äre Guds barn. v. 16. Fadrens och Sonens Anda, Math. 10:20. Eph. 1:19. emedan han utgår lika af båda: och ändteligen Trones, Vishetens och Härlighetens Anda, 2 Cor. 4:13. Eph. 1:17. 1 Pet. 4:14. emedan han alt detta nådeligen verkar hos alla trogna.
§ 3
Tämä lukemamme teksti antaa meille tänään aiheen tarkastella
Pyhää Henkeä,
1) sen persoonaa
2) sen meille osoittamia hyviä tekoja.
Oi Pyhä Henki saavu luokseni,
valaise sieluni jne.12
Siunatut Herrassa! Kun me nyt, tarkastelumme ensimmäisessä osassa aiomme selittää, mitä meidän oikeastaan tulee yleisesti tietää ja uskoa Pyhän Hengen persoonasta, niin ensimmäinen luonteva tehtävä on selittää hänen kallis nimensä. Häntä puhutellaan oikein käyttämällä persoonanimeä Pyhä Henki, ja koska tämä nimi koostuu kahdesta sanasta, Pyhä ja Henki, haluamme lyhyesti osoittaa kummankin nimen perusteet. Molemmat on otettu Pyhästä kirjasta ja ne perustuvat siten ilmoitukseen. Hänet tunnettiin jo Vanhassa testamentissa yleisesti nimellä Henki, Jumalan Henki tai Pyhä Henki. Luomiskertomuksen ensimmäisen luvun toisessa jakeessa hän on jo saanut nimensä Jumalan Henki, kun siinä sanotaan, että Jumalan Henki liikkui vetten yllä. Saman kirjan kohdassa 6:3 Jumala valittaa, että ensimmäisen maailman ihmiset eivät halunneet antaa Jumalan Hengen rankaista itseään.1379 Saman kirjan kohdassa 41:38 luemme, miten farao etsi jotakuta sellaista miestä, jossa oli Jumalan henki.14 Herra itse sanoo Moosekselle, että hän on täyttänyt Besalelin, Urin pojan Jumalan Hengellä15 2. Moos. 31:3. Ja Joosuasta Nunin pojasta luemme, että hän oli täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päälleen 5. Moos. 34:9. Mutta kävisi liian laajaksi luetella tässä kaikkia Vanhan testamentin kohtia, joissa häntä kutsutaan Hengeksi. Vielä tarpeettomampaa olisi luetella kuinka kolmas persoona mainitaan tällä nimityksellä Uuden testamentin kirjoissa, koska siinä ei ole montakaan sivua, joissa tätä nimeä ei mainita. Merkittävimmät ovat kuitenkin seuraavat. Kun hän ilmestyi kyyhkysen kaltaisena Vapahtajan kasteessa ja istui hänen päälleen, evankelista Matteus kutsuu häntä Jumalan Hengeksi Matt. 3:16, mutta Luukas Pyhäksi Hengeksi Luuk. 3:22. Kun Vapahtaja määräsi opetuslapsensa kastamaan, sen tuli tapahtua Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Matt. 28:19, ja vihdoin kun hän ikään kuin jakautuneiden tulisten kielten hahmossa asettui ensimmäisten uskovien päälle helluntaipäivänä Ap. t. 2:3–4, niin apostoleista sanotaan, että he tulivat täyteen Pyhää Henkeä. Syinä siihen, että hän kantaa tätä nimeä, ovat erityisesti seuraavat seikat. Ensinnäkin häntä sanotaan Hengeksi hänen henkisen olemuksensa vuoksi, koska hän ei lainkaan muodostu ruumiista tai materiasta, hienommasta tai karkeammasta, vaan hän on kokonaan todellinen Henki, mikä80 tosin yhtä lailla pätee myös jumaluuden ensimmäiseen persoonaan, mutta ei samalla tavoin toiseen, sen jälkeen kun Jumalan Poika oli omaksunut ja Jeesuksen siittämisessä yhdistänyt jumalallisen luontonsa inhimillisen luonnon kanssa yhdeksi persoonaksi. Toiseksi, tämä nimi liittyy hänen hengellisiin vaikutuksiinsa ihmisissä: hän herättää, valaisee ja uudestisynnyttää heitä hengelliseen elämään Kristuksessa. Meidän Vapahtajamme Jeesus itse kutsuu tätä hengestä syntymiseksi Joh. 3:5. Kolmas ja tärkein syy siihen, miksi häntä kutsutaan Hengeksi on se, että hän ikuisesti lähtee jumaluuden muista persoonista, Isästä ja Pojasta, mikä onkin kolmannen persoonan varsinainen erottava tuntomerkki, ja siksi sitä kutsutaan Isän Hengeksi Matt. 10:20. sekä Pojan Hengeksi Gal. 4:6. Tämä ilmaus näyttää olevan vertauskuva ihmisestä, joka hengittää tai puhaltaa henkeä itsestään ja heti vetää sitä jälleen takaisin sisäänsä; kielikuva ei kuitenkaan täysin tavoita tätä syvää salaisuutta eikä sitä myöskään tule käyttää kuvaamaan itse tämän Jumalasta lähtemisen tapaa.
Mutta toinen hänelle kuuluva nimitys, siis Pyhä, on yhtä raamatullinen kuin edellinenkin. Häntä kutsutaan pyhäksi jo monissa Vanhan testamentin kohdissa. Profeetta Jesaja valittaa esi-isistään, että he saattoivat murheelliseksi Pyhän Hengen Jes. 63:10, ja heti seuraavassa jakeessa hän kysyy: Missä on hän, joka asetti heihin Pyhän Henkensä?16 Ja kuningas Daavid rukoili hartaasti Jumalaa syvässä81 synninhädässään ja sanoi: Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi Ps. 51:13. On kaksi erityistä syytä, miksi häntä kutsutaan tällä tavoin. Ensimmäinen on hänen olemuksessaan: hän on täysin pyhä, niin että hänestä ei voida ajatella mitään pahaa tai epäpuhdasta, vaan hänellä on täysin jumalallinen pyhyys ja vanhurskaus. Hän on yksi niistä kolmesta pyhästä olennosta, jotka ovat Jumalassa ja joita serafit osoittivat, kun he kolme eri kertaa huusivat: Pyhä, pyhä on Herra Jumala Sebaot17 Jes. 6:3, ja joita neljä olentoa ylistivät, kun he yötä päivää huusivat Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias! Hän oli, hän on ja hän on tuleva Ilm. 4:8. Toiseksi häntä sanotaan pyhäksi sen kalliin pyhityksen työn vuoksi, joka on erityisesti hänen tehtävänsä, muita persoonia kuitenkaan poissulkematta. Hän johtaa voimakkailla armonvaikutuksillaan saastaisia ja turmeltuneita syntisiä, Jeesukseen kohdistuvan elävän uskon kautta, vanhurskauden Jumalalle mieluisaan pyhitykseen, niin että hän ei vain vapauta heidät synnin saastasta vaan myös antaa heille Välittäjänsä Jeesuksen täydellisen pyhyyden. Sitten hän uskollisesti johtaa heidät päivittäisen pyhityksen avulla läpi tämän murheenlaakson täydelliseen taivaan pyhyyteen, mitä kaikkea meillä on tilaisuus tuonnempana tarkemmin selittää.
Useiden meidän autuuteemme liittyvien tehtäviensä seurauksena hän on tämän varsinaisen ja persoonakohtaisen82 nimensä lisäksi saanut useita muitakin. Häntä kutsutaan useassa kohdassa Jumalan Hengeksi, kuten äsken kuulimme, ja Armon Hengeksi Sak. 12:10 ja Hepr. 10:29, koska hän on se, joka tekee meidät osalliseksi armosta Kristuksessa ja sinetöi sen sydämissämme niin, että voimme käyttää Paavalin sanoja efesolaisilleen Ef. 1:13. Rukouksen hengeksi sitä kutsuu äskenmainitussa kohdassa profeetta Sakarja, koska hän osin rukoilee meidän puolestamme, osin opettaa, osin kehottaa meitä rukoilemaan ja kannustaa Jumalan lapsia ahkeruuteen rukoilemisessa, niin että hän ei vain itse huuda meidän sydämessämme Abba rakas Isä vaan saa voimallaan myös meidät huutamaan. Hän on Lupauksen Henki18 Ef. 1:13, koska Uuden testamentin uskovat olivat jo Vanhassa saaneet sydämiinsä järkkymättömiä lupauksia hänen saapumisestaan heidän sydämiinsä Jes. 44:3, Joel 2:28, ja koska hän voimallaan sinetöi Jumalan armonlupaukset sydämeemme, niin että ne kaikki ovat Kyllä ja Aamen. Valittujen lasten henki19 Room. 8:15, koska hän todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia Room. 8:16. Isän ja Pojan Henki Matt. 10:20, Ef. 1:19, koska hän lähtee yhtälailla molemmista, ja vihdoin Uskon, Viisauden ja Kirkkauden Henki 2. Kor. 4:13, Ef. 1:17, 1. Piet. 4:14, koska hän kaikkea tätä saa armollisesti aikaan kaikissa uskovissa.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 3.
Denna vår uplästa Text gifver oss anledning at i dag betrakta
Den Heliga Anda
1) til sin Person,
2) til sina oss bevista välgärningar.
O Helge And kom til mig in,
Uplys min själ &c.20
Då vi nu, välsignade i Herranom! komma at i vår betraktelses förra del förklara hvad vi egenteligen böre veta och tro i gemen, om den Helga Andas Person, förekomma oss därvid billigt21 först hans dyra namn, at af oss förklaras. Han kallas rätteligen med sitt Personliga Namn den Helga Anda, och emedan detta namnet består af tvenne ord, nemligen Helig och Anda, vilje vi kortteligen visa orsaken til hvardera namnet. Begge äro tagne af den Heliga Skrift och således grundade i uppenbarelsen. Han har redan i Gamla Testamentet varit allmänt känd under namnet Anda, Guds Anda eller Helga Anda. I Skapelse Bokens första Capitel 2:dra versen får han redan sitt namn Guds Anda, när det heter: at Guds Ande sväfvade öfver vattnet. I samma boks 6:te Cap. v. 3. klagar Gud at menniskorna i den första verlden icke ville låta Guds Anda straffa sig.79 Cap. 41:38. läse vi at Konung Pharao sökte efter någon sådan man, som Guds Anda var uti. Herren sjelf säger til Mose, at han hade upfylt Betsaleel Uri son med Guds Ande. 2 Mos. B. 31:3. Och om Josua Nun son läse vi at han vardt upfyld med Vishets Anda, då Moses lade sina händer på honom. 5 Mos. B. 34:9. Men det blefve för vidlyftigt at upräkna alla ställen i Gamla Testamentet, där han blifvit kallad Anda. Än mera öfverflödigt vore det, at anföra huru ofta denna tredje Personen nämnes med detta namnet i Nya Testamentets skrifter, hvarest ej många blad kunna läsas, där han icke blifver omtald. De märkvärdigaste äro dock följande. Då han uppenbarades i dufvo-liknelse vid Frälsarens dop och satte sig på honom, kallas han af Evangelisten Matheo Guds Anda, Cap. 3:16. men af Lucas den Helga Anda. Cap. 3:22. När Frälsaren befalte sina Lärjungar döpa, skulle det ske i namn af Faders och Sons och den Helga Andas, Math. 28:19. och änteligen då han i sönderdelade tungors liknelse af eld satte sig på de första trogna på Pingest dagen, Ap. G. 2:3,4. heter det om Apostlarna, at the vordo upfylte af then Helga Anda. Orsakerne hvarföre han bar detta namnet äro i synnerhet följande. Först heter han Anda i anseende til sitt andeliga väsende, at han ingalunda består af någon kropp eller materie, finare eller gröfre, utan är aldeles en verkelig Ande, hvil80ket väl icke mindre kan sägas om den första Personen i Gudomen, men ej så om den andra, sedan Guds Son verkeligen antagit och uti Jesu aflelse förenat sin Gudomeliga Natur med den menniskliga til en Person. För det andra, bär han detta namnet i anseende til sina andeliga verkningar hos menniskorna, at upväcka, uplysa och på nytt föda dem til et andeligit lif i Christo, hvilket vår Frälsare Jesus sjelf kallar at födas af andanom. Joh. 3:5. För det tredje och förnämligast, kallas han anda för sitt eviga utgående af de andra Gudomens Personer Fadren och Sonen, som äfven är den tredje Personens egenteligaste skiljemärke och kallas derföre Fadrens Anda, Math. 10:20. och Sonens Anda. Gal. 4:6. Hvilket talesätt synes vara tagit liknelse-vis af en menniska, som andas eller blåser andan ifrån sig och straxt drager den til sig igen; som likväl ingalunda kan rätt föreställa denna djupa hemlighet, och bör ej heller nytjas at beskrifva sjelfva sättet af detta Gudomeliga utgående.
Men det andra namnet, som honom tillägges, nemligen Helig är icke mindre bibliskt än det förra. Han kallas helig på flera ställen redan i gamla Testamentet. Propheten Esaias klagar öfver sina förfäder, at de bedröfvade den Helga Anda, Cap. 63:10. och straxt i följande vers frågar han: hvar är then som sin Helga Anda i them gaf? Och Konung David bad innerligen Gud i sin dju81pa syndanöd och sade: Förkasta mig icke ifrån tit ansigte och tag icke tin Helga Anda ifrån mig. Ps. 51:13. Och äro i synnerhet tvenne orsaker hvarföre han kallas så. Den första ligger uti hans väsende, at han är fullkomligen helig, så at om honom ej kan tänkas något ondt eller orent, utan äger han en aldeles Gudomelig helighet och rättfärdighet. Han är en af de tre heliga varelser, som äro uti Gud, dem Zeraphim22 utmärkte, då de tre särskilta gångor ropade, Helig, Helig, Helig är Herren Gud Zebaot, Es. 6:3. och de fyra djuren beprisade, då de natt och dag ropade, Helig, Helig, Helig är Herren Gud alsmägtig, som var och som är och som komma skall. Upp. B. 4:8. För det andra heter han helig i anseende til det dyra Helgelsens verk, som honom i synnerhet, fast utan de andra Personers uteslutande, tilägnas, hvaruti han genom sina kraftiga Nådeverkningar leder orena och besmittade syndare, genom en lefvande tro på Jesum til en rättskaffens Gudi behagelig Helgelse, i det han ej allenast frisäger dem ifrån sin synda orenlighet, utan ock tilägnar dem sin Medlares Jesu fullkomliga Helighet, och sedan troligen leder dem genom denna jämmerdalen, förmedelst en dagelig Helgelse, til en fullkomlig helighet i himmelen; hvilket alt vi få längre fram tilfälle at tydeligare bevisa och förklara.
Utom detta hans egenteliga och Person82liga namn, har han äfven til följe af sina flera förrättningar til vår salighet fått flera. Han kallas Guds Anda, som vi nyss hörde på flera ställen. Nådenes Anda, Zach. 12:10. och Ebr. 10:29 emedan han är den, som gör oss delaktige utaf nåden i Christo, och beseglar densamma uti våra hjertan, at vi må bruka Pauli ord til sina Epheser Cap. 1:13. Bönenes Anda på nyssnämde ställe hos Propheten Zachariam, emedan hans dels beder för oss, dels lärer oss bedja, dels manar och drifver Guds barn til flit i bönen, så at han icke allenast ropar sjelf i våra hjertan abba Käre Fader, utan drifver oss äfven at ropa genom sin kraft. Löftsens Anda, Eph. 1:13. emedan Nya Testamentsens trogna redan i det gamla fått oryggeliga löften om hans ankomst i deras hjertan, Es. 44:3. Joels 2:28. och emedan han beseglar genom sin kraft Guds Nådelöften i vårt hjerta, at de alla äro Ja och Amen. Utkorade barns anda, Rom. 8:15. i det han vitnar med vår anda, at vi äre Guds barn. v. 16. Fadrens och Sonens Anda, Math. 10:20. Eph. 1:19. emedan han utgår lika af båda: och ändteligen Trones, Vishetens och Härlighetens Anda, 2 Cor. 4:13. Eph. 1:17. 1 Pet. 4:14. emedan han alt detta nådeligen verkar hos alla trogna.
§ 3
Tämä lukemamme teksti antaa meille tänään aiheen tarkastella
Pyhää Henkeä,
1) sen persoonaa
2) sen meille osoittamia hyviä tekoja.
Oi Pyhä Henki saavu luokseni,
valaise sieluni jne.23
Siunatut Herrassa! Kun me nyt, tarkastelumme ensimmäisessä osassa aiomme selittää, mitä meidän oikeastaan tulee yleisesti tietää ja uskoa Pyhän Hengen persoonasta, niin ensimmäinen luonteva tehtävä on selittää hänen kallis nimensä. Häntä puhutellaan oikein käyttämällä persoonanimeä Pyhä Henki, ja koska tämä nimi koostuu kahdesta sanasta, Pyhä ja Henki, haluamme lyhyesti osoittaa kummankin nimen perusteet. Molemmat on otettu Pyhästä kirjasta ja ne perustuvat siten ilmoitukseen. Hänet tunnettiin jo Vanhassa testamentissa yleisesti nimellä Henki, Jumalan Henki tai Pyhä Henki. Luomiskertomuksen ensimmäisen luvun toisessa jakeessa hän on jo saanut nimensä Jumalan Henki, kun siinä sanotaan, että Jumalan Henki liikkui vetten yllä. Saman kirjan kohdassa 6:3 Jumala valittaa, että ensimmäisen maailman ihmiset eivät halunneet antaa Jumalan Hengen rankaista itseään.2479 Saman kirjan kohdassa 41:38 luemme, miten farao etsi jotakuta sellaista miestä, jossa oli Jumalan henki.25 Herra itse sanoo Moosekselle, että hän on täyttänyt Besalelin, Urin pojan Jumalan Hengellä26 2. Moos. 31:3. Ja Joosuasta Nunin pojasta luemme, että hän oli täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päälleen 5. Moos. 34:9. Mutta kävisi liian laajaksi luetella tässä kaikkia Vanhan testamentin kohtia, joissa häntä kutsutaan Hengeksi. Vielä tarpeettomampaa olisi luetella kuinka kolmas persoona mainitaan tällä nimityksellä Uuden testamentin kirjoissa, koska siinä ei ole montakaan sivua, joissa tätä nimeä ei mainita. Merkittävimmät ovat kuitenkin seuraavat. Kun hän ilmestyi kyyhkysen kaltaisena Vapahtajan kasteessa ja istui hänen päälleen, evankelista Matteus kutsuu häntä Jumalan Hengeksi Matt. 3:16, mutta Luukas Pyhäksi Hengeksi Luuk. 3:22. Kun Vapahtaja määräsi opetuslapsensa kastamaan, sen tuli tapahtua Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Matt. 28:19, ja vihdoin kun hän ikään kuin jakautuneiden tulisten kielten hahmossa asettui ensimmäisten uskovien päälle helluntaipäivänä Ap. t. 2:3–4, niin apostoleista sanotaan, että he tulivat täyteen Pyhää Henkeä. Syinä siihen, että hän kantaa tätä nimeä, ovat erityisesti seuraavat seikat. Ensinnäkin häntä sanotaan Hengeksi hänen henkisen olemuksensa vuoksi, koska hän ei lainkaan muodostu ruumiista tai materiasta, hienommasta tai karkeammasta, vaan hän on kokonaan todellinen Henki, mikä80 tosin yhtä lailla pätee myös jumaluuden ensimmäiseen persoonaan, mutta ei samalla tavoin toiseen, sen jälkeen kun Jumalan Poika oli omaksunut ja Jeesuksen siittämisessä yhdistänyt jumalallisen luontonsa inhimillisen luonnon kanssa yhdeksi persoonaksi. Toiseksi, tämä nimi liittyy hänen hengellisiin vaikutuksiinsa ihmisissä: hän herättää, valaisee ja uudestisynnyttää heitä hengelliseen elämään Kristuksessa. Meidän Vapahtajamme Jeesus itse kutsuu tätä hengestä syntymiseksi Joh. 3:5. Kolmas ja tärkein syy siihen, miksi häntä kutsutaan Hengeksi on se, että hän ikuisesti lähtee jumaluuden muista persoonista, Isästä ja Pojasta, mikä onkin kolmannen persoonan varsinainen erottava tuntomerkki, ja siksi sitä kutsutaan Isän Hengeksi Matt. 10:20. sekä Pojan Hengeksi Gal. 4:6. Tämä ilmaus näyttää olevan vertauskuva ihmisestä, joka hengittää tai puhaltaa henkeä itsestään ja heti vetää sitä jälleen takaisin sisäänsä; kielikuva ei kuitenkaan täysin tavoita tätä syvää salaisuutta eikä sitä myöskään tule käyttää kuvaamaan itse tämän Jumalasta lähtemisen tapaa.
Mutta toinen hänelle kuuluva nimitys, siis Pyhä, on yhtä raamatullinen kuin edellinenkin. Häntä kutsutaan pyhäksi jo monissa Vanhan testamentin kohdissa. Profeetta Jesaja valittaa esi-isistään, että he saattoivat murheelliseksi Pyhän Hengen Jes. 63:10, ja heti seuraavassa jakeessa hän kysyy: Missä on hän, joka asetti heihin Pyhän Henkensä?27 Ja kuningas Daavid rukoili hartaasti Jumalaa syvässä81 synninhädässään ja sanoi: Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi Ps. 51:13. On kaksi erityistä syytä, miksi häntä kutsutaan tällä tavoin. Ensimmäinen on hänen olemuksessaan: hän on täysin pyhä, niin että hänestä ei voida ajatella mitään pahaa tai epäpuhdasta, vaan hänellä on täysin jumalallinen pyhyys ja vanhurskaus. Hän on yksi niistä kolmesta pyhästä olennosta, jotka ovat Jumalassa ja joita serafit osoittivat, kun he kolme eri kertaa huusivat: Pyhä, pyhä on Herra Jumala Sebaot28 Jes. 6:3, ja joita neljä olentoa ylistivät, kun he yötä päivää huusivat Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias! Hän oli, hän on ja hän on tuleva Ilm. 4:8. Toiseksi häntä sanotaan pyhäksi sen kalliin pyhityksen työn vuoksi, joka on erityisesti hänen tehtävänsä, muita persoonia kuitenkaan poissulkematta. Hän johtaa voimakkailla armonvaikutuksillaan saastaisia ja turmeltuneita syntisiä, Jeesukseen kohdistuvan elävän uskon kautta, vanhurskauden Jumalalle mieluisaan pyhitykseen, niin että hän ei vain vapauta heidät synnin saastasta vaan myös antaa heille Välittäjänsä Jeesuksen täydellisen pyhyyden. Sitten hän uskollisesti johtaa heidät päivittäisen pyhityksen avulla läpi tämän murheenlaakson täydelliseen taivaan pyhyyteen, mitä kaikkea meillä on tilaisuus tuonnempana tarkemmin selittää.
Useiden meidän autuuteemme liittyvien tehtäviensä seurauksena hän on tämän varsinaisen ja persoonakohtaisen82 nimensä lisäksi saanut useita muitakin. Häntä kutsutaan useassa kohdassa Jumalan Hengeksi, kuten äsken kuulimme, ja Armon Hengeksi Sak. 12:10 ja Hepr. 10:29, koska hän on se, joka tekee meidät osalliseksi armosta Kristuksessa ja sinetöi sen sydämissämme niin, että voimme käyttää Paavalin sanoja efesolaisilleen Ef. 1:13. Rukouksen hengeksi sitä kutsuu äskenmainitussa kohdassa profeetta Sakarja, koska hän osin rukoilee meidän puolestamme, osin opettaa, osin kehottaa meitä rukoilemaan ja kannustaa Jumalan lapsia ahkeruuteen rukoilemisessa, niin että hän ei vain itse huuda meidän sydämessämme Abba rakas Isä vaan saa voimallaan myös meidät huutamaan. Hän on Lupauksen Henki29 Ef. 1:13, koska Uuden testamentin uskovat olivat jo Vanhassa saaneet sydämiinsä järkkymättömiä lupauksia hänen saapumisestaan heidän sydämiinsä Jes. 44:3, Joel 2:28, ja koska hän voimallaan sinetöi Jumalan armonlupaukset sydämeemme, niin että ne kaikki ovat Kyllä ja Aamen. Valittujen lasten henki30 Room. 8:15, koska hän todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia Room. 8:16. Isän ja Pojan Henki Matt. 10:20, Ef. 1:19, koska hän lähtee yhtälailla molemmista, ja vihdoin Uskon, Viisauden ja Kirkkauden Henki 2. Kor. 4:13, Ef. 1:17, 1. Piet. 4:14, koska hän kaikkea tätä saa armollisesti aikaan kaikissa uskovissa.
Unfortunately this content isn't available in English