Edellinen jakso: Kolmas katekismussaarna, § 2
Seuraava jakso: Kolmas katekismussaarna, § 4
§ 3
Tämä lukemamme teksti antaa meille tänään aiheen tarkastella
Pyhää Henkeä,
1) sen persoonaa
2) sen meille osoittamia hyviä tekoja.
Oi Pyhä Henki saavu luokseni,
valaise sieluni jne.1
Siunatut Herrassa! Kun me nyt, tarkastelumme ensimmäisessä osassa aiomme selittää, mitä meidän oikeastaan tulee yleisesti tietää ja uskoa Pyhän Hengen persoonasta, niin ensimmäinen luonteva tehtävä on selittää hänen kallis nimensä. Häntä puhutellaan oikein käyttämällä persoonanimeä Pyhä Henki, ja koska tämä nimi koostuu kahdesta sanasta, Pyhä ja Henki, haluamme lyhyesti osoittaa kummankin nimen perusteet. Molemmat on otettu Pyhästä kirjasta ja ne perustuvat siten ilmoitukseen. Hänet tunnettiin jo Vanhassa testamentissa yleisesti nimellä Henki, Jumalan Henki tai Pyhä Henki. Luomiskertomuksen ensimmäisen luvun toisessa jakeessa hän on jo saanut nimensä Jumalan Henki, kun siinä sanotaan, että Jumalan Henki liikkui vetten yllä. Saman kirjan kohdassa 6:3 Jumala valittaa, että ensimmäisen maailman ihmiset eivät halunneet antaa Jumalan Hengen rankaista itseään.2 Saman kirjan kohdassa 41:38 luemme, miten farao etsi jotakuta sellaista miestä, jossa oli Jumalan henki.3 Herra itse sanoo Moosekselle, että hän on täyttänyt Besalelin, Urin pojan Jumalan Hengellä4 2. Moos. 31:3. Ja Joosuasta Nunin pojasta luemme, että hän oli täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päälleen 5. Moos. 34:9. Mutta kävisi liian laajaksi luetella tässä kaikkia Vanhan testamentin kohtia, joissa häntä kutsutaan Hengeksi. Vielä tarpeettomampaa olisi luetella kuinka kolmas persoona mainitaan tällä nimityksellä Uuden testamentin kirjoissa, koska siinä ei ole montakaan sivua, joissa tätä nimeä ei mainita. Merkittävimmät ovat kuitenkin seuraavat. Kun hän ilmestyi kyyhkysen kaltaisena Vapahtajan kasteessa ja istui hänen päälleen, evankelista Matteus kutsuu häntä Jumalan Hengeksi Matt. 3:16, mutta Luukas Pyhäksi Hengeksi Luuk. 3:22. Kun Vapahtaja määräsi opetuslapsensa kastamaan, sen tuli tapahtua Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Matt. 28:19, ja vihdoin kun hän ikään kuin jakautuneiden tulisten kielten hahmossa asettui ensimmäisten uskovien päälle helluntaipäivänä Ap. t. 2:3–4, niin apostoleista sanotaan, että he tulivat täyteen Pyhää Henkeä. Syinä siihen, että hän kantaa tätä nimeä, ovat erityisesti seuraavat seikat. Ensinnäkin häntä sanotaan Hengeksi hänen henkisen olemuksensa vuoksi, koska hän ei lainkaan muodostu ruumiista tai materiasta, hienommasta tai karkeammasta, vaan hän on kokonaan todellinen Henki, mikä tosin yhtä lailla pätee myös jumaluuden ensimmäiseen persoonaan, mutta ei samalla tavoin toiseen, sen jälkeen kun Jumalan Poika oli omaksunut ja Jeesuksen siittämisessä yhdistänyt jumalallisen luontonsa inhimillisen luonnon kanssa yhdeksi persoonaksi. Toiseksi, tämä nimi liittyy hänen hengellisiin vaikutuksiinsa ihmisissä: hän herättää, valaisee ja uudestisynnyttää heitä hengelliseen elämään Kristuksessa. Meidän Vapahtajamme Jeesus itse kutsuu tätä hengestä syntymiseksi Joh. 3:5. Kolmas ja tärkein syy siihen, miksi häntä kutsutaan Hengeksi on se, että hän ikuisesti lähtee jumaluuden muista persoonista, Isästä ja Pojasta, mikä onkin kolmannen persoonan varsinainen erottava tuntomerkki, ja siksi sitä kutsutaan Isän Hengeksi Matt. 10:20. sekä Pojan Hengeksi Gal. 4:6. Tämä ilmaus näyttää olevan vertauskuva ihmisestä, joka hengittää tai puhaltaa henkeä itsestään ja heti vetää sitä jälleen takaisin sisäänsä; kielikuva ei kuitenkaan täysin tavoita tätä syvää salaisuutta eikä sitä myöskään tule käyttää kuvaamaan itse tämän Jumalasta lähtemisen tapaa.
Mutta toinen hänelle kuuluva nimitys, siis Pyhä, on yhtä raamatullinen kuin edellinenkin. Häntä kutsutaan pyhäksi jo monissa Vanhan testamentin kohdissa. Profeetta Jesaja valittaa esi-isistään, että he saattoivat murheelliseksi Pyhän Hengen Jes. 63:10, ja heti seuraavassa jakeessa hän kysyy: Missä on hän, joka asetti heihin Pyhän Henkensä?5 Ja kuningas Daavid rukoili hartaasti Jumalaa syvässä synninhädässään ja sanoi: Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi Ps. 51:13. On kaksi erityistä syytä, miksi häntä kutsutaan tällä tavoin. Ensimmäinen on hänen olemuksessaan: hän on täysin pyhä, niin että hänestä ei voida ajatella mitään pahaa tai epäpuhdasta, vaan hänellä on täysin jumalallinen pyhyys ja vanhurskaus. Hän on yksi niistä kolmesta pyhästä olennosta, jotka ovat Jumalassa ja joita serafit osoittivat, kun he kolme eri kertaa huusivat: Pyhä, pyhä on Herra Jumala Sebaot6 Jes. 6:3, ja joita neljä olentoa ylistivät, kun he yötä päivää huusivat Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias! Hän oli, hän on ja hän on tuleva Ilm. 4:8. Toiseksi häntä sanotaan pyhäksi sen kalliin pyhityksen työn vuoksi, joka on erityisesti hänen tehtävänsä, muita persoonia kuitenkaan poissulkematta. Hän johtaa voimakkailla armonvaikutuksillaan saastaisia ja turmeltuneita syntisiä, Jeesukseen kohdistuvan elävän uskon kautta, vanhurskauden Jumalalle mieluisaan pyhitykseen, niin että hän ei vain vapauta heidät synnin saastasta vaan myös antaa heille Välittäjänsä Jeesuksen täydellisen pyhyyden. Sitten hän uskollisesti johtaa heidät päivittäisen pyhityksen avulla läpi tämän murheenlaakson täydelliseen taivaan pyhyyteen, mitä kaikkea meillä on tilaisuus tuonnempana tarkemmin selittää.
Useiden meidän autuuteemme liittyvien tehtäviensä seurauksena hän on tämän varsinaisen ja persoonakohtaisen nimensä lisäksi saanut useita muitakin. Häntä kutsutaan useassa kohdassa Jumalan Hengeksi, kuten äsken kuulimme, ja Armon Hengeksi Sak. 12:10 ja Hepr. 10:29, koska hän on se, joka tekee meidät osalliseksi armosta Kristuksessa ja sinetöi sen sydämissämme niin, että voimme käyttää Paavalin sanoja efesolaisilleen Ef. 1:13. Rukouksen hengeksi sitä kutsuu äskenmainitussa kohdassa profeetta Sakarja, koska hän osin rukoilee meidän puolestamme, osin opettaa, osin kehottaa meitä rukoilemaan ja kannustaa Jumalan lapsia ahkeruuteen rukoilemisessa, niin että hän ei vain itse huuda meidän sydämessämme Abba rakas Isä vaan saa voimallaan myös meidät huutamaan. Hän on Lupauksen Henki7 Ef. 1:13, koska Uuden testamentin uskovat olivat jo Vanhassa saaneet sydämiinsä järkkymättömiä lupauksia hänen saapumisestaan heidän sydämiinsä Jes. 44:3, Joel 2:28, ja koska hän voimallaan sinetöi Jumalan armonlupaukset sydämeemme, niin että ne kaikki ovat Kyllä ja Aamen. Valittujen lasten henki8 Room. 8:15, koska hän todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia Room. 8:16. Isän ja Pojan Henki Matt. 10:20, Ef. 1:19, koska hän lähtee yhtälailla molemmista, ja vihdoin Uskon, Viisauden ja Kirkkauden Henki 2. Kor. 4:13, Ef. 1:17, 1. Piet. 4:14, koska hän kaikkea tätä saa armollisesti aikaan kaikissa uskovissa.
