Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Ajatuksia rokonistutuksesta

Ajatuksia rokonistutuksesta, § 5

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 5

Rokonistutus yleistyi tällä tavoin runsaan 20 vuoden kuluessa varsin yleiseksi useimmissa Pohjanmaan pitäjissä rasittamatta vähimmässäkään määrässä rahvaanihmisiä, joilla lapsia oli, vaikka epäluuloinen rahvas pyrki väittämään, että kruunu halusi veroja kantaessaan periä takaisin sen palkkion, joka asessori Hastille maksettiin.

Heti Hastin kuoleman jälkeen kirjoitin silloiselle Vaasan läänin maaherralle, majuri, paroni Bror Cederströmille, että kun rokonistutusta oli rahvaan parissa tähän mennessä varsin pitkälle edistetty, niin että tautia vastaan tarvittiin tuskin lainkaan lääkitystä, pitäisi kuninkaalliselle majesteetille esittää piirilääkäreillekin maksettavaksi vain 12 tai 16 killingin palkkio jokaisesta vähäväkisten lapsesta, joka on onnellisesti läpäissyt istutetun isorokon, mistä piirilääkärin osuudeksi pitäisi tulla vain 6 tai 8 killinkiä siitä hyvästä, että hän opettaisi tarpeelliset tiedot pitäjissä lukkareille tai muille henkilöille, joilla on yritteliäisyyttä tai halua rokonistutustoimintaan. Nämä suorittaisivat rokonistutuksia kukin omalla alueellaan ja raportoisivat virallisesti papiston välityksellä menestyksestään sekä ilmoittaisivat piirilääkärille rokottamiensa lasten määrän. Piirilääkärin olisi maksettava rokonistuttajille palkkion loppuosa 6–8 killinkiä heidän vaivoistaan, valvonnastaan sekä lääkeaineista. Tällä tavoin, jos rokonistutus olisi yleistynyt voimakkaammin, piirilääkäri olisi voinut saada paljon useammista rokonistutuksista ehkä yhtä suuren palkkion kuin aikaisemmin, vaikka hänen ei olisi tarvinnut enää omakohtaisesti tehdä rokonistutustyötä. Tämä ehdotus ei kuitenkaan miellyttänyt maaherraa, vaan hän halusi ehdottaa kuninkaalliselle majesteetille, että uudelle piirilääkärille maksettaisiin yhtä suuri palkkio kuin edeltäjälläkin oli ollut. Tämän palkkion hän saikin, sillä vähäisellä poikkeuksella, että Pietarsaaren välskärille Thodénille,1 joka oli useita vuosia toiminut autuaasti edesmenneen asessori Hastin asiamiehenä ja rokonistuttajana ja osoitti lukuisten todistusten nojalla kuninkaalle hallitsevansa rokonistutuksen mitä luotettavimmin, annettiin lupa harjoittaa sitä koko Pohjanmaalla entistä 2/3 riikintaalerin palkkiota vastaan, ja piirilääkärillä oli samoin oikeus periä kruunulta sama palkkio, mutta vain itse rokottamistaan lapsista. Näin hänen palkkionsa jäi vähäisemmäksi, mutta Thodénin palkkio nousi sitäkin suuremmaksi ja kruunu sai rasitteekseen palkkiosumman, joka oli enemmän kuin kaksinkertainen verrattuna minun ehdottamaani menettelyyn. Tämä aiheutti Pohjanmaalle sen vahingon, että lääkäri, joka olisi ehkä voinut vuosittain istuttaa rokkoa kaksinkertaiseen määrään lapsia verrattuna seuraavina vuosina todella rokottamiensa lasten määrään, koska hän sai käyttää tässä työssä ketä hyvänsä, ei halunnut istuttaa rokkoa liian moniin lapsiin, joista valtiokonttori maksoi hänelle 2/3 riikintaaleria, jotta summa ei kasvaisi liian suureksi ja herättäisi asianomaisilla tahoilla liian suurta huomiota.

 


  1. Pietarsaaren kaupunginlääkäri Lars Thodén

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: