[1]
Muistio
Silloinen ylijohtaja, nykyinen maaherra af Wetterstedt1 antoi insinööri Forsénille2 12–15 vuotta sitten tehtäväksi vaaittaa Saarijärvellä sijaitsevan Pölkinjärven3 ja Perhonjoen varrella Kokkolassa sijaitsevan Möttösen tilan4 välinen harjanne sekä koko Perhonjoen alempi juoksu aina Pohjanlahteen asti. Koska Kokkolan kaupunki on kuitenkin luovuttanut mainitun vaaituksen pöytäkirjan suuresti kunnioitetulle maaherra Tandefeltille eikä sitä ole sen jälkeen voitu saada takaisin,5 tätä korkeuseroa ei voida ilmoittaa. Vaatiessaan tätä vaaitusta sekä kunnianarvoisan maaherra af Wetterstedtin lupaamaa kruunun kustannuksella tehtävää em. harjanteen katkaisevaa kaivantoa kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on ollut saada Pölkinjärveltä ja sen lähiseudulta runsaammin sahapuuta, hirsiä ja mastopuita, joita voitaisiin keväisin uittaa jokea alas. Lisäksi on myös toivottu, että Perhonjokeen saataisiin lisää vettä mainitun kanavan kautta. Kun tuntee tämän joen ja sen melkeinpä lukemattomat kosket ja tietää, että kosket ovat kuivina kesinä jokseenkin täysin kuivillaan ja että joen pinta keväisin nousee useissa paikoissa jopa kuusi kyynärää pystysuoraan mitattuna, pystyy helposti päättelemään, ettei tätä jokea voida siedettävin kustannuksin muuttaa kulkukelpoiseksi.
Tämän pitäjän läpi kulkevasta tiestä sanottakoon, että kuninkaan käskynhaltija määräsi vuonna 1787 – ellen erehdy – pitäjän rakentamaan sen Saarijärven pitäjän rajalle saakka kuuden kyynärän levyisenä, mutta työtä[2] ei sodan takia kuitenkaan ehditty aloittaa ennen kuin 1792, eikä tie ole vielä suinkaan kulkukelpoisessa kunnossa. Kun arvioidaan tiestä saatavaa hyötyä, ei koskaan voida kiistää, että se toki merkittävällä tavalla myötävaikuttaa tavaran määrän lisääntymiseen, etenkin voin ja teuraskarjan, Viitasaaren ja Saarijärven pitäjissä. Voita ei ole saatu sieltä rannikolle ennen talvikeliä ja teuraita varsin vähän.
Perhonjoen perkaamiseksi ei ole tehty mitään, saati sitten Pölkinjärveltä vettä johtavan ja harjanteen katkaisevan kaivannon aikaansaamiseksi, vaikka maaherra af Wetterstedt on antanut siitä kaupungille joitakin lupauksia ollessaan vielä maanmittauskonttorin virassa. Perhonjoella toimivan hienoteräisen sahalaitoksen osakkaat ovat käyttäneet jonkin verran varoja ja peranneet Halsuanjärven kautta kulkevan ja Lohtajan perukoilta alkavan joenhaaran saadakseen alueelta jonkin verran sahapuuta.
Saarijärvelle suuntautuvalla pitäjäntiellä on tehty paljon töitä, ja se lienee ensi kesänä ajettavassa kunnossa.
Kokkolassa 22. elokuuta 1794.
Anders Chydenius
P.S. Pitäjän alueella tie kulkee joen eteläpuolella neljännespeninkulman päähän Ylivetelin6 kappeliseurakunnan kirkosta, ja siirtyy siellä joen pohjoispuolelle, missä se jatkuu kutakuinkin suorana noin 11 neljännespeninkulmaa, minkä jälkeen se kohtaa joen uudelleen ja seuraa sen rantaa Perhon kappeliseurakuntaan Möttösen taloille, joiden luona se siirtyy jälleen eteläpuolelle Saarijärveä kohti, ja se voidaan tämän mukaisesti merkitä kartalle.
Suom. Heikki Eskelinen
[1]
Pro Memoria
För 12 a 15 år tilbaka lät dåwarande Öfwer Directeuren, nu Landshöfdingen af Wetterstedt7 Ingenieuren Forsèn8 afwäga så wäl jord-ryggen emellan Pölkis träsk9 i Sarijärvi10 och Vetil Elf11 wid Möttös hemman12 i GamlaCarleby, som hela Vetil Elf derifrån ned til sinus botnicus.13 Men som samma afwägnings protocoll af GamlaCarleby Stad blifwit aflemnat til H. H. Landsh: Tandefeldt, och ei sedermera kunnat fås tilbaka,14 kan beloppet af denna högd ei upgifwas. Stadens afsigt med yrckandet på denna afwägning och en af H. Landshöfdingen af Wetterstedt utlåfwad genom gräfning för Kronans räkning har förnämligast warit, at ifrån Pölkis Träsk och negderna däromkring skaffa en ömnogare15 tilgång på Sågtimmer, Bielkar och Mastspiror, som genom flötning16 om wårarna kunde ned föras. Hwarförutan man äfwen giordt sig förhoppning om mera watn i Wetil å genom denna canal. Men den som känner denna Elf och des nästan otaliga forsar och huru den samma i torra somrar är uti forsarna så godt som helt torr, och om wårarna på många ställen stiger til hela 6 alnars lodrätta högd med sin watucolumn kan lätt sluta huru litet denna Elf kan med någon drägelig kostnad göras navigabel.
Hwad wägen beträffar genom denna Sochn, så blef den anbefald af Kon. Befallningshafwande ni fallor17 1787. at byggas, 6 a. bred af denna Sochn alt til Saarijärvi Sochne gräns, hwilcket arbete[2] likwäl för Krigets skull ei handt påbörjas för än år 1792, men är ännu ingalunda i farbart stånd. Och hwad nyttan af densamma beträffar, så kan det aldrig nekas, at den ju märkeligen måste bidraga til waru-förökningen i Witasaari18 och Saarijärvi Sochnar, och det i synnerhet uti Smör och Slagt nöt, af hwilcka det förra icke ens kommit ned för än med winter före, och de sednare til ett ganska litet antal.
Wid Wetil Elfs rensning är intet tilgiordt, än mindre wid jordryggens genomgräfning ifrå[n] Pölkis träsk ehuru Landshöfdingen af Wetterstedt gifwit Staden derom några löften så länge han war wid Landtmäteriet. hwaremot delägare uti finbladiga Sågwärcket i Wetil å giordt någon kostnad at uprensa en gren deraf som går genom Halso träsk19 och tager sin början wid Låchteå Sochneskata,20 at få något såg timmer derifrån.
På Sochne wägen åt Saarijärvi är mycket arbetat och torde den nästa sommar blifwa farbar.
GamlaCarleby d:n 22 Augusti 1794.
Anders Chydenius.
P.S. Sochne wägen går på södra sidan om Elfwen til ¼ mil neder om Öfver vetil21 Capell kyrcka, där den går på nårra sidan om en någorlunda rät sträkning innemot 11 fierde dels mil, hwarest den stöter til samma Elf och följer sedan elfwen åt alt til Möttos gårdarna i Perhå Capell, hwarest den åter går öfwer på södra sidan åt Saarijärvi, ock kan derefter utprickas på Chartan.
[1]
Muistio
Silloinen ylijohtaja, nykyinen maaherra af Wetterstedt22 antoi insinööri Forsénille23 12–15 vuotta sitten tehtäväksi vaaittaa Saarijärvellä sijaitsevan Pölkinjärven24 ja Perhonjoen varrella Kokkolassa sijaitsevan Möttösen tilan25 välinen harjanne sekä koko Perhonjoen alempi juoksu aina Pohjanlahteen asti. Koska Kokkolan kaupunki on kuitenkin luovuttanut mainitun vaaituksen pöytäkirjan suuresti kunnioitetulle maaherra Tandefeltille eikä sitä ole sen jälkeen voitu saada takaisin,26 tätä korkeuseroa ei voida ilmoittaa. Vaatiessaan tätä vaaitusta sekä kunnianarvoisan maaherra af Wetterstedtin lupaamaa kruunun kustannuksella tehtävää em. harjanteen katkaisevaa kaivantoa kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on ollut saada Pölkinjärveltä ja sen lähiseudulta runsaammin sahapuuta, hirsiä ja mastopuita, joita voitaisiin keväisin uittaa jokea alas. Lisäksi on myös toivottu, että Perhonjokeen saataisiin lisää vettä mainitun kanavan kautta. Kun tuntee tämän joen ja sen melkeinpä lukemattomat kosket ja tietää, että kosket ovat kuivina kesinä jokseenkin täysin kuivillaan ja että joen pinta keväisin nousee useissa paikoissa jopa kuusi kyynärää pystysuoraan mitattuna, pystyy helposti päättelemään, ettei tätä jokea voida siedettävin kustannuksin muuttaa kulkukelpoiseksi.
Tämän pitäjän läpi kulkevasta tiestä sanottakoon, että kuninkaan käskynhaltija määräsi vuonna 1787 – ellen erehdy – pitäjän rakentamaan sen Saarijärven pitäjän rajalle saakka kuuden kyynärän levyisenä, mutta työtä[2] ei sodan takia kuitenkaan ehditty aloittaa ennen kuin 1792, eikä tie ole vielä suinkaan kulkukelpoisessa kunnossa. Kun arvioidaan tiestä saatavaa hyötyä, ei koskaan voida kiistää, että se toki merkittävällä tavalla myötävaikuttaa tavaran määrän lisääntymiseen, etenkin voin ja teuraskarjan, Viitasaaren ja Saarijärven pitäjissä. Voita ei ole saatu sieltä rannikolle ennen talvikeliä ja teuraita varsin vähän.
Perhonjoen perkaamiseksi ei ole tehty mitään, saati sitten Pölkinjärveltä vettä johtavan ja harjanteen katkaisevan kaivannon aikaansaamiseksi, vaikka maaherra af Wetterstedt on antanut siitä kaupungille joitakin lupauksia ollessaan vielä maanmittauskonttorin virassa. Perhonjoella toimivan hienoteräisen sahalaitoksen osakkaat ovat käyttäneet jonkin verran varoja ja peranneet Halsuanjärven kautta kulkevan ja Lohtajan perukoilta alkavan joenhaaran saadakseen alueelta jonkin verran sahapuuta.
Saarijärvelle suuntautuvalla pitäjäntiellä on tehty paljon töitä, ja se lienee ensi kesänä ajettavassa kunnossa.
Kokkolassa 22. elokuuta 1794.
Anders Chydenius
P.S. Pitäjän alueella tie kulkee joen eteläpuolella neljännespeninkulman päähän Ylivetelin27 kappeliseurakunnan kirkosta, ja siirtyy siellä joen pohjoispuolelle, missä se jatkuu kutakuinkin suorana noin 11 neljännespeninkulmaa, minkä jälkeen se kohtaa joen uudelleen ja seuraa sen rantaa Perhon kappeliseurakuntaan Möttösen taloille, joiden luona se siirtyy jälleen eteläpuolelle Saarijärveä kohti, ja se voidaan tämän mukaisesti merkitä kartalle.
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso:
Seuraava jakso:
paikat: Halsuanjärvi Kokkola Kyyjärvi Lohtaja Möttönen Perhonjoki Pohjanlahti Pölkinjärvi Saarijärvi Uppsala Veteli (Yliveteli) Viitasaari
Henkilöt: Forsén, Erik Magnus Kustaa III Tandefelt, Adolf Wetterstedt, Erik af
Raamatunkohdat:
Aiheet: