Alkukieli
§. 26.
3:o Är fällandet af Coursen skadeligit för privata, som äro lån-tagare utur Banken och gör en märkelig manna-mon imellan den ena och andra Rikets undersåtare.
Ty då alle andre, som hafwa Sedel-Capitaler, genom Coursens fall, få dem inemot hundrade pro-Cent förbättrade, så förlora de, hwilka hafwa lån utur Banken, i fall de uti Sedlar nödgas återbetala sina lån, med lika daler-tal, som de äro skyldige til Banken.
Jag medgifwer gärna at en del af dem wingladt sig i de framflutna tider genom Bankens lån til stora egendomar och därföre aldeles icke behöfde ömkas; men man bör ock weta, at det ingalunda warit alla lån-tagares lycka. Jag wet många, som satt sin enda wälfångna egendom i pant i Banken, och för det därpå lånta Capital upköpt en annan egendom, i en tid då de woro i högsta pris.
Få egendomar kasta af sig högre ränta, än årligen åtgått til Interesse på lånet: när nu hufwud-stolen skal inbetalas, til hwilken ända lån-tagaren nödgas sälja sin nya egendom, men priset på den efter Coursen fallit under halfwa wärdet daler-tal, kan han med nya egendomens wärde ej betala mer, än hälften af samma Summa, som han til dess upköpande anwändt, och därföre sätta sin gamla egendom i stället, hwilken, om den är lika stor, som den nya, åtgår helt och hållen, at få dess skuld i daler tal uti Banken betalt, och han, som til äfwentyrs oskyldigt och efter Högsta Magtens lof, gått in i denna handel, jagas från altsammans, såsom sparf ifrån axet, blott genom Coursens reducerande.33
Samma bedröfweliga öde förestår ock oundwikeligen alla privata Gäldenärer i hela Riket, som under hög Cours kommit at göra lån eller nyttja Credit, och ännu icke förmått förnöja sina Creditorer. Hwad jämmer blir icke därigenom hos wåra gäldbundna Manufactorister, Handlande, Bruks-idkare, Landtbrukare, Handtwerkare och alt fattigt folk, de må då stå i skuld hos in- eller utländsk Man, när de utom Räntor komma at ärlägga til sina Creditorer dubbla Capitaler emot det de werkeligen lånt. Under det Wäxel-Coursen steg, gälde det Capitalisterne mäst; de hade ock rygg at tåla en stöt; men twärtom nu, när Coursen skal nedtwingas, röres den fattige Närings-idkaren i Staten, och med det samma Statens wäsendteliga styrka. De lära wara få, som denna tiden äro gäldfrie, hwarföre ock, så snart swedan begynner allmänt kännas, får man ofelbart höra Nationens röst öfwer den operations-plan, som mången nu af okunnoghet, antingen i sitt sinne gillar, eller ock, med kallsinnighet anser.
Det går aldrig an, at wara känslolös wid Medborgares olyckor.
- gör en märkelig manna-mon: skapar en betydande orättvisa, gynnar otillbörligt (den ena parten)
- ränta
- manufakturägare
- de hade ock rygg: de förmådde eller de hade tillräckliga krafter
- skuldfria
Suomi
§ 26
3) Kurssin alentaminen on vahingoksi pankista lainaa ottaneille yksityishenkilöille ja suosii eräitä valtakunnan asukkaita merkittävässä määrin toisten kustannuksella.
Kun nimittäin kaikki toiset, joilla on setelipääomia, saavat lähes 100 prosentin korotuksen varoihinsa kurssin alentamisen ansiosta, menettävät ne, joilla on lainoja pankista, velkasummansa verran taalereita, jos he joutuvat maksamaan lainansa takaisin seteleillä.
Myönnän auliisti, että osa heistä on saanut menneinä aikoina pankin lainojen avulla keinottelemalla suuria omaisuuksia, joten heitä ei toki tarvitse sääliä; on kuitenkin myös muistettava, ettei onni ole suinkaan suosinut tällä tavalla kaikkia lainanottajia. Tiedän monia, jotka ovat antaneet ainoan, rehellisesti hankkimansa tilan vakuudeksi pankille ja ostaneet sitä vastaan lainaamallaan pääomalla toisen tilan sellaisessa vaiheessa, jolloin niiden hinta oli korkeimmillaan.
Vain harvojen tilojen tuotto on suurempi kuin lainan vuosittainen korko. Kun lainapääoma on lopulta maksettava ja lainanottaja joutuu myymään sen suorittamiseksi tuon uuden tilansa, sen hinta on kurssimuutoksen jälkeen pudonnut taalerimääräisesti vajaaseen puoleen entisestä, eikä hän pysty uuden tilansa arvolla maksamaan kuin puolet siitä summasta, jonka hän on käyttänyt sen ostamiseen. Näin ollen hän joutuu turvautumaan täydennykseksi vanhaan tilaansa, jonka hän menettää kokonaan, jos se on yhtä suuri kuin uusikin, maksaakseen pankille taalerimääräisen velkansa, ja tähän kaupankäyntiin ehkäpä viattomasti ja korkeimpaan valtaan luottaen ryhtynyt häädetään kuin varpunen tähkältä pelkästään kurssin alentamisen takia.33
Sama surkea kohtalo odottaa väistämättä koko valtakunnassa myös kaikki yksityisiä velallisia, jotka ovat ottaneet lainaa tai käyttäneet luottoa hyväkseen korkean kurssin aikana eivätkä ole vielä kyenneet maksamaan velkaansa luotottajilleen. Millainen voihke silloin kuuluukaan, kun maamme velkaiset manufaktuurien omistajat, kauppiaat, ruukinpatruunat, maanviljelijät, käsityöläiset ja kaikki köyhä väki, olkootpa he velkaa koti- tai ulkomaisille saamamiehille, joutuvat korkojen lisäksi maksamaan luotottajilleen todellisuudessa lainaamansa pääoman kaksinkertaisesti. Kun vaihtokurssi nousi, asia koski eniten kapitalisteja, mutta heillä oli niin vankka asema, että he kestivät töytäisyn. Nyt käy päinvastoin: kun kurssia painetaan väkisin alas, se koskee valtiossa toimivaan köyhään elinkeinonharjoittajaan ja samalla valtion olennaiseen voimavaraan. Harvat lienevät nykyisin velattomia, ja niinpä, heti kun tuskaa aletaan yleisesti tuntea, saadaankin väistämättä kuulla kansakunnan äänen tuomio toimintasuunnitelmasta, jonka moni nyt joko tietämättömyyttään hiljaa hyväksyy tai jota hän kylmäkiskoisesti katsoo syrjästä.
Tunteeton suhtautuminen kansalaisten onnettomuuksiin ei ole koskaan soveliasta.
- kuin varpunen tähkältä:ruots. såsom sparf ifrån axet, joutua karkotetuksi kotoaan voimatta ottaa mitään mukaan, olla niin köyhä että mitään ei ole jäljellä
Englanti
§ 26
Third, the lowering of the exchange rate is harmful to private individuals who borrow from the Bank and creates significant inequality between one subject of the Realm and another.
For while everyone else who has holdings in banknotes sees them increased by almost 100 per cent by the fall in the rate, those who have borrowed from the Bank will lose if they are obliged to repay their loans with banknotes amounting to the same number of daler that they owe the Bank.
I willingly admit that some of them have in times past acquired large properties by speculation with the help of loans from the Bank and therefore need not be pitied at all, but one should also know that this sort of luck has not befallen all borrowers. I know of many who have mortgaged their sole, properly acquired property to the Bank and then used the capital thus acquired to purchase another property at a time when the prices for them were at their highest.
Few properties yield a rent higher than what is annually absorbed by interest on the loan; when the principal has to be paid back, for which purpose the borrower is obliged to sell his new property, although its price has according to the exchange rate fallen to less than half its value in daler, he is unable, with the value of the new property, to pay more than half of the sum that he had used to purchase it and must therefore use his old property instead, which, if it is of the same value as the new one, will be wholly used up in repaying his debt to the Bank in daler, and he who may have innocently and by consent of the Sovereign Power entered into this transaction is driven away from all of it, like the sparrow from the ear of grain, simply because of the lowering of the exchange rate.33
The same lamentable fate also inevitably awaits all private debtors throughout the kingdom who happen to have taken loans or bought on credit when the exchange rate was high and have not yet been able to pay off their creditors. What lamentation will there not be on that account among our debt-burdened manufacturers, merchants, ironmasters, farmers, craftsmen and all poor people, whether they are in debt to a native or to a foreigner, when, apart from interest charges, they have to pay their creditors twice as much as they have actually borrowed. While the exchange rate was rising, it mostly affected the capitalists; but they also had the strength to absorb the blow, whereas on the contrary now, when the rate is to be forced down, it is the poor producer in the state that is affected, and with him the essential strength of the state. There can be few these days who are free from debt, so that when the pain begins to be felt generally, we shall undoubtedly hear the voice of the nation concerning the plan of operation that many at present, out of ignorance, either instinctively approve of or look upon with indifference.
It will never do to be insensitive to the misfortunes of fellow citizens.
