Edellinen jakso:
Seuraava jakso:
[1]
Selostus kaikista tärkeimmistä Gävlen valtiopäivillä 1792 etenkin pappissäädyssä tapahtuneista ja esillä olleista asioista
1) Ensimmäinen ja tärkein asia on toki ollut kysymys rappiolle joutuneen valtiontaloutemme tilan parantamisesta, ja sen kuninkaallinen majesteetti on uskonut hoidettavaksi salaiselle valiokunnalle, johon on kuulunut 18 aatelismiestä ja 9 edustajaa jokaisesta muusta säädystä ja jonka puheenjohtajana on toiminut kuningas itse. Tämä salainen valiokunta on jättänyt säätyjen täysistunnoille mietinnön, jossa se ilmoittaa valtakunnan velan kasvaneen 12 511 613 riikintaalerilla siitä syystä, että sota kesti kauemmin kuin 1789 kyettiin ennalta näkemään. Koska valtiokonttori1 oli suorittanut ennakkomaksuina varsin paljon tästä summasta, kuningas myönsi helpotusta 4 011 613 riikintaaleria vakuuttaen, ettei tätä summaa vaadittaisi maksettavaksi takaisin nyt eikä tulevaisuudessa, joten tästä velkaa kasvattaneesta summasta on nyt jäljellä vain 8½ miljoonaa riikintaaleria, jotka valtakunnan säädyt nyt ottavat vastuulleen ja takaavat niiden maksamisen. Samalla säädyt myöntävät seuraaviin valtiopäiviin saakka velkasumman pienentämiseksi saman suostuntaveron kuin 1789 myönnettiin, kuitenkin sillä tavalla muutettuna, että ritaristo ja aateli sekä säätyläiset maksavat siitä eri perustein määrätyt osuudet hopearahana, pappissääty 10 prosenttia koko suostunnasta, porvarissääty 20 prosenttia ja talonpoikaissääty pikkuerän henkeä kohti.2 Valiokunta hyväksyi kiitoksin valtionvelkakonttorin hallinnon toimet kaikilta osin, ja päätettiin, että kaikki fahnehjelmit3 lunastettaisiin tämän vuoden aikana täydestä nimellisarvostaan valtionvelkaseteleillä, joita salaisten tietojen mukaan on 78 kultatynnyrin arvosta. Varustelutoimikunnan maksusitoumukset4 lunastetaan 10 vuoden kuluessa alennetulla korolla 10 prosenttiyksikön vuotuisissa erissä, ja lisäksi valtionvelkaseteleillä maksetaan myös muut sodasta aiheutuneet kotimaiset vaatimukset, joiden yhteissumma lienee noin 1½ miljoonaa, ja tämä merkitsee velkasetelien määrän melkoista lisäystä. Tätä asiaa käsiteltäessä kuninkaallinen majesteetti myös vakuutti järjestävänsä valtiontalouden hoidon sellaiseksi, että se nyt ja tulevaisuudessa pysyy tasapainossa velkaantumatta tai käyttämättä niitä varoja, jotka säädyt ovat päättäneet myöntää velan maksamiseen.[2]
2) Kuninkaallinen majesteetti antoi valtakunnan säädyille pankin seteleiden ja valtionvelkaseteleiden välisen vaihtosuhteen5 kohtuuttoman kasvun estämiseksi esityksen, jonka mukaan yksityisten velallisten ja velkojien väliset suoritukset olisi järjestettävä siten, että velkojan vaatiessa takaisin hopearahana tai pankin seteleinä myöntämänsä lainan velallinen saisi maksaa saatavan valtionvelkaseteleinä, jolloin summaa korotetaan 6 prosenttia, ja korkeamman koron sai maksaa 4 prosenttiin asti hopearahassa.6 Jos taas velallinen tarjoutuisi maksamaan hopearahassa otetun velan, se pitäisi tuossa tapauksessa maksaa samassa rahalajissa. Tämän esityksen hyväksyi kolme säätyä, mutta aateli hylkäsi sen, ja näin ollen se tulee voimaan.
3) Luettiin pankkivaliokunnan mietintö, jossa meille vakuutettiin, että pankkivaltuusmiehet ovat hoitaneet valtakunnan pankkia mitä huolellisimmin ja että sen oli todettu olevan niin hyvässä asemassa, että se kykenisi lunastamaan kaikki liikkeelle laskemansa setelit, vaikka toiselta taholta on saatu varma tieto siitä, että sieltä on viime vuosina sen seteleitä vastaan nostettu yli 700 000 riikintaaleria hopearahaa. Pankista myönnettiin myös valtionvelkakonttorille 600 000 riikintaalerin diskonttorahasto7 tarpeen mukaan käytettäväksi.
4) Pappissääty päätti suuren lähetystön välityksellä kiittää kuningasta siitä, että hän on suvainnut kaikkien kirkollisten asioiden ratkaisemista varten asettaa erityisen kirkollisasiain toimituskunnan,8 jossa säädyn edustaja saa esitellä ne kuninkaalliselle majesteetille, ja jotta tämä ei rasittaisi valtiontaloutta, sääty tarjoutui itse toimittamaan varat palveluskunnan palkkaamiseen, nimittäin
|
1. toimituskunnan sihteerille |
450 |
riikintaaleria vuodessa |
|
|
2. protokollasihteerille |
333 |
riikintaaleria |
16 killinkiä |
|
3. kanslistille, joka on samalla kirjaaja |
175 |
riikintaaleria |
|
|
4. kopistille |
100 |
riikintaaleria |
|
|
5. vahtimestarille |
50 |
riikintaaleria |
|
|
yhteensä |
1 108. |
|
16. |
Tätä kuningas ei pelkästään armollisesti hyväksynyt, vaan lupasi myös vakiinnuttaa tämän toimituskunnan pysyväksi, niin että aateliton pappismies9 saisi aina esitellä kirkolliset asiat, ja vieläpä armollisesti otti itsensä valtion maksettavaksi tuon säädyn ehdottaman virkakunnan palkkauksen, niin ettei se mitenkään rasittaisi säätyä.[3]
5) Lähetettiin kolmea aatelitonta säätyä edustava suuri 75 hengen lähetystö kiittämään kuningasta niille 1789 annetusta vakuuskirjasta, aatelittoman säädyn edustajien pääsystä valtakunnan korkeimman oikeuden jäseniksi sekä valtaneuvosten virkojen lakkauttamisesta, ja tässä yhteydessä kuningas mitä lempeimmin sanoin vakuutti täyttä luottamustaan aatelittomiin säätyihin.
6) Päätettiin, että pankin varoilla lyödään mitali Ruotsinsalmen viimeisen taistelun10 ja siinä saadun voiton muistoksi.
7) Kuningas antoi säätyjen valtuutettujen läsnä ollessa suorittaa kruununprinssin opintosuoritusten kuulustelun. Ensiksi häntä kuulusteli kristinuskosta ja teologiasta tohtori ja ylihovisaarnaaja Flodin,11 eikä hän pelkästään näistä aiheista antanut varsin hyvin muotoiltuja ja täydellisiä vastauksia, vaan suoriutui samoin käytännön asioista osoittaen niin suurta vilpittömyyttä ja herkkätunteisuutta, että hän itse kyynelehti ja liikutti koko arvovaltaista kuulijakuntaa. Kanslianeuvos von Rosenstein12 kuulusteli ensin hänen latinan taitoaan ja pani hänet selittämään kokonaisen luvun Sallustiuksen teoksesta,13 mistä hän suoriutui aivan vankasti, ja sitten jonkin verran lauseenjäsennystä, missä yhteydessä arkkipiispa14 ja piispa Weidman15 kyselivät kuninkaan käskystä yhtä ja toista syntaksista ja sijamuodoista. Seuraavaksi prinssiltä kuulusteltiin moraalioppia, josta hän teki selkoa kuin aikamies käytellen latinankielisiä termejä ja määritelmiä, ja lopuksi sangen laajasti Rooman samoin kuin uudempaa Euroopan ja Ruotsin historiaa, joista hän esitti useita perusteellisia kertomuksia sangen vaivattomasti ja aiheen hyvin halliten. Tämän kokelaalle kunniaa tuottaneen tutkintotilaisuuden johdosta säädyt eivät pelkästään kiittäneet kuningasta hänen pojalleen ja tulevaisuuden toivollemme osoittamastaan hellästä huolenpidosta, vaan tarjosivat kuninkaalliselle majesteetille sen mahdollisuuden varalta, että hän suvaitsisi ennen säätyjen seuraavaa kokoontumista valita kruununprinssille puolisoksi jonkun evankelisen opin mukaisesti kasvatetun prinsessan, tästä aiheutuvia kustannuksia varten kolmen vuoden aikana saman hääsuostunnan, joka 1766 myönnettiin16 hänen kuninkaalliselle majesteetilleen hänen häitään varten.
8) Pappissäädyn edustajiksi pankkiin valittiin tohtori Flodin, rovasti Nordin17 ja rovasti Brander.18
9) Samoin valittiin valtionvelkakonttoriin lehtori Eberhardt,19 Riddarholmenin kirkkoherra A. Borg20 ja rehtori Murberg.21
10) Päätettiin, että pankin ja valtionvelkakonttorin valtuutetut toimivat valtiopäivien välisenä aikana pappissäädyn[4] kansliana, joka valtiopäivien välisenä aikana nimeää valtuutetut näihin kumpaankin säätyjen yhteiseen elimeen, kun joku heistä jättää tehtävänsä.
Suurinta näillä valtiopäivillä, joiden pelättiin osoittautuvan hyvin riitaisiksi, on kaikkia tämän vuosisadan valtiopäiviä menestyksekkäämmin saavutettu mitä täydellisin yksimielisyys niin kunkin säädyn omassa keskuudessa kuin kaikkien säätyjen kesken ja lopuksi kuninkaan ja säätyjen välillä. Presidentti, paroni Ruuth22 on kaikkien ritariston ja aatelin jäsenten mitä täydellisimmäksi tyytyväisyydeksi kantanut maamarsalkan sauvaa. Kuningas on tarjonnut Frietzckylle23 Vaasan ritarikunnan komentajan arvoa, mutta hän on kieltäytynyt ottamasta sitä vastaan.
Pahinta on, että hunningolle päästettyä rahalaitostamme ei saatane kuntoon setelistöä kasvattamalla, se on heikko hoitokeino ja saanee varsin pian ikäviä seurauksia, mutta tällä kerralla asia ei ollut autettavissa.
Ritaristo ei ole koskaan pysynyt niin nöyränä kuin näillä valtiopäivillä, eivätkä sen jäsenet ole koskaan suhtautuneet muihin säätyihin yhtä ystävällisesti ja myötämielisesti. Merkittävimmät heistä ovat vierailleet useita kertoja meidän luonamme papiston klubilla. Esivalta ei ole koskaan suhtautunut yhtä suopeasti pappissäätyyn kuin nyt.
Koko valtiopäivien ajan on kaikilla ollut avoin pääsy seuraamaan hänen majesteettinsa ateriointia.24
Kuningas on erinomaisella tavalla ollut yhtä mieltä kolmen aatelittoman säädyn kanssa. Jumala häntä siunatkoon!
Kallisarvoinen kruununprinssimme antaa Ruotsille aiheen mitä parhaisiin tulevaisuudentoiveisiin, ei pelkästään tietämyksensä, vaan myös hyvän ja rehdin mielenlaatunsa takia. Olen solminut erityisen luottamukselliset suhteet kumpaankin hänen opettajaansa,25 jotka kumpikin erikseen ovat saaneet minut vakuuttumaan siitä, että hänellä on sekä rehti että herkkätuntoinen mieli ja että hänestä täysin varmasti kehittyy säästäväinen ja hyvä taloudenpitäjä.
Suom. Heikki Eskelinen
[1]
Relation om alt hwad hufwudsakeligit händt och förewarit wid Riksdagen i Gefle 1792 i synnerhet uti Presta Ståndet
1:o Den första och förnämsta fråga har wist warit den om wåra förfallna financers förbättrande, hwilcken Kongl. Maij:stt anförtrodt ett Hemligt Utskott, som bestått af 18. Riddersmän och 9 af de hwardera andra Stånden, hwaruti Konungen sielf warit Ordförande, hwilcket hemliga Utskott lämnat til Ståndens Plena ett betänckande, hwaruti det upgifwer en genom Krigets förlängande26 öfwer hwad 1789 kunde föreses upkommen tilökning af Rikets skuld sig bestigande til 12 511 613 Rdr., af hwilcken summa, som stats wärcket hade förskutit ganska mycket, åtog sig Konungen at eftergifwa 4 011 613 Rdr. med försäkran at desamma hwarcken nu eller framdeles återfordra, så at af denna tilökta skulden nu allenast återstå 8 ½ million Rdr. dem Riksens Ständer nu sig åtaga och til betalning gvarantera. Hwarjemte Ständer åtaga sig til dess minskande at til nästa Riksdag ärlägga samma bewilning, som 1789 blef giord, med den ändring, at Ridd: och Adelen, samt Ståndspersoner betala en olika determinerad27 del deraf uti specie.28 Prästa Ståndet 10 proCent af hela bewilningen, Borgare Ståndet 20 proCent, och Bonda ståndet något litet för hwar person. Riksgälds Contoirets förwaltning blef af Utskottet til alla delar gillad och berömd, och blef beslutat at alla Fahnehielmare29 skulle innom detta året få inwäxlas emot full summa med Riksgälds sedlar, som efter hemliga upgifter utgöra 78 Tun. Guld Utrednings Commissions sedlar30 inlösas på 10 år med nedsatt ränta til 10 proCent om året och dessutom betalas andra inhemska fordringar för Kriget, som torde utgöra circa 1½ million äfwen med Riksgälds sedlar, hwaraf creditsedelstocken ansenligen ökes. Kongl. Maij:stt försäkrade äfwen deruti, at så inrätta Rikets Stat, at den nu och framdeles skulle bära sig, utan at göra någon skuld, eller tilgripa de medel, som til skuldens afbetalande af Ständer äro anslagna och bewiljade.[2]
2:o Giorde Kongl. Maij:stt en proposition til Riksens Ständer för at hämma ett omåtteligit stigande af Agio emellan Banco- och Riksgälds myntet,31 at liqvidation emellan privata debitorer och creditorer borde ske på det sättet, at då en Creditor utfordrar sitt uti specie eller Banco gifna lån, debitor då finge låf at betala det samma i Riksgälds sedlar med 6 proCents tilökning, och en högre ränta få betalas med 4 procent in specie;32 Men om en debitor sielf erböd sig at afbörda en uti specie giord skuld, den då borde gäldas i samma mynt, hwilcken proposition bijfölls af 3 Stånd, men afslogs af Adelen, och sålunda går i wärkställighet.
3:io Uplästes banco Utskottets betänckande, som försäkrade oss, at Rikets banqve wore af sina Fullmächtiga wårdad med högsta granlagenhet,33 och befants i så godt stånd at den kunde inlösa alla sina sedlar, ehuru man från andra håll med wisshet wet, at derifrån på sidst förflutna år äro emot dess sedlar lyftade öfwer 700 000 Rdr. specie. Äfwen bewiljades utur Banqven en disconterings fond34 til Riksgälds Contoiret på 600 000 Rdr. at efter behof nytja.
4:o Beslöt Presta Ståndet at genom en stor Deputation tacka Konungen för det han behagat til alla Ecclesiastiqvemåls afgörande förordna en särskilt Ecclesiastiqve expedition,35 där de af en Ståndets Ledamot få hos Kongl. Maij:stt föredragas, och för at dermed ei ligga Statswärcket til last, erböd Ståndet, at sielf sammanskiuta medel til betieningens aflönande neml:n
|
1:o |
Til en |
Expeditions Secreterare |
450 |
Rdr. årl. |
|
|
2:o |
|
Protocolls Secreterare |
333 |
|
16 sk. |
|
3:o |
|
en Cancellist, som tilika är Registrator |
175 |
d:o |
|
|
4:o |
En Copist. |
|
100 |
d:o |
|
|
5:o |
Wachtmästare |
|
50 |
d:o |
|
|
|
|
|
1 108. |
|
16. |
Hwilcket Kongl. Maij:stt ei allenast ansåg i Nåder, utan ock försäkrade at framgent bi behålla denna expedition, så at en Ofrälse Prästman36 altid finge föredraga Ecclesiastiqve ärender, och hwad mera, Nådigt åtog sig at af Stats wärcket sielf aflöna en sådan af Ståndet föreslagen stat, utan at falla Ståndet dermed til någon tunga.[3]
5:o Expediertes en stor Deputation af 75 personer utaf de 3 ofrälse Stånden, som skulle tacka Konungen för den dem 1789. gifna säkerhets act, för Ofrälse Ståndets insättande i Rikets Högsta Domstol, samt Råds ämbetens indragande, Hwarwid Konungen i ömmaste Ordalag försäkrade Ofrälset om sitt fulla förtroende.
6:o Bewiljades at af Banqvens fond skulle slås en medaille öwer sidsta slaget och segern wid Svensund.37
7:o Lät Konungen uti Ständers deputerades närwaru examinera Kron Prinsen, som först förhördes uti Christendomen och Theologien af Doct. och Öf.Håfpr. Flodin,38 hwaruti han ei allenast aflemnade rätt wakra och fullständiga swar, utan ock giorde det i Practiska ämnen med så stor uprichtighet och ömhet, at han derwid sielf flöt uti tårar och rörde hela det Höga auditorium. Cancellie Rådet v. Rosenstein39 examinerade honom först i Latinen och lät honom explicera40 ett helt Capitel utur Salustius,41 det han giorde helt fermt,42 och sedan något i resolution,43 hwarwid Archi Biskopen44 och Bisk. Weidman45 äfwen på Kongl. befallning frågade ett och annat uti construction46 och casibus.47 Därnäst förhördes han uti moralen48 och Prinsen giorde redo för sig som en hel karl med Latinska termer och distinctioner,49 och sidst helt widlöftigt uti Romerska och nyare europæiska och Swenska Historien, uti hwilcka han giorde flera omständeliga berättelser med mycket lätthet och ordning; Hwilcket Hedrande examen föranlet Ständerna, at ei allenast tacka Konungen för sin ömma omwårdnad för sin Son och wårt framtida hopp utan äfwen at erbiuda K. M:stt det i händelse honom täktes innan nästa Ständers sammankomst utse för KronPrinsen en Gemål af någon i Evangeliska Läran upfödd Prinsessa Ständer nu bewiljade, at kostnaden derwid skulle en likadan Bröllops gärd50 upbäras i 3:ne år som 1766 bewiljades hans K. Maij:stt då hans Höga Biläger51 stod.
8:o waldes Ledamöter af Presta Ståndet til Banqven Doctor Flodin, Prost. Nordin,52 och Prost. Brander.53
9:o Likaledes til Riksgälds Contoiret, Lector Eberhardt,54 Kyrckoh: A. Borg i Riddarholmen55 och Rect. Murberg.56
10 Beslöts at Banco- och Riksgälds Contoirets Fullmächtiga skulle emellan Riksdagarna utgöra ett Presta Ståndets[4] cancellie, som emellan Riksdagarna tilsätter Ledamöter uti dessa båda Ständernas wärk när någon af dem kommer at afgå.
Det största, som denna Riksdag, hwilcken fruchtades blifwa mycket bullersam hafwer framför alla Riksdagar uti detta seculo är den fullkomligaste enighet så inom hwart Stånd, som samtelige Stånden emellan, och änteligen emellan Kung och Ständer. Præs. Baron Ruth57 har til samteliga Ridderskapets och Adelens fulkomligaste nöje fört Landtmarskalks Stafwen. Konungen har tilbudit Fritski58 at blifwa Commendeur af Wasa Orden, det han wägrat at emottaga.
Det wärsta är at wårt delabrerade59 peninge wärk ei lärer kunna hielpas genom en tilwäxande sedelstock det är ett swagt palliative,60 och torde snart nog medföra obehageliga fölgder, men denna gången har ei saken kunnat hielpas.
Aldrig har Ridderskapet legat så lågt som wid denna Riksdag och warit så wänliga och fogliga emot de andra Stånden. De förnämsta af dem hafwa flera gångor besökt oss på Prest Klubben. Aldrig har Präst ståndet warit så ömt omfattat af sin Öfwerhet som nu.
Under hela Riksdagen har hos Hans Maij:stt warit public spisning61 och fritt til träde för alla.
Konungen har på ett utmärkt sätt förenat sig med de 3 ofrälse Stånden. Gud wälsigne Honom!
Wår dyra Kronprins gifwer Swerige bästa hopp, ei allenast genom sina insichter, utan ock genom sitt goda och redeliga hierta. Jag har ingådt i specielt förtroende med båda hans Informatorer,62 som hwar i sin wäg försäkrat mig derom, at han har ett både redeligt och ömt hierta, och at han helt wist skal blifwa sparsam och en god hushållare.
[1]
Selostus kaikista tärkeimmistä Gävlen valtiopäivillä 1792 etenkin pappissäädyssä tapahtuneista ja esillä olleista asioista
1) Ensimmäinen ja tärkein asia on toki ollut kysymys rappiolle joutuneen valtiontaloutemme tilan parantamisesta, ja sen kuninkaallinen majesteetti on uskonut hoidettavaksi salaiselle valiokunnalle, johon on kuulunut 18 aatelismiestä ja 9 edustajaa jokaisesta muusta säädystä ja jonka puheenjohtajana on toiminut kuningas itse. Tämä salainen valiokunta on jättänyt säätyjen täysistunnoille mietinnön, jossa se ilmoittaa valtakunnan velan kasvaneen 12 511 613 riikintaalerilla siitä syystä, että sota kesti kauemmin kuin 1789 kyettiin ennalta näkemään. Koska valtiokonttori63 oli suorittanut ennakkomaksuina varsin paljon tästä summasta, kuningas myönsi helpotusta 4 011 613 riikintaaleria vakuuttaen, ettei tätä summaa vaadittaisi maksettavaksi takaisin nyt eikä tulevaisuudessa, joten tästä velkaa kasvattaneesta summasta on nyt jäljellä vain 8½ miljoonaa riikintaaleria, jotka valtakunnan säädyt nyt ottavat vastuulleen ja takaavat niiden maksamisen. Samalla säädyt myöntävät seuraaviin valtiopäiviin saakka velkasumman pienentämiseksi saman suostuntaveron kuin 1789 myönnettiin, kuitenkin sillä tavalla muutettuna, että ritaristo ja aateli sekä säätyläiset maksavat siitä eri perustein määrätyt osuudet hopearahana, pappissääty 10 prosenttia koko suostunnasta, porvarissääty 20 prosenttia ja talonpoikaissääty pikkuerän henkeä kohti.64 Valiokunta hyväksyi kiitoksin valtionvelkakonttorin hallinnon toimet kaikilta osin, ja päätettiin, että kaikki fahnehjelmit65 lunastettaisiin tämän vuoden aikana täydestä nimellisarvostaan valtionvelkaseteleillä, joita salaisten tietojen mukaan on 78 kultatynnyrin arvosta. Varustelutoimikunnan maksusitoumukset66 lunastetaan 10 vuoden kuluessa alennetulla korolla 10 prosenttiyksikön vuotuisissa erissä, ja lisäksi valtionvelkaseteleillä maksetaan myös muut sodasta aiheutuneet kotimaiset vaatimukset, joiden yhteissumma lienee noin 1½ miljoonaa, ja tämä merkitsee velkasetelien määrän melkoista lisäystä. Tätä asiaa käsiteltäessä kuninkaallinen majesteetti myös vakuutti järjestävänsä valtiontalouden hoidon sellaiseksi, että se nyt ja tulevaisuudessa pysyy tasapainossa velkaantumatta tai käyttämättä niitä varoja, jotka säädyt ovat päättäneet myöntää velan maksamiseen.[2]
2) Kuninkaallinen majesteetti antoi valtakunnan säädyille pankin seteleiden ja valtionvelkaseteleiden välisen vaihtosuhteen67 kohtuuttoman kasvun estämiseksi esityksen, jonka mukaan yksityisten velallisten ja velkojien väliset suoritukset olisi järjestettävä siten, että velkojan vaatiessa takaisin hopearahana tai pankin seteleinä myöntämänsä lainan velallinen saisi maksaa saatavan valtionvelkaseteleinä, jolloin summaa korotetaan 6 prosenttia, ja korkeamman koron sai maksaa 4 prosenttiin asti hopearahassa.68 Jos taas velallinen tarjoutuisi maksamaan hopearahassa otetun velan, se pitäisi tuossa tapauksessa maksaa samassa rahalajissa. Tämän esityksen hyväksyi kolme säätyä, mutta aateli hylkäsi sen, ja näin ollen se tulee voimaan.
3) Luettiin pankkivaliokunnan mietintö, jossa meille vakuutettiin, että pankkivaltuusmiehet ovat hoitaneet valtakunnan pankkia mitä huolellisimmin ja että sen oli todettu olevan niin hyvässä asemassa, että se kykenisi lunastamaan kaikki liikkeelle laskemansa setelit, vaikka toiselta taholta on saatu varma tieto siitä, että sieltä on viime vuosina sen seteleitä vastaan nostettu yli 700 000 riikintaaleria hopearahaa. Pankista myönnettiin myös valtionvelkakonttorille 600 000 riikintaalerin diskonttorahasto69 tarpeen mukaan käytettäväksi.
4) Pappissääty päätti suuren lähetystön välityksellä kiittää kuningasta siitä, että hän on suvainnut kaikkien kirkollisten asioiden ratkaisemista varten asettaa erityisen kirkollisasiain toimituskunnan,70 jossa säädyn edustaja saa esitellä ne kuninkaalliselle majesteetille, ja jotta tämä ei rasittaisi valtiontaloutta, sääty tarjoutui itse toimittamaan varat palveluskunnan palkkaamiseen, nimittäin
|
1. toimituskunnan sihteerille |
450 |
riikintaaleria vuodessa |
|
|
2. protokollasihteerille |
333 |
riikintaaleria |
16 killinkiä |
|
3. kanslistille, joka on samalla kirjaaja |
175 |
riikintaaleria |
|
|
4. kopistille |
100 |
riikintaaleria |
|
|
5. vahtimestarille |
50 |
riikintaaleria |
|
|
yhteensä |
1 108. |
|
16. |
Tätä kuningas ei pelkästään armollisesti hyväksynyt, vaan lupasi myös vakiinnuttaa tämän toimituskunnan pysyväksi, niin että aateliton pappismies71 saisi aina esitellä kirkolliset asiat, ja vieläpä armollisesti otti itsensä valtion maksettavaksi tuon säädyn ehdottaman virkakunnan palkkauksen, niin ettei se mitenkään rasittaisi säätyä.[3]
5) Lähetettiin kolmea aatelitonta säätyä edustava suuri 75 hengen lähetystö kiittämään kuningasta niille 1789 annetusta vakuuskirjasta, aatelittoman säädyn edustajien pääsystä valtakunnan korkeimman oikeuden jäseniksi sekä valtaneuvosten virkojen lakkauttamisesta, ja tässä yhteydessä kuningas mitä lempeimmin sanoin vakuutti täyttä luottamustaan aatelittomiin säätyihin.
6) Päätettiin, että pankin varoilla lyödään mitali Ruotsinsalmen viimeisen taistelun72 ja siinä saadun voiton muistoksi.
7) Kuningas antoi säätyjen valtuutettujen läsnä ollessa suorittaa kruununprinssin opintosuoritusten kuulustelun. Ensiksi häntä kuulusteli kristinuskosta ja teologiasta tohtori ja ylihovisaarnaaja Flodin,73 eikä hän pelkästään näistä aiheista antanut varsin hyvin muotoiltuja ja täydellisiä vastauksia, vaan suoriutui samoin käytännön asioista osoittaen niin suurta vilpittömyyttä ja herkkätunteisuutta, että hän itse kyynelehti ja liikutti koko arvovaltaista kuulijakuntaa. Kanslianeuvos von Rosenstein74 kuulusteli ensin hänen latinan taitoaan ja pani hänet selittämään kokonaisen luvun Sallustiuksen teoksesta,75 mistä hän suoriutui aivan vankasti, ja sitten jonkin verran lauseenjäsennystä, missä yhteydessä arkkipiispa76 ja piispa Weidman77 kyselivät kuninkaan käskystä yhtä ja toista syntaksista ja sijamuodoista. Seuraavaksi prinssiltä kuulusteltiin moraalioppia, josta hän teki selkoa kuin aikamies käytellen latinankielisiä termejä ja määritelmiä, ja lopuksi sangen laajasti Rooman samoin kuin uudempaa Euroopan ja Ruotsin historiaa, joista hän esitti useita perusteellisia kertomuksia sangen vaivattomasti ja aiheen hyvin halliten. Tämän kokelaalle kunniaa tuottaneen tutkintotilaisuuden johdosta säädyt eivät pelkästään kiittäneet kuningasta hänen pojalleen ja tulevaisuuden toivollemme osoittamastaan hellästä huolenpidosta, vaan tarjosivat kuninkaalliselle majesteetille sen mahdollisuuden varalta, että hän suvaitsisi ennen säätyjen seuraavaa kokoontumista valita kruununprinssille puolisoksi jonkun evankelisen opin mukaisesti kasvatetun prinsessan, tästä aiheutuvia kustannuksia varten kolmen vuoden aikana saman hääsuostunnan, joka 1766 myönnettiin78 hänen kuninkaalliselle majesteetilleen hänen häitään varten.
8) Pappissäädyn edustajiksi pankkiin valittiin tohtori Flodin, rovasti Nordin79 ja rovasti Brander.80
9) Samoin valittiin valtionvelkakonttoriin lehtori Eberhardt,81 Riddarholmenin kirkkoherra A. Borg82 ja rehtori Murberg.83
10) Päätettiin, että pankin ja valtionvelkakonttorin valtuutetut toimivat valtiopäivien välisenä aikana pappissäädyn[4] kansliana, joka valtiopäivien välisenä aikana nimeää valtuutetut näihin kumpaankin säätyjen yhteiseen elimeen, kun joku heistä jättää tehtävänsä.
Suurinta näillä valtiopäivillä, joiden pelättiin osoittautuvan hyvin riitaisiksi, on kaikkia tämän vuosisadan valtiopäiviä menestyksekkäämmin saavutettu mitä täydellisin yksimielisyys niin kunkin säädyn omassa keskuudessa kuin kaikkien säätyjen kesken ja lopuksi kuninkaan ja säätyjen välillä. Presidentti, paroni Ruuth84 on kaikkien ritariston ja aatelin jäsenten mitä täydellisimmäksi tyytyväisyydeksi kantanut maamarsalkan sauvaa. Kuningas on tarjonnut Frietzckylle85 Vaasan ritarikunnan komentajan arvoa, mutta hän on kieltäytynyt ottamasta sitä vastaan.
Pahinta on, että hunningolle päästettyä rahalaitostamme ei saatane kuntoon setelistöä kasvattamalla, se on heikko hoitokeino ja saanee varsin pian ikäviä seurauksia, mutta tällä kerralla asia ei ollut autettavissa.
Ritaristo ei ole koskaan pysynyt niin nöyränä kuin näillä valtiopäivillä, eivätkä sen jäsenet ole koskaan suhtautuneet muihin säätyihin yhtä ystävällisesti ja myötämielisesti. Merkittävimmät heistä ovat vierailleet useita kertoja meidän luonamme papiston klubilla. Esivalta ei ole koskaan suhtautunut yhtä suopeasti pappissäätyyn kuin nyt.
Koko valtiopäivien ajan on kaikilla ollut avoin pääsy seuraamaan hänen majesteettinsa ateriointia.86
Kuningas on erinomaisella tavalla ollut yhtä mieltä kolmen aatelittoman säädyn kanssa. Jumala häntä siunatkoon!
Kallisarvoinen kruununprinssimme antaa Ruotsille aiheen mitä parhaisiin tulevaisuudentoiveisiin, ei pelkästään tietämyksensä, vaan myös hyvän ja rehdin mielenlaatunsa takia. Olen solminut erityisen luottamukselliset suhteet kumpaankin hänen opettajaansa,87 jotka kumpikin erikseen ovat saaneet minut vakuuttumaan siitä, että hänellä on sekä rehti että herkkätuntoinen mieli ja että hänestä täysin varmasti kehittyy säästäväinen ja hyvä taloudenpitäjä.
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
[1]
Relation om alt hwad hufwudsakeligit händt och förewarit wid Riksdagen i Gefle 1792 i synnerhet uti Presta Ståndet
1:o Den första och förnämsta fråga har wist warit den om wåra förfallna financers förbättrande, hwilcken Kongl. Maij:stt anförtrodt ett Hemligt Utskott, som bestått af 18. Riddersmän och 9 af de hwardera andra Stånden, hwaruti Konungen sielf warit Ordförande, hwilcket hemliga Utskott lämnat til Ståndens Plena ett betänckande, hwaruti det upgifwer en genom Krigets förlängande88 öfwer hwad 1789 kunde föreses upkommen tilökning af Rikets skuld sig bestigande til 12 511 613 Rdr., af hwilcken summa, som stats wärcket hade förskutit ganska mycket, åtog sig Konungen at eftergifwa 4 011 613 Rdr. med försäkran at desamma hwarcken nu eller framdeles återfordra, så at af denna tilökta skulden nu allenast återstå 8 ½ million Rdr. dem Riksens Ständer nu sig åtaga och til betalning gvarantera. Hwarjemte Ständer åtaga sig til dess minskande at til nästa Riksdag ärlägga samma bewilning, som 1789 blef giord, med den ändring, at Ridd: och Adelen, samt Ståndspersoner betala en olika determinerad89 del deraf uti specie.90 Prästa Ståndet 10 proCent af hela bewilningen, Borgare Ståndet 20 proCent, och Bonda ståndet något litet för hwar person. Riksgälds Contoirets förwaltning blef af Utskottet til alla delar gillad och berömd, och blef beslutat at alla Fahnehielmare91 skulle innom detta året få inwäxlas emot full summa med Riksgälds sedlar, som efter hemliga upgifter utgöra 78 Tun. Guld Utrednings Commissions sedlar92 inlösas på 10 år med nedsatt ränta til 10 proCent om året och dessutom betalas andra inhemska fordringar för Kriget, som torde utgöra circa 1½ million äfwen med Riksgälds sedlar, hwaraf creditsedelstocken ansenligen ökes. Kongl. Maij:stt försäkrade äfwen deruti, at så inrätta Rikets Stat, at den nu och framdeles skulle bära sig, utan at göra någon skuld, eller tilgripa de medel, som til skuldens afbetalande af Ständer äro anslagna och bewiljade.[2]
2:o Giorde Kongl. Maij:stt en proposition til Riksens Ständer för at hämma ett omåtteligit stigande af Agio emellan Banco- och Riksgälds myntet,93 at liqvidation emellan privata debitorer och creditorer borde ske på det sättet, at då en Creditor utfordrar sitt uti specie eller Banco gifna lån, debitor då finge låf at betala det samma i Riksgälds sedlar med 6 proCents tilökning, och en högre ränta få betalas med 4 procent in specie;94 Men om en debitor sielf erböd sig at afbörda en uti specie giord skuld, den då borde gäldas i samma mynt, hwilcken proposition bijfölls af 3 Stånd, men afslogs af Adelen, och sålunda går i wärkställighet.
3:io Uplästes banco Utskottets betänckande, som försäkrade oss, at Rikets banqve wore af sina Fullmächtiga wårdad med högsta granlagenhet,95 och befants i så godt stånd at den kunde inlösa alla sina sedlar, ehuru man från andra håll med wisshet wet, at derifrån på sidst förflutna år äro emot dess sedlar lyftade öfwer 700 000 Rdr. specie. Äfwen bewiljades utur Banqven en disconterings fond96 til Riksgälds Contoiret på 600 000 Rdr. at efter behof nytja.
4:o Beslöt Presta Ståndet at genom en stor Deputation tacka Konungen för det han behagat til alla Ecclesiastiqvemåls afgörande förordna en särskilt Ecclesiastiqve expedition,97 där de af en Ståndets Ledamot få hos Kongl. Maij:stt föredragas, och för at dermed ei ligga Statswärcket til last, erböd Ståndet, at sielf sammanskiuta medel til betieningens aflönande neml:n
|
1:o |
Til en |
Expeditions Secreterare |
450 |
Rdr. årl. |
|
|
2:o |
|
Protocolls Secreterare |
333 |
|
16 sk. |
|
3:o |
|
en Cancellist, som tilika är Registrator |
175 |
d:o |
|
|
4:o |
En Copist. |
|
100 |
d:o |
|
|
5:o |
Wachtmästare |
|
50 |
d:o |
|
|
|
|
|
1 108. |
|
16. |
Hwilcket Kongl. Maij:stt ei allenast ansåg i Nåder, utan ock försäkrade at framgent bi behålla denna expedition, så at en Ofrälse Prästman98 altid finge föredraga Ecclesiastiqve ärender, och hwad mera, Nådigt åtog sig at af Stats wärcket sielf aflöna en sådan af Ståndet föreslagen stat, utan at falla Ståndet dermed til någon tunga.[3]
5:o Expediertes en stor Deputation af 75 personer utaf de 3 ofrälse Stånden, som skulle tacka Konungen för den dem 1789. gifna säkerhets act, för Ofrälse Ståndets insättande i Rikets Högsta Domstol, samt Råds ämbetens indragande, Hwarwid Konungen i ömmaste Ordalag försäkrade Ofrälset om sitt fulla förtroende.
6:o Bewiljades at af Banqvens fond skulle slås en medaille öwer sidsta slaget och segern wid Svensund.99
7:o Lät Konungen uti Ständers deputerades närwaru examinera Kron Prinsen, som först förhördes uti Christendomen och Theologien af Doct. och Öf.Håfpr. Flodin,100 hwaruti han ei allenast aflemnade rätt wakra och fullständiga swar, utan ock giorde det i Practiska ämnen med så stor uprichtighet och ömhet, at han derwid sielf flöt uti tårar och rörde hela det Höga auditorium. Cancellie Rådet v. Rosenstein101 examinerade honom först i Latinen och lät honom explicera102 ett helt Capitel utur Salustius,103 det han giorde helt fermt,104 och sedan något i resolution,105 hwarwid Archi Biskopen106 och Bisk. Weidman107 äfwen på Kongl. befallning frågade ett och annat uti construction108 och casibus.109 Därnäst förhördes han uti moralen110 och Prinsen giorde redo för sig som en hel karl med Latinska termer och distinctioner,111 och sidst helt widlöftigt uti Romerska och nyare europæiska och Swenska Historien, uti hwilcka han giorde flera omständeliga berättelser med mycket lätthet och ordning; Hwilcket Hedrande examen föranlet Ständerna, at ei allenast tacka Konungen för sin ömma omwårdnad för sin Son och wårt framtida hopp utan äfwen at erbiuda K. M:stt det i händelse honom täktes innan nästa Ständers sammankomst utse för KronPrinsen en Gemål af någon i Evangeliska Läran upfödd Prinsessa Ständer nu bewiljade, at kostnaden derwid skulle en likadan Bröllops gärd112 upbäras i 3:ne år som 1766 bewiljades hans K. Maij:stt då hans Höga Biläger113 stod.
8:o waldes Ledamöter af Presta Ståndet til Banqven Doctor Flodin, Prost. Nordin,114 och Prost. Brander.115
9:o Likaledes til Riksgälds Contoiret, Lector Eberhardt,116 Kyrckoh: A. Borg i Riddarholmen117 och Rect. Murberg.118
10 Beslöts at Banco- och Riksgälds Contoirets Fullmächtiga skulle emellan Riksdagarna utgöra ett Presta Ståndets[4] cancellie, som emellan Riksdagarna tilsätter Ledamöter uti dessa båda Ständernas wärk när någon af dem kommer at afgå.
Det största, som denna Riksdag, hwilcken fruchtades blifwa mycket bullersam hafwer framför alla Riksdagar uti detta seculo är den fullkomligaste enighet så inom hwart Stånd, som samtelige Stånden emellan, och änteligen emellan Kung och Ständer. Præs. Baron Ruth119 har til samteliga Ridderskapets och Adelens fulkomligaste nöje fört Landtmarskalks Stafwen. Konungen har tilbudit Fritski120 at blifwa Commendeur af Wasa Orden, det han wägrat at emottaga.
Det wärsta är at wårt delabrerade121 peninge wärk ei lärer kunna hielpas genom en tilwäxande sedelstock det är ett swagt palliative,122 och torde snart nog medföra obehageliga fölgder, men denna gången har ei saken kunnat hielpas.
Aldrig har Ridderskapet legat så lågt som wid denna Riksdag och warit så wänliga och fogliga emot de andra Stånden. De förnämsta af dem hafwa flera gångor besökt oss på Prest Klubben. Aldrig har Präst ståndet warit så ömt omfattat af sin Öfwerhet som nu.
Under hela Riksdagen har hos Hans Maij:stt warit public spisning123 och fritt til träde för alla.
Konungen har på ett utmärkt sätt förenat sig med de 3 ofrälse Stånden. Gud wälsigne Honom!
Wår dyra Kronprins gifwer Swerige bästa hopp, ei allenast genom sina insichter, utan ock genom sitt goda och redeliga hierta. Jag har ingådt i specielt förtroende med båda hans Informatorer,124 som hwar i sin wäg försäkrat mig derom, at han har ett både redeligt och ömt hierta, och at han helt wist skal blifwa sparsam och en god hushållare.
[1]
Selostus kaikista tärkeimmistä Gävlen valtiopäivillä 1792 etenkin pappissäädyssä tapahtuneista ja esillä olleista asioista
1) Ensimmäinen ja tärkein asia on toki ollut kysymys rappiolle joutuneen valtiontaloutemme tilan parantamisesta, ja sen kuninkaallinen majesteetti on uskonut hoidettavaksi salaiselle valiokunnalle, johon on kuulunut 18 aatelismiestä ja 9 edustajaa jokaisesta muusta säädystä ja jonka puheenjohtajana on toiminut kuningas itse. Tämä salainen valiokunta on jättänyt säätyjen täysistunnoille mietinnön, jossa se ilmoittaa valtakunnan velan kasvaneen 12 511 613 riikintaalerilla siitä syystä, että sota kesti kauemmin kuin 1789 kyettiin ennalta näkemään. Koska valtiokonttori125 oli suorittanut ennakkomaksuina varsin paljon tästä summasta, kuningas myönsi helpotusta 4 011 613 riikintaaleria vakuuttaen, ettei tätä summaa vaadittaisi maksettavaksi takaisin nyt eikä tulevaisuudessa, joten tästä velkaa kasvattaneesta summasta on nyt jäljellä vain 8½ miljoonaa riikintaaleria, jotka valtakunnan säädyt nyt ottavat vastuulleen ja takaavat niiden maksamisen. Samalla säädyt myöntävät seuraaviin valtiopäiviin saakka velkasumman pienentämiseksi saman suostuntaveron kuin 1789 myönnettiin, kuitenkin sillä tavalla muutettuna, että ritaristo ja aateli sekä säätyläiset maksavat siitä eri perustein määrätyt osuudet hopearahana, pappissääty 10 prosenttia koko suostunnasta, porvarissääty 20 prosenttia ja talonpoikaissääty pikkuerän henkeä kohti.126 Valiokunta hyväksyi kiitoksin valtionvelkakonttorin hallinnon toimet kaikilta osin, ja päätettiin, että kaikki fahnehjelmit127 lunastettaisiin tämän vuoden aikana täydestä nimellisarvostaan valtionvelkaseteleillä, joita salaisten tietojen mukaan on 78 kultatynnyrin arvosta. Varustelutoimikunnan maksusitoumukset128 lunastetaan 10 vuoden kuluessa alennetulla korolla 10 prosenttiyksikön vuotuisissa erissä, ja lisäksi valtionvelkaseteleillä maksetaan myös muut sodasta aiheutuneet kotimaiset vaatimukset, joiden yhteissumma lienee noin 1½ miljoonaa, ja tämä merkitsee velkasetelien määrän melkoista lisäystä. Tätä asiaa käsiteltäessä kuninkaallinen majesteetti myös vakuutti järjestävänsä valtiontalouden hoidon sellaiseksi, että se nyt ja tulevaisuudessa pysyy tasapainossa velkaantumatta tai käyttämättä niitä varoja, jotka säädyt ovat päättäneet myöntää velan maksamiseen.[2]
2) Kuninkaallinen majesteetti antoi valtakunnan säädyille pankin seteleiden ja valtionvelkaseteleiden välisen vaihtosuhteen129 kohtuuttoman kasvun estämiseksi esityksen, jonka mukaan yksityisten velallisten ja velkojien väliset suoritukset olisi järjestettävä siten, että velkojan vaatiessa takaisin hopearahana tai pankin seteleinä myöntämänsä lainan velallinen saisi maksaa saatavan valtionvelkaseteleinä, jolloin summaa korotetaan 6 prosenttia, ja korkeamman koron sai maksaa 4 prosenttiin asti hopearahassa.130 Jos taas velallinen tarjoutuisi maksamaan hopearahassa otetun velan, se pitäisi tuossa tapauksessa maksaa samassa rahalajissa. Tämän esityksen hyväksyi kolme säätyä, mutta aateli hylkäsi sen, ja näin ollen se tulee voimaan.
3) Luettiin pankkivaliokunnan mietintö, jossa meille vakuutettiin, että pankkivaltuusmiehet ovat hoitaneet valtakunnan pankkia mitä huolellisimmin ja että sen oli todettu olevan niin hyvässä asemassa, että se kykenisi lunastamaan kaikki liikkeelle laskemansa setelit, vaikka toiselta taholta on saatu varma tieto siitä, että sieltä on viime vuosina sen seteleitä vastaan nostettu yli 700 000 riikintaaleria hopearahaa. Pankista myönnettiin myös valtionvelkakonttorille 600 000 riikintaalerin diskonttorahasto131 tarpeen mukaan käytettäväksi.
4) Pappissääty päätti suuren lähetystön välityksellä kiittää kuningasta siitä, että hän on suvainnut kaikkien kirkollisten asioiden ratkaisemista varten asettaa erityisen kirkollisasiain toimituskunnan,132 jossa säädyn edustaja saa esitellä ne kuninkaalliselle majesteetille, ja jotta tämä ei rasittaisi valtiontaloutta, sääty tarjoutui itse toimittamaan varat palveluskunnan palkkaamiseen, nimittäin
|
1. toimituskunnan sihteerille |
450 |
riikintaaleria vuodessa |
|
|
2. protokollasihteerille |
333 |
riikintaaleria |
16 killinkiä |
|
3. kanslistille, joka on samalla kirjaaja |
175 |
riikintaaleria |
|
|
4. kopistille |
100 |
riikintaaleria |
|
|
5. vahtimestarille |
50 |
riikintaaleria |
|
|
yhteensä |
1 108. |
|
16. |
Tätä kuningas ei pelkästään armollisesti hyväksynyt, vaan lupasi myös vakiinnuttaa tämän toimituskunnan pysyväksi, niin että aateliton pappismies133 saisi aina esitellä kirkolliset asiat, ja vieläpä armollisesti otti itsensä valtion maksettavaksi tuon säädyn ehdottaman virkakunnan palkkauksen, niin ettei se mitenkään rasittaisi säätyä.[3]
5) Lähetettiin kolmea aatelitonta säätyä edustava suuri 75 hengen lähetystö kiittämään kuningasta niille 1789 annetusta vakuuskirjasta, aatelittoman säädyn edustajien pääsystä valtakunnan korkeimman oikeuden jäseniksi sekä valtaneuvosten virkojen lakkauttamisesta, ja tässä yhteydessä kuningas mitä lempeimmin sanoin vakuutti täyttä luottamustaan aatelittomiin säätyihin.
6) Päätettiin, että pankin varoilla lyödään mitali Ruotsinsalmen viimeisen taistelun134 ja siinä saadun voiton muistoksi.
7) Kuningas antoi säätyjen valtuutettujen läsnä ollessa suorittaa kruununprinssin opintosuoritusten kuulustelun. Ensiksi häntä kuulusteli kristinuskosta ja teologiasta tohtori ja ylihovisaarnaaja Flodin,135 eikä hän pelkästään näistä aiheista antanut varsin hyvin muotoiltuja ja täydellisiä vastauksia, vaan suoriutui samoin käytännön asioista osoittaen niin suurta vilpittömyyttä ja herkkätunteisuutta, että hän itse kyynelehti ja liikutti koko arvovaltaista kuulijakuntaa. Kanslianeuvos von Rosenstein136 kuulusteli ensin hänen latinan taitoaan ja pani hänet selittämään kokonaisen luvun Sallustiuksen teoksesta,137 mistä hän suoriutui aivan vankasti, ja sitten jonkin verran lauseenjäsennystä, missä yhteydessä arkkipiispa138 ja piispa Weidman139 kyselivät kuninkaan käskystä yhtä ja toista syntaksista ja sijamuodoista. Seuraavaksi prinssiltä kuulusteltiin moraalioppia, josta hän teki selkoa kuin aikamies käytellen latinankielisiä termejä ja määritelmiä, ja lopuksi sangen laajasti Rooman samoin kuin uudempaa Euroopan ja Ruotsin historiaa, joista hän esitti useita perusteellisia kertomuksia sangen vaivattomasti ja aiheen hyvin halliten. Tämän kokelaalle kunniaa tuottaneen tutkintotilaisuuden johdosta säädyt eivät pelkästään kiittäneet kuningasta hänen pojalleen ja tulevaisuuden toivollemme osoittamastaan hellästä huolenpidosta, vaan tarjosivat kuninkaalliselle majesteetille sen mahdollisuuden varalta, että hän suvaitsisi ennen säätyjen seuraavaa kokoontumista valita kruununprinssille puolisoksi jonkun evankelisen opin mukaisesti kasvatetun prinsessan, tästä aiheutuvia kustannuksia varten kolmen vuoden aikana saman hääsuostunnan, joka 1766 myönnettiin140 hänen kuninkaalliselle majesteetilleen hänen häitään varten.
8) Pappissäädyn edustajiksi pankkiin valittiin tohtori Flodin, rovasti Nordin141 ja rovasti Brander.142
9) Samoin valittiin valtionvelkakonttoriin lehtori Eberhardt,143 Riddarholmenin kirkkoherra A. Borg144 ja rehtori Murberg.145
10) Päätettiin, että pankin ja valtionvelkakonttorin valtuutetut toimivat valtiopäivien välisenä aikana pappissäädyn[4] kansliana, joka valtiopäivien välisenä aikana nimeää valtuutetut näihin kumpaankin säätyjen yhteiseen elimeen, kun joku heistä jättää tehtävänsä.
Suurinta näillä valtiopäivillä, joiden pelättiin osoittautuvan hyvin riitaisiksi, on kaikkia tämän vuosisadan valtiopäiviä menestyksekkäämmin saavutettu mitä täydellisin yksimielisyys niin kunkin säädyn omassa keskuudessa kuin kaikkien säätyjen kesken ja lopuksi kuninkaan ja säätyjen välillä. Presidentti, paroni Ruuth146 on kaikkien ritariston ja aatelin jäsenten mitä täydellisimmäksi tyytyväisyydeksi kantanut maamarsalkan sauvaa. Kuningas on tarjonnut Frietzckylle147 Vaasan ritarikunnan komentajan arvoa, mutta hän on kieltäytynyt ottamasta sitä vastaan.
Pahinta on, että hunningolle päästettyä rahalaitostamme ei saatane kuntoon setelistöä kasvattamalla, se on heikko hoitokeino ja saanee varsin pian ikäviä seurauksia, mutta tällä kerralla asia ei ollut autettavissa.
Ritaristo ei ole koskaan pysynyt niin nöyränä kuin näillä valtiopäivillä, eivätkä sen jäsenet ole koskaan suhtautuneet muihin säätyihin yhtä ystävällisesti ja myötämielisesti. Merkittävimmät heistä ovat vierailleet useita kertoja meidän luonamme papiston klubilla. Esivalta ei ole koskaan suhtautunut yhtä suopeasti pappissäätyyn kuin nyt.
Koko valtiopäivien ajan on kaikilla ollut avoin pääsy seuraamaan hänen majesteettinsa ateriointia.148
Kuningas on erinomaisella tavalla ollut yhtä mieltä kolmen aatelittoman säädyn kanssa. Jumala häntä siunatkoon!
Kallisarvoinen kruununprinssimme antaa Ruotsille aiheen mitä parhaisiin tulevaisuudentoiveisiin, ei pelkästään tietämyksensä, vaan myös hyvän ja rehdin mielenlaatunsa takia. Olen solminut erityisen luottamukselliset suhteet kumpaankin hänen opettajaansa,149 jotka kumpikin erikseen ovat saaneet minut vakuuttumaan siitä, että hänellä on sekä rehti että herkkätuntoinen mieli ja että hänestä täysin varmasti kehittyy säästäväinen ja hyvä taloudenpitäjä.
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso:
Seuraava jakso:
paikat: Bromma Eurooppa Gävle Härnösand Kotka Näs (pitäjä Ruotsin Upplandissa) Riddarholmen (Tukholmassa) Rooma Ruotsi Ruotsinsalmi Skara Tukholma Venäjä Västerbotten
Henkilöt: Borg, Anders (s. 1749) Brander, Johan Eberhardt, Johan Hartman Flodin, Johan Gustaf Frietzcky, Clas Konung Gust. den 3)[:] Kustaa III Kustaa IV Adolf Murberg, Johan Nordin, Carl Gustaf Rosenstein, Nils von Ruuth, Eric Sallustius Crispus, Gaius Sofia Magdalena Troil, Uno von Weidman, Thure
Raamatunkohdat:
Aiheet: