Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works

Selostus Gävlen valtiopäiviltä

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

Unfortunately this content isn't available in English

Original documents

Original language

[1]

Relation om alt hwad hufwudsakeligit händt och förewarit wid Riksdagen i Gefle 1792 i synnerhet uti Presta Ståndet

1:o Den första och förnämsta fråga har wist warit den om wåra förfallna financers förbättrande, hwilcken Kongl. Maij:stt anförtrodt ett Hemligt Utskott, som bestått af 18. Riddersmän och 9 af de hwardera andra Stånden, hwaruti Konungen sielf warit Ordförande, hwilcket hemliga Utskott lämnat til Ståndens Plena ett betänckande, hwaruti det upgifwer en genom Krigets förlängande1 öfwer hwad 1789 kunde föreses upkommen tilökning af Rikets skuld sig bestigande til 12 511 613 Rdr., af hwilcken summa, som stats wärcket hade förskutit ganska mycket, åtog sig Konungen at eftergifwa 4 011 613 Rdr. med försäkran at desamma hwarcken nu eller framdeles återfordra, så at af denna tilökta skulden nu allenast återstå 8 ½ million Rdr. dem Riksens Ständer nu sig åtaga och til betalning gvarantera. Hwarjemte Ständer åtaga sig til dess minskande at til nästa Riksdag ärlägga samma bewilning, som 1789 blef giord, med den ändring, at Ridd: och Adelen, samt Ståndspersoner betala en olika determinerad2 del deraf uti specie.3 Prästa Ståndet 10 proCent af hela bewilningen, Borgare Ståndet 20 proCent, och Bonda ståndet något litet för hwar person. Riksgälds Contoirets förwaltning blef af Utskottet til alla delar gillad och berömd, och blef beslutat at alla Fahnehielmare4 skulle innom detta året få inwäxlas emot full summa med Riksgälds sedlar, som efter hemliga upgifter utgöra 78 Tun. Guld Utrednings Commissions sedlar5 inlösas på 10 år med nedsatt ränta til 10 proCent om året och dessutom betalas andra inhemska fordringar för Kriget, som torde utgöra circa 1½ million äfwen med Riksgälds sedlar, hwaraf creditsedelstocken ansenligen ökes. Kongl. Maij:stt försäkrade äfwen deruti, at så inrätta Rikets Stat, at den nu och framdeles skulle bära sig, utan at göra någon skuld, eller tilgripa de medel, som til skuldens afbetalande af Ständer äro anslagna och bewiljade.[2]

2:o Giorde Kongl. Maij:stt en proposition til Riksens Ständer för at hämma ett omåtteligit stigande af Agio emellan Banco- och Riksgälds myntet,6 at liqvidation emellan privata debitorer och creditorer borde ske på det sättet, at då en Creditor utfordrar sitt uti specie eller Banco gifna lån, debitor då finge låf at betala det samma i Riksgälds sedlar med 6 proCents tilökning, och en högre ränta få betalas med 4 procent in specie;7 Men om en debitor sielf erböd sig at afbörda en uti specie giord skuld, den då borde gäldas i samma mynt, hwilcken proposition bijfölls af 3 Stånd, men afslogs af Adelen, och sålunda går i wärkställighet.

3:io Uplästes banco Utskottets betänckande, som försäkrade oss, at Rikets banqve wore af sina Fullmächtiga wårdad med högsta granlagenhet,8 och befants i så godt stånd at den kunde inlösa alla sina sedlar, ehuru man från andra håll med wisshet wet, at derifrån på sidst förflutna år äro emot dess sedlar lyftade öfwer 700 000 Rdr. specie. Äfwen bewiljades utur Banqven en disconterings fond9 til Riksgälds Contoiret på 600 000 Rdr. at efter behof nytja.

4:o Beslöt Presta Ståndet at genom en stor Deputation tacka Konungen för det han behagat til alla Ecclesiastiqvemåls afgörande förordna en särskilt Ecclesiastiqve expedition,10 där de af en Ståndets Ledamot få hos Kongl. Maij:stt föredragas, och för at dermed ei ligga Statswärcket til last, erböd Ståndet, at sielf sammanskiuta medel til betieningens aflönande neml:n

1:o

Til en

Expeditions Secreterare

450

Rdr. årl.

 

2:o

 

Protocolls Secreterare

333

 

16 sk.

3:o

 

en Cancellist, som tilika är Registrator

175

d:o

 

4:o

En Copist.

 

100

d:o

 

5:o

Wachtmästare

 

50

d:o

 

 

 

 

1 108.

 

16.

Hwilcket Kongl. Maij:stt ei allenast ansåg i Nåder, utan ock försäkrade at framgent bi behålla denna expedition, så at en Ofrälse Prästman11 altid finge föredraga Ecclesiastiqve ärender, och hwad mera, Nådigt åtog sig at af Stats wärcket sielf aflöna en sådan af Ståndet föreslagen stat, utan at falla Ståndet dermed til någon tunga.[3]

5:o Expediertes en stor Deputation af 75 personer utaf de 3 ofrälse Stånden, som skulle tacka Konungen för den dem 1789. gifna säkerhets act, för Ofrälse Ståndets insättande i Rikets Högsta Domstol, samt Råds ämbetens indragande, Hwarwid Konungen i ömmaste Ordalag försäkrade Ofrälset om sitt fulla förtroende.

6:o Bewiljades at af Banqvens fond skulle slås en medaille öwer sidsta slaget och segern wid Svensund.12

7:o Lät Konungen uti Ständers deputerades närwaru examinera Kron Prinsen, som först förhördes uti Christendomen och Theologien af Doct. och Öf.Håfpr. Flodin,13 hwaruti han ei allenast aflemnade rätt wakra och fullständiga swar, utan ock giorde det i Practiska ämnen med så stor uprichtighet och ömhet, at han derwid sielf flöt uti tårar och rörde hela det Höga auditorium. Cancellie Rådet v. Rosenstein14 examinerade honom först i Latinen och lät honom explicera15 ett helt Capitel utur Salustius,16 det han giorde helt fermt,17 och sedan något i resolution,18 hwarwid Archi Biskopen19 och Bisk. Weidman20 äfwen på Kongl. befallning frågade ett och annat uti construction21 och casibus.22 Därnäst förhördes han uti moralen23 och Prinsen giorde redo för sig som en hel karl med Latinska termer och distinctioner,24 och sidst helt widlöftigt uti Romerska och nyare europæiska och Swenska Historien, uti hwilcka han giorde flera omständeliga berättelser med mycket lätthet och ordning; Hwilcket Hedrande examen föranlet Ständerna, at ei allenast tacka Konungen för sin ömma omwårdnad för sin Son och wårt framtida hopp utan äfwen at erbiuda K. M:stt det i händelse honom täktes innan nästa Ständers sammankomst utse för KronPrinsen en Gemål af någon i Evangeliska Läran upfödd Prinsessa Ständer nu bewiljade, at kostnaden derwid skulle en likadan Bröllops gärd25 upbäras i 3:ne år som 1766 bewiljades hans K. Maij:stt då hans Höga Biläger26 stod.

8:o waldes Ledamöter af Presta Ståndet til Banqven Doctor Flodin, Prost. Nordin,27 och Prost. Brander.28

9:o Likaledes til Riksgälds Contoiret, Lector Eberhardt,29 Kyrckoh: A. Borg i Riddarholmen30 och Rect. Murberg.31

10 Beslöts at Banco- och Riksgälds Contoirets Fullmächtiga skulle emellan Riksdagarna utgöra ett Presta Ståndets[4] cancellie, som emellan Riksdagarna tilsätter Ledamöter uti dessa båda Ständernas wärk när någon af dem kommer at afgå.

Det största, som denna Riksdag, hwilcken fruchtades blifwa mycket bullersam hafwer framför alla Riksdagar uti detta seculo är den fullkomligaste enighet så inom hwart Stånd, som samtelige Stånden emellan, och änteligen emellan Kung och Ständer. Præs. Baron Ruth32 har til samteliga Ridderskapets och Adelens fulkomligaste nöje fört Landtmarskalks Stafwen. Konungen har tilbudit Fritski33 at blifwa Commendeur af Wasa Orden, det han wägrat at emottaga.

Det wärsta är at wårt delabrerade34 peninge wärk ei lärer kunna hielpas genom en tilwäxande sedelstock det är ett swagt palliative,35 och torde snart nog medföra obehageliga fölgder, men denna gången har ei saken kunnat hielpas.

Aldrig har Ridderskapet legat så lågt som wid denna Riksdag och warit så wänliga och fogliga emot de andra Stånden. De förnämsta af dem hafwa flera gångor besökt oss på Prest Klubben. Aldrig har Präst ståndet warit så ömt omfattat af sin Öfwerhet som nu.

Under hela Riksdagen har hos Hans Maij:stt warit public spisning36 och fritt til träde för alla.

Konungen har på ett utmärkt sätt förenat sig med de 3 ofrälse Stånden. Gud wälsigne Honom!

Wår dyra Kronprins gifwer Swerige bästa hopp, ei allenast genom sina insichter, utan ock genom sitt goda och redeliga hierta. Jag har ingådt i specielt förtroende med båda hans Informatorer,37 som hwar i sin wäg försäkrat mig derom, at han har ett både redeligt och ömt hierta, och at han helt wist skal blifwa sparsam och en god hushållare.


  1. Krigets förlängande: kriget mellan Sverige och Ryssland 1788–1790
  2. bestämd, fastställd
  3. en olika determinerad del deraf uti specie: Prästerskapet och borgarna betalade en bestämd procentandel (10 och 20 procent) av bevillningen i speciemynt, medan ridderskapet och adeln, ståndspersoner och bönder erlade en fast summa. De senarenämnda grupperna var internt indelade i olika klasser, inom vilka summan som skulle erläggas bestämdes utgående från den skattskyldiges (ekonomiska) ställning. Med hjälp av de insamlade speciemynten ville man stärka riksgäldskontorets kapital. Kongl. maj:ts kungörelse, angående utgörande af en viss andel uti specie- eller bankomynt i afräkning på den år 1789 af rikets ständer åtagne bevillning 7.5.1792.
  4. På grund av arméns betalningssvårigheter under Gustav III:s ryska krig gav finska generalkrigskommissariatet ut fältkassepolletter, som kallades ”fahnehjelmare” efter chefen för finska krigskommissariatet i Borgå Pehr Georg Fahnehielm. Precis som i fallet med riksgäldssedlarna sjönk värdet på fahnehjelmarna och de löstes slutligen in med riksgäldssedlar efter ett beslut fattat vid riksdagen i Gävle 1792
  5. Utrednings Commissions sedlar: Det samma som ”långrockar”. Utredningskommissioner tillsattes vid olika tidpunkter (t.ex. 1742 och 1757) för att rusta armén för krig. Detta skedde även 1788. Utredningskommissionen betalade införskaffningar och löner med betalningsförbindelser eller sedlar, som förlorade till och med hälften av sitt värde. Se även Andra termer relaterade till myntsystemet, s. 774. LINKKI
  6. Agio emellan Banco- och Riksgälds myntet: se Kommentar till Riksgäldssedlar
  7. med 4 procent in specie: Innebar att räntan upp till 4 procent skulle erläggas i speciemynt, medan den andel av räntan som överskred 4 procent kunde erläggas även i riksgäldssedlar.
  8. noggrannhet, omsorgsfullhet
  9. disconterings fond: Helhetssumman för det lån som ständernas bank beviljade riksgäldskontoret höjdes från 400 000 till 600 000 riksdaler.
  10. Ecclesiastiqve expedition: Kanslikollegiets expedition för kyrkliga ärenden, ecklesiastikexpeditionen, grundades 1790. I budgeten hade man reserverat medel endast till expeditionschefen, de andra arbetade till en början utan lön.
  11. en Ofrälse Prästman: Förenings- och säkerhetsakten 1789 upphävde adelns monopol till statliga ämbeten och följaktligen blev det nu möjligt för ofrälse att tillträda statliga tjänster.
  12. slaget och segern wid Svensund: Svensksund, en fjärd utanför Kotka i sydöstra Finland där två kända sjöslag utkämpades under Sveriges krig mot Ryssland 1788–1790. I det andra sjöslaget den 9 juli 1790 segrade Sverige och segern ledde till en för Sverige förmånlig fred utan gränsändringar.
  13. Doct. och Öf.Håfpr. Flodin: Överhovpredikanten, kyrkoherden i Storkyrkoförsamlingen Johan Gustaf Flodin var lärare i kristendom för kronprins Gustav Adolf 1786–1794.
  14. Cancellie Rådet v. Rosenstein: Nils von Rosenstein, kansliråd, sekreterare för Svenska Akademien 1786–1824, kronprinsens lärare
  15. förklara, tolka, översätta
  16. Tre verk kan med säkerhet tillskrivas den romerske historikern Gaius Sallustius Crispus: De coniuratione Catilinae (”Om Catilinas sammansvärjning”), Bellum Iugurthinum (”Kriget mot Jugurtha”) och det fragmentariskt bevarade Historiae.
  17. flinkt, raskt och säkert
  18. satsanalys
  19. Archi Biskopen: Uno von Troil, ärkebiskop 1786–1803, prästeståndets talman vid 1792 års riksdag
  20. Thure Weidman, biskop i Skara stift 1789–1828, tidigare professor i grekiska och österländska språken vid Lunds universitet
  21. ordfogning, syntax
  22. lat. ”om kasus” (pl. ablativ)
  23. moralfilosofin, etiken
  24. särskiljande förklaringar
  25. Bröllops gärd: En bröllopsgärd var en extraordinär skatt som uttaxerades av folket i samband med att en kunglig person gifte sig. År 1766 hade kung Gustav III gift sig med Sofia Magdalena av Danmark och nu erbjöd sig ständerna att ställa en liknande summa till kungens förfogande för att bestrida kostnaderna för bröllopet om kungen beslöt att gifta bort kronprinsen innan nästa riksdag sammankallades.
  26. Höga Biläger: bröllop
  27. Carl Gustaf Nordin, ledamot av den såkallade ecklesiastikberedningen, prost i Västerbottens andra kontrakt, senare biskop i Härnösand
  28. Johan Brander, kyrkoherde i Katarina (Stockholm) och Bromma (Uppsala stift)
  29. Johan Hartman Eberhardt, lektor och historiker
  30. kyrkoherden i Ryd, Näs och Riddarholms församlingar Anders Borg
  31. Johan Murberg, pedagog och skriftställare, från 1777 rektor för trivialskolan i Stockholm
  32. Eric Ruuth, greve, president i Kammarkollegium, lantmarskalk vid riksdagen i Gävle 1792
  33. Clas Frietzcky, politiker, bruksägare, en framträdande oppositionsman mot kungamakten
  34. förfallna, från franskans se délabrer, ”förfalla”
  35. medel som ger hjälp och lindring för tillfället utan att bota
  36. public spisning: Publik spisning eller publik taffel var en ceremoniell bankett där kungligheterna intog middag inför publik. Middagar av den här typen ingick i Gustav III:s franska hovceremoniel.
  37. båda hans Informatorer: Flodin och von Rosenstein

Finnish

[1]

Selostus kaikista tärkeimmistä Gävlen valtiopäivillä 1792 etenkin pappissäädyssä tapahtuneista ja esillä olleista asioista

1) Ensimmäinen ja tärkein asia on toki ollut kysymys rappiolle joutuneen valtiontaloutemme tilan parantamisesta, ja sen kuninkaallinen majesteetti on uskonut hoidettavaksi salaiselle valiokunnalle, johon on kuulunut 18 aatelismiestä ja 9 edustajaa jokaisesta muusta säädystä ja jonka puheenjohtajana on toiminut kuningas itse. Tämä salainen valiokunta on jättänyt säätyjen täysistunnoille mietinnön, jossa se ilmoittaa valtakunnan velan kasvaneen 12 511 613 riikintaalerilla siitä syystä, että sota kesti kauemmin kuin 1789 kyettiin ennalta näkemään. Koska valtiokonttori38 oli suorittanut ennakkomaksuina varsin paljon tästä summasta, kuningas myönsi helpotusta 4 011 613 riikintaaleria vakuuttaen, ettei tätä summaa vaadittaisi maksettavaksi takaisin nyt eikä tulevaisuudessa, joten tästä velkaa kasvattaneesta summasta on nyt jäljellä vain 8½ miljoonaa riikintaaleria, jotka valtakunnan säädyt nyt ottavat vastuulleen ja takaavat niiden maksamisen. Samalla säädyt myöntävät seuraaviin valtiopäiviin saakka velkasumman pienentämiseksi saman suostuntaveron kuin 1789 myönnettiin, kuitenkin sillä tavalla muutettuna, että ritaristo ja aateli sekä säätyläiset maksavat siitä eri perustein määrätyt osuudet hopearahana, pappissääty 10 prosenttia koko suostunnasta, porvarissääty 20 prosenttia ja talonpoikaissääty pikkuerän henkeä kohti.39 Valiokunta hyväksyi kiitoksin valtionvelkakonttorin hallinnon toimet kaikilta osin, ja päätettiin, että kaikki fahnehjelmit40 lunastettaisiin tämän vuoden aikana täydestä nimellisarvostaan valtionvelkaseteleillä, joita salaisten tietojen mukaan on 78 kultatynnyrin arvosta. Varustelutoimikunnan maksusitoumukset41 lunastetaan 10 vuoden kuluessa alennetulla korolla 10 prosenttiyksikön vuotuisissa erissä, ja lisäksi valtionvelkaseteleillä maksetaan myös muut sodasta aiheutuneet kotimaiset vaatimukset, joiden yhteissumma lienee noin 1½ miljoonaa, ja tämä merkitsee velkasetelien määrän melkoista lisäystä. Tätä asiaa käsiteltäessä kuninkaallinen majesteetti myös vakuutti järjestävänsä valtiontalouden hoidon sellaiseksi, että se nyt ja tulevaisuudessa pysyy tasapainossa velkaantumatta tai käyttämättä niitä varoja, jotka säädyt ovat päättäneet myöntää velan maksamiseen.[2]

2) Kuninkaallinen majesteetti antoi valtakunnan säädyille pankin seteleiden ja valtionvelkaseteleiden välisen vaihtosuhteen42 kohtuuttoman kasvun estämiseksi esityksen, jonka mukaan yksityisten velallisten ja velkojien väliset suoritukset olisi järjestettävä siten, että velkojan vaatiessa takaisin hopearahana tai pankin seteleinä myöntämänsä lainan velallinen saisi maksaa saatavan valtionvelkaseteleinä, jolloin summaa korotetaan 6 prosenttia, ja korkeamman koron sai maksaa 4 prosenttiin asti hopearahassa.43 Jos taas velallinen tarjoutuisi maksamaan hopearahassa otetun velan, se pitäisi tuossa tapauksessa maksaa samassa rahalajissa. Tämän esityksen hyväksyi kolme säätyä, mutta aateli hylkäsi sen, ja näin ollen se tulee voimaan.

3) Luettiin pankkivaliokunnan mietintö, jossa meille vakuutettiin, että pankkivaltuusmiehet ovat hoitaneet valtakunnan pankkia mitä huolellisimmin ja että sen oli todettu olevan niin hyvässä asemassa, että se kykenisi lunastamaan kaikki liikkeelle laskemansa setelit, vaikka toiselta taholta on saatu varma tieto siitä, että sieltä on viime vuosina sen seteleitä vastaan nostettu yli 700 000 riikintaaleria hopearahaa. Pankista myönnettiin myös valtionvelkakonttorille 600 000 riikintaalerin diskonttorahasto44 tarpeen mukaan käytettäväksi.

4) Pappissääty päätti suuren lähetystön välityksellä kiittää kuningasta siitä, että hän on suvainnut kaikkien kirkollisten asioiden ratkaisemista varten asettaa erityisen kirkollisasiain toimituskunnan,45 jossa säädyn edustaja saa esitellä ne kuninkaalliselle majesteetille, ja jotta tämä ei rasittaisi valtiontaloutta, sääty tarjoutui itse toimittamaan varat palveluskunnan palkkaamiseen, nimittäin

1. toimituskunnan sihteerille

450

riikintaaleria vuodessa

 

2. protokollasihteerille

333

riikintaaleria

16 killinkiä

3. kanslistille, joka on samalla kirjaaja

175

riikintaaleria

 

4. kopistille

100

riikintaaleria

 

5. vahtimestarille

50

riikintaaleria

 

yhteensä

1 108.

 

 16.

Tätä kuningas ei pelkästään armollisesti hyväksynyt, vaan lupasi myös vakiinnuttaa tämän toimituskunnan pysyväksi, niin että aateliton pappismies46 saisi aina esitellä kirkolliset asiat, ja vieläpä armollisesti otti itsensä valtion maksettavaksi tuon säädyn ehdottaman virkakunnan palkkauksen, niin ettei se mitenkään rasittaisi säätyä.[3]

5) Lähetettiin kolmea aatelitonta säätyä edustava suuri 75 hengen lähetystö kiittämään kuningasta niille 1789 annetusta vakuuskirjasta, aatelittoman säädyn edustajien pääsystä valtakunnan korkeimman oikeuden jäseniksi sekä valtaneuvosten virkojen lakkauttamisesta, ja tässä yhteydessä kuningas mitä lempeimmin sanoin vakuutti täyttä luottamustaan aatelittomiin säätyihin.

6) Päätettiin, että pankin varoilla lyödään mitali Ruotsinsalmen viimeisen taistelun47 ja siinä saadun voiton muistoksi.

7) Kuningas antoi säätyjen valtuutettujen läsnä ollessa suorittaa kruununprinssin opintosuoritusten kuulustelun. Ensiksi häntä kuulusteli kristinuskosta ja teologiasta tohtori ja ylihovisaarnaaja Flodin,48 eikä hän pelkästään näistä aiheista antanut varsin hyvin muotoiltuja ja täydellisiä vastauksia, vaan suoriutui samoin käytännön asioista osoittaen niin suurta vilpittömyyttä ja herkkätunteisuutta, että hän itse kyynelehti ja liikutti koko arvovaltaista kuulijakuntaa. Kanslianeuvos von Rosenstein49 kuulusteli ensin hänen latinan taitoaan ja pani hänet selittämään kokonaisen luvun Sallustiuksen teoksesta,50 mistä hän suoriutui aivan vankasti, ja sitten jonkin verran lauseenjäsennystä, missä yhteydessä arkkipiispa51 ja piispa Weidman52 kyselivät kuninkaan käskystä yhtä ja toista syntaksista ja sijamuodoista. Seuraavaksi prinssiltä kuulusteltiin moraalioppia, josta hän teki selkoa kuin aikamies käytellen latinankielisiä termejä ja määritelmiä, ja lopuksi sangen laajasti Rooman samoin kuin uudempaa Euroopan ja Ruotsin historiaa, joista hän esitti useita perusteellisia kertomuksia sangen vaivattomasti ja aiheen hyvin halliten. Tämän kokelaalle kunniaa tuottaneen tutkintotilaisuuden johdosta säädyt eivät pelkästään kiittäneet kuningasta hänen pojalleen ja tulevaisuuden toivollemme osoittamastaan hellästä huolenpidosta, vaan tarjosivat kuninkaalliselle majesteetille sen mahdollisuuden varalta, että hän suvaitsisi ennen säätyjen seuraavaa kokoontumista valita kruununprinssille puolisoksi jonkun evankelisen opin mukaisesti kasvatetun prinsessan, tästä aiheutuvia kustannuksia varten kolmen vuoden aikana saman hääsuostunnan, joka 1766 myönnettiin53 hänen kuninkaalliselle majesteetilleen hänen häitään varten.

8) Pappissäädyn edustajiksi pankkiin valittiin tohtori Flodin, rovasti Nordin54 ja rovasti Brander.55

9) Samoin valittiin valtionvelkakonttoriin lehtori Eberhardt,56 Riddarholmenin kirkkoherra A. Borg57 ja rehtori Murberg.58

10) Päätettiin, että pankin ja valtionvelkakonttorin valtuutetut toimivat valtiopäivien välisenä aikana pappissäädyn[4] kansliana, joka valtiopäivien välisenä aikana nimeää valtuutetut näihin kumpaankin säätyjen yhteiseen elimeen, kun joku heistä jättää tehtävänsä.

Suurinta näillä valtiopäivillä, joiden pelättiin osoittautuvan hyvin riitaisiksi, on kaikkia tämän vuosisadan valtiopäiviä menestyksekkäämmin saavutettu mitä täydellisin yksimielisyys niin kunkin säädyn omassa keskuudessa kuin kaikkien säätyjen kesken ja lopuksi kuninkaan ja säätyjen välillä. Presidentti, paroni Ruuth59 on kaikkien ritariston ja aatelin jäsenten mitä täydellisimmäksi tyytyväisyydeksi kantanut maamarsalkan sauvaa. Kuningas on tarjonnut Frietzckylle60 Vaasan ritarikunnan komentajan arvoa, mutta hän on kieltäytynyt ottamasta sitä vastaan.

Pahinta on, että hunningolle päästettyä rahalaitostamme ei saatane kuntoon setelistöä kasvattamalla, se on heikko hoitokeino ja saanee varsin pian ikäviä seurauksia, mutta tällä kerralla asia ei ollut autettavissa.

Ritaristo ei ole koskaan pysynyt niin nöyränä kuin näillä valtiopäivillä, eivätkä sen jäsenet ole koskaan suhtautuneet muihin säätyihin yhtä ystävällisesti ja myötämielisesti. Merkittävimmät heistä ovat vierailleet useita kertoja meidän luonamme papiston klubilla. Esivalta ei ole koskaan suhtautunut yhtä suopeasti pappissäätyyn kuin nyt.

Koko valtiopäivien ajan on kaikilla ollut avoin pääsy seuraamaan hänen majesteettinsa ateriointia.61

Kuningas on erinomaisella tavalla ollut yhtä mieltä kolmen aatelittoman säädyn kanssa. Jumala häntä siunatkoon!

Kallisarvoinen kruununprinssimme antaa Ruotsille aiheen mitä parhaisiin tulevaisuudentoiveisiin, ei pelkästään tietämyksensä, vaan myös hyvän ja rehdin mielenlaatunsa takia. Olen solminut erityisen luottamukselliset suhteet kumpaankin hänen opettajaansa,62 jotka kumpikin erikseen ovat saaneet minut vakuuttumaan siitä, että hänellä on sekä rehti että herkkätuntoinen mieli ja että hänestä täysin varmasti kehittyy säästäväinen ja hyvä taloudenpitäjä.

Suom. Heikki Eskelinen


  1. ruots. statsverk tarkoittaa tässä sitä valtion taloushallinnon elintä, joka hallinnoi kuninkaallisen majesteetin (hallituksen) käytössä olevia varoja
  2. ritaristo ja aateli ... henkeä kohti: Papisto ja porvaristo maksoivat määrätyn prosenttiosuuden (10 ja 20 prosenttia) suostuntaverosta täysiarvoisena hopearahana, kun taas ritaristo ja aateli, säätyläiset ja talonpojat suorittivat tietyt kiinteät summat. Jälkimmäiset ryhmät oli jaettu sisäisesti eri luokkiin, jolloin maksu määräytyi verovelvollisen (taloudellisen) aseman perusteella. Kootulla täysiarvoisella rahalla vahvistettiin valtionvelkakonttorin pääomaa. Kongl. maj:ts kungörelse, angående utgörande af en viss andel uti specie- eller bankomynt i afräkning på den år 1789 af rikets ständer åtagne bevillning 7.5.1792.
  3. ks. Muita rahajärjestelmään liittyviä käsitteitä, s. 687 LINKKI
  4. Varustelutoimikunnan maksusitoumukset: Varustelutoimikuntia asetettiin eri sotien yhteydessä (esim. 1742 ja 1757) vastaamaan armeijan varustamisesta. Näin tapahtui myös 1788. Varustelutoimikunta maksoi hankintoja ja palkkoja antamalla maksusitoumuksia, jotka menettivät jopa puolet arvostaan. Ks. Muita rahajärjestelmään liittyviä käsitteitä, s. 687.
  5. pankin seteleiden ja valtionvelkaseteleiden välisen vaihtosuhteen: ks. Kommentti: Valtionvelkasetelit
  6. korkeamman koron sai maksaa 4 prosenttiiin asti hopearahassa: toisin sanoen 4 prosenttia ylittävältä osalta korot sai maksaa valtionvelkaseteleillä
  7. diskonttorahasto: Säätyjen pankin valtionvelkakonttorin käyttöön myöntämän lainan kokonaissummaa korotettiin 400 000:sta 600 000 riikintaaleriin.
  8. kirkollisasiain toimituskunnan: Kansliakollegion kirkollisasiain toimisto, joka oli perustettu 1790. Talousarviossa oli kuitenkin palkka ainoastaan toimiston päällikölle, ja muut työn­tekijät työskentelivät aluksi ilman palkkaa.
  9. aateliton pappismies: Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja oli avannut aatelittomille säädyille suurimman osan viroista, jotka aikaisemmin olivat olleet periaatteessa vain aatelin hallussa.
  10. Ruotsinsalmessa Kotkan edustalla käytiin kaksi tunnettua meritaistelua Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1788–1790. Toinen taistelu 9.7.1790 päättyi Ruotsin voittoon, ja ilman rajamuutoksia solmituista rauhanehdoista tuli Ruotsille edulliset.
  11. Ylihovisaarnaaja, Tukholman Suurkirkon seurakunnan kirkkoherra Johan Gustaf Flodin toimi kruununprinssi Kustaa Adolfin uskonnonopettajana 1786–1794.
  12. kanslianeuvos Nils von Rosenstein, Ruotsin akatemian sihteeri 1786–1824, kruununprinssi Kustaa Adolfin kotiopettaja
  13. Sallustiuksen teoksesta: Kolme teosta tiedetään varmuudella roomalaisen historioitsija Gaius Sallustius Crispuksen kirjoittamiksi: De coniuratione Catilinae (”Catilinan salaliitto”), Bellum Iugurthinum (”Jugurthan sota”) ja Historiae, josta on säilynyt ainoastaan katkelmia.
  14. Uno von Troil, arkkipiispa 1786–1803, pappissäädyn puhemies vuoden 1792 valtiopäivillä
  15. Thure Weidman, Skaran piispa 1789–1828, aikaisemmin kreikan ja itämaisten kielten professori Lundin yliopistossa
  16. hääsuostunnan, joka 1766 myönnettiin: Hääsuostunta oli ylimääräinen vero, joka perittiin kansalaisilta kuninkaallisen henkilön avioituessa. Vuonna 1766 Kustaa III oli avioitunut tanskalaisen prinsessan Sofia Magdalenan kanssa, ja nyt säädyt tarjosivat samankokoista summaa kuninkaan käyttöön hääkuluja varten, mikäli kuningas päättäisi kruununprinssin avioitumisesta ennen seuraavia valtiopäiviä.
  17. Carl Gustaf Nordin, ns. kirkollisasiain valmistelukunnan (ecklesiastikberedningen) jäsen, Västerbottenin toisen rovastikunnan rovasti, sittemmin Härnösandin piispa
  18. Johan Brander, kirkkoherra Katarinan seurakunnassa Tukholmassa ja Brommassa
  19. Johan Hartman Eberhardt, lehtori ja historioitsija
  20. Anders Borg, joka toimi kirkkoherrana Rydin, Näsin ja Riddarholmenin seurakunnissa
  21. Johan Murberg, pedagogi ja kirjailija, vuodesta 1777 Tukholman triviaalikoulun rehtori
  22. kreivi Eric Ruuth, kamarikollegion presidentti, maamarsalkka valtiopäivillä Gävlessä 1792
  23. Clas Frietzcky, poliitikko, ruukinomistaja, näkyvä kuninkaan vastaisen opposition edustaja
  24. Koko valtiopäivien ... hänen majesteettinsa ateriointia.: Kustaa III:n ranskalaisiin hoviseremonioihin kuuluivat ateriat, joita yleisö pääsi seuraamaan.
  25. kumpaankin hänen opettajaansa: Flodin ja von Rosenstein

English

Unfortunately this content isn't available in English

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: