Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Maakauppa

Maakauppa, § 16

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 16

Niinpä, sanoo lukijani nyt, niinhän tuossa aloitettiin, mutta miten se leikki loppuikaan? Vastaan tähän: sellainen leikki, että saadaan vapaasti harjoittaa kaikkea, paheita lukuun ottamatta, ei ole uusi; se on leikeistä vanhin ja saanut osoittaa vaikutuksensa jo tuhansien vuosien ajan. Se, eivätkä suinkaan rajoitukset, on täyttänyt maailman ihmisillä ja antanut heille sen, mitä he tarvitsevat. Samanlaisilla syillä täytyy kaikkina aikoina olla samanlaiset seuraukset.

Tämän lisäksi olemme saaneet aivan uusia ilahduttavia todisteita vapauden vaikutuksista meidän aikanamme. Esitän vain yhden: Firenzestä kerrottiin äskettäin 15. huhtikuuta päivätty uutinen: ”Tämän kaupungin väkiluku on muutamassa vuodessa silmin nähden kasvanut. Siellä, missä ihmiset vain saavat elää vapaina pakosta ja sorrosta, he väistämättä lisääntyvät. Valistunut hallituksemme pitää tämän periaatteen aina mielessään. Viljakauppa on kaikista rajoituksista vapaata, eikä ketään estetä mistään hyödyllisistä hankkeista. Jokainen toimii ja elää täällä lakien suojassa oman mielensä mukaan. Hallitus pitää hyvin huolta väestön terveydestä ja ehkäisee tarkoituksenmukaisin säädöksin kaikkien kulkutautien leviämisen. Toscanassa kuoli 1767 suuri määrä ihmisiä,1 joista osa ei kyennyt ostamaan ennenkuulumattoman kallista viljaa, osa taas menetti terveytensä sen pilaantuneen laadun takia. Hallitus oli kuitenkin mitä kiitettävintä laupeutta osoittaen tuottanut omalla kustannuksellaan ulkomailta ja jakanut puutetta kärsivälle kansalle yli 500 000 Rooman taalerin arvosta viljaa. Sittemmin ovat sadot moninakin vuosina olleet vielä huonompia kuin silloin, mutta Toscanassa on silti aina ollut viljaa, laadultaan hyvää viljaa yllin kyllin. Maassa ei myöskään ole raivonnut mainitunlaisia yleisiä tauteja. Mikä on mahtanut aiheuttaa tämän ihmeellisen eron näiden jossakin suhteessa samanlaisten aikojen välillä? Ensiksi mainittuna vuonna Toscanassa noudatettiin vielä Euroopassa tuolloin yhä yleistä kaiken kaupankäynnin ja etenkin viljakaupan rajoittamisen periaatetta, jonka takia kuljetuksia ja myyntiä rasitettiin mitä sietämättömimmillä esteillä. Viime vuosina lempeä hallitsijamme2 on irrottanut kaikki nämä kahleet, ja tätä vapautta Toscana saa kiittää nykyisestä onnellisuudestaan.”

Millaisia vastaväitteitä tähän kaikkeen voidaan esittää? Vapauden siunauksellinen vaikutus on 8 vuodessa niin selvästi havaittu, että sen näkevät jo kaikki, joiden silmiä ei ennakkoluulojen ja itsekkyyden kaihi ole täydellisesti sokaissut. Kuinka kauan Ruotsin miesten sitten pitää kiistellä valtakunnalle onnea tuottavista keinoista? Kuinka kauan oman edun tavoittelu ja yksityisten tarkoitukset saavat polkea sorrettua vapautta?


  1. Toscanassa kuoli 1767 suuri määrä ihmisiä: Heikon sadon aiheuttama nälänhätä vaikeutti Toscanaa 1767 kohdannutta tautiepidemiaa. Nälänhädän seurauksena viljakauppa vapautettiin syyskuussa 1767, minkä jälkeen tilanne parani.
  2. lempeä hallitsijamme: Leopold I, Toscanan suurherttua 1765–90 ja nimellä Leopold II Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari 1790–1792

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: