Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Maakauppa

Maakauppa, § 15

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

54

§ 15

Venäjällä kauppa on jo pitkät ajat ollut täysin vapaata, ja tuossa laajassa valtakunnassa maakauppa kuuluu tärkeimpiin elinkeinoihin. Siellä asukkaat touhuavat kuin muurahaiset ollakseen toisilleen avuksi. Maaseudun kauppiailla on omat toiminta-alueensa, ei lakien perusteella, vaan käytännön toimivuuden ja keskinäisten sopimusten perusteella. He saapuvat rajan yli Pohjanmaalle ja Suomeen1 mukanaan tavaroita, joilla he uskovat olevan menekkiä, ja haluavat ostaa turkiksia ja muuta, mikä sopii heidän myyntitarkoituksiinsa, maksavat ostoksistaan hyvin, kuljettavat ne jonkin matkaa Venäjän puolelle, missä myyvät tavaransa toiselle maakauppiaalle. Tämä myy ne edelleen kolmannelle ja niin edelleen, ja nämä kaupat tehdään niin kohtuullisilla voittoprosenteilla, että privilegiota nauttiva meikäläinen kauppias tuskin myisi tavaraansa niin vähäisellä voitolla, jonka nuo kaikki kolme maakauppiasta55 jakavat keskenään. Juuri tämän vapauden vallitessa venäläisten käsityövalmisteiden taso on kohonnut hyvin korkealle. Heidän nahkateoksensa ja juhtinahkansa2 ovat vertaansa vailla; heidän jäniksen niskanahasta, oravanpäistä ja ketun ja kissan koipinahoista ym. valmistamiensa kohtuuhintaisten turkistuotteiden veroisia saa turhaan etsiä muualta; heidän saippuansa on kuuluisaa, heidän hansikkaansa hyviä, heidän jalkineensa huokeimpia Euroopassa. Ja siellä useita kertoja matkustelleet henkilöt ovat vakuuttaneet, että heti Ruotsin rajan ylittämisen jälkeen, jo viimeksi vallatussa Lappeenrannassa,3 väkeä on paljon enemmän kuin meidän puolellamme, mikä johtuu pelkästään vapaudesta elää ja vaurastua, vaikka kaikki asukkaat haluaisivat muissa suhteissa olla Ruotsin valtakunnan alamaisia.

Kun nyt tähän lisään Venäjän hallitsijattaren4 viimeksi Turkin kanssa solmitun rauhan5 yhteydessä56 antaman täysin rajoittamattoman elinkeinovapauden ym., joudun tunnustamaan, että minua harmittaa melko pahasti, että tähän asti sivistystasoltaan varsin kehno Euroopan valtakunta on saanut kunnian kuulua ensimmäisiin vapauden säätäjiin, kun Ruotsi joutunee vielä virumaan kokonaisia vuosisatoja tai ainakin puolikkaita kauppaseurojen orjuudessa.

Lopulta on Ranskan suuri kuningaskin päässyt niin pitkälle, että hän on valtakeinoillaan voittanut parlamentin, ammattikunnat ja killat saadessaan vapauden myöntävän säädöksensä rekisteröidyksi.6 *) Säädöksessä sanotaan mm.: ”Asemastaan ja säädystään riippumatta jokaisella, myös jokaisella ulkomaalaisella miehellä, vaikka hän olisikin vailla maan kansalaisuutta, on kaikkialla valtakunnassa, ja erityisesti tässä kaupungissa, lupa ryhtyä harjoittamaan sellaista kauppaa, käsityötä tai taidetta kuin itse haluaa, myös useita ammatteja yhtäaikaisesti; tässä tarkoituksessa Hänen Majesteettinsa peruuttaa ja lakkauttaa täydellisesti kaikki kauppiaiden ja käsityöläisten mestariluokitukset ja ammattikunnat sekä mitätöi kaikki niiden privilegiot, säännöt ja ohjeistukset, niin ettei kenenkään kansalaisen kaupankäyntiä eikä käsityön harjoittamista saa niiden perusteella häiritä eikä estää.”7

*) Tämä oli tilanne Ranskassa tätä kirjoittaessani, mutta sittemmin asiat siellä ovat muuttuneet aivan toisen näköisiksi.


  1. Pohjanmaalle ja Suomeen: Pohjanmaa ei tähän aikaan yleensä sisältynyt käsitteeseen ”Suomi”.
  2. Juhti oli vedenpitävää, hyvin pehmeää punaista tai mustaa nahkaa, jota valmistettiin erityisesti Venäjällä.
  3. viimeksi vallatussa Lappeenrannassa: Hattujen sodan (1741–1743) rauhanteossa Lappeenranta oli luovutettu Venäjälle.
  4. Venäjän hallitsijattaren: Katariina II (Suuri), Venäjän keisarinna 1762–1796
  5. Turkin kanssa solmitun rauhan: Vuonna 1774 solmittu rauhansopimus päätti vuodesta 1768 käydyn Venäjän ja Turkin välisen sodan.
  6. Ranskan suuri kuningaskin ... säädöksensä rekisteröidyksi.: Ks. edellä § 3. Kuninkaan antamat asetukset oli rekisteröitävä parlamentissa, ja tässä tapauksessa se oli tehty ns. lit de justice -istunnossa kuninkaan läsnäollessa, jolloin vastalauseita parlamentin taholta ei katsottu sopiviksi.
  7. Asemastaan ja säädystään ... häiritä eikä estää.”: Lainaus asiakirjasta ”Édit Du Roi, portant suppression des jurandes. (Donné à Versailles au mois de févrïer 1776, registré le 12 mars en lit de justice.)”, teoksessa Anne Robert Jacques Turgot, Oeuvres de Turgot, Nouvelle édition ... avec les notes de Dupont de Nemours augmentée de lettres inédites...Tome Second (1844), s. 311–312. Chydeniuksen lähteenä oli todennäköisesti joku sanomalehtiartikkeli. Ks. myös Suomen maatalous, § 8.
Alkukieli

54

§. 15.

Ryssland, har i handels-vägen, i långliga tider, varit helt fri, och utgör landthandelen i detta vidsträkta riket, en af de väsendteligaste närings-grenar. Här röra sig inbyggarne som myror, at bispringa hvarandra. Landthandlarne hafva sina districter, icke genom lagar, utan efter bequämlighet och öfverenskommelse. De komma öfver gränsen til Österbotn och Finland,8 med sådana varor, de tro sig hafva afgång på, och upsöka skinnvaror och annat, som duger i deras kram, det de väl betala, föra det et stycke in åt Ryssland, der de sälja sina varor åt en annan landthandlare, och den åt den tredie, och så vidare; och det med en så måttelig procent, at en privilegierad handlande hos oss, näppeligen ville sälja sin vara med så ringa vinst, den alla 3 landthandlare55 dela sig emellan. Just under denna friheten, äro deras slögde-tilverkningar stegne til mycken högd. Deras läder-beredning och jukter9 äro makalöse: deras päls-verke af har-nackar, ekorn-hufvuden, räf- och katt-benlingar,10 m. m. til drägeliga priser, sökas förgäfves annorstädes: deras tvål är berömd: deras handskar goda: deras sko-plagg de billigaste som fås i Europa. Och de som rest flere gångor der, hafva intygat, at så snart man kommer öfver Svenska gränsen, redan i det sist eröfrade Villmanstrand,11 är folk-mängden långt större än å vår sida, och det blott för friheten, at få lefva och förkofra sig, ehuru inbyggarne allesammans, i andra afseenden, häldre ville vara Svenske undersåtare.

När jag nu lägger härtil den, vid sist slutna freden med Turken,12 af Rysslands Monarkinna,1356 fullkomligen öpnade aldeles oinskränkta närings-frihet, med flera, måste jag erkänna, at det icke litet förtryter mig, at en härtils mindre hyfsad nation i Europa, fått den hedren, at vara ibland de första frihetens stiftare, då Sverige ännu torde få tråka14 i hela eller halfva secler, under Societeters träldom.

Ändteligen har ock Frankrikes Store Konung nu bragt saken så vida, at han med magt, segrat öfver Parlamentet, Skrån och Gillen, då han fick Frihets-påbudet inregistreradt15 *), hvaruti det ibland annat heter: ”Hvar och en af hvad egenskap och stånd han vara må, äfvenväl hvar och en utländsk man, utan naturalisations-bref,16 skal vara tillåtit i hela Riket, och enkan57nerligen17 här i staden, at begynna och öfva den art af handel, konst eller handtverk, äfvenväl flera af dem tillika, som han sielf för godt finner; til hvilken ända, Hans Maj:t aldeles indrager och afskaffar alla de handlandes och handtverkares mästerskap och skrån, samt gör alla derom utgifna privilegier, stadgar och reglementer, til intet, så at för deras skuld, må ingen borgare oroas eller hindras, i des handels eller handtverks idkande.” 18

 

*) Så stod det då til i Frankrike när jag detta skref; men sedan hafva sakerne der fåt et helt annat utseende.


  1. Österbotn och Finland: Österbotten inkluderades vid denna tid i regel inte i begreppet ­Finland.
  2. jufter; mjukt rött eller svart läder som bereddes i synnerhet i Ryssland
  3. räf- och katt-benlingar: de från rävars eller katters ben avdragna skinnen
  4. det sist eröfrade Villmanstrand: Efter hattarnas ryska krig 1741–1743 måste Sverige avträda Villmanstrand till Ryssland.
  5. sist slutna freden med Turken: År 1774 slöts ett fredsavtal som avslutade rysk-turkiska kriget 1768–1774.
  6. Rysslands Monarkinna: Katarina II (Katarina den stora), rysk kejsarinna 1762–1796
  7. knoga, träla
  8. Frankrikes Store Konung ... Frihets-påbudet inregistreradt: Se ovan s. 59, not 44. De av kungen tagna besluten skulle inregistreras hos parlamentet. I det här fallet hade man gjort det i samband med en så kallad lit de justice-parlamentssession i kungens närvaro. Att göra invänd­ningar mot besluten i kungens närvaro ansågs inte lämpligt.
  9. skriftligt bevis på erhållet medborgarskap
  10. i synnerhet, företrädesvis, först och främst
  11. ”Hvar och en ... handtverks idkande.”: Citat ur ”Édit Du Roi, portant suppression des ­jurandes. (Donné à Versailles au mois de févrïer 1776, registré le 12 mars en lit de justice.)”, i Anne Robert Jacques Turgot, Oeuvres de Turgot, Nouvelle édition ... avec les notes de Dupont de Nemours augmentée de lettres inédites ... Tome Second, (1844), s. 311–312. Chydenius citerade sannolikt någon tidningsartikel om ämnet. Se även Finska lantbrukets upphjälpande, § 8.

Suomi

54

§ 15

Venäjällä kauppa on jo pitkät ajat ollut täysin vapaata, ja tuossa laajassa valtakunnassa maakauppa kuuluu tärkeimpiin elinkeinoihin. Siellä asukkaat touhuavat kuin muurahaiset ollakseen toisilleen avuksi. Maaseudun kauppiailla on omat toiminta-alueensa, ei lakien perusteella, vaan käytännön toimivuuden ja keskinäisten sopimusten perusteella. He saapuvat rajan yli Pohjanmaalle ja Suomeen19 mukanaan tavaroita, joilla he uskovat olevan menekkiä, ja haluavat ostaa turkiksia ja muuta, mikä sopii heidän myyntitarkoituksiinsa, maksavat ostoksistaan hyvin, kuljettavat ne jonkin matkaa Venäjän puolelle, missä myyvät tavaransa toiselle maakauppiaalle. Tämä myy ne edelleen kolmannelle ja niin edelleen, ja nämä kaupat tehdään niin kohtuullisilla voittoprosenteilla, että privilegiota nauttiva meikäläinen kauppias tuskin myisi tavaraansa niin vähäisellä voitolla, jonka nuo kaikki kolme maakauppiasta55 jakavat keskenään. Juuri tämän vapauden vallitessa venäläisten käsityövalmisteiden taso on kohonnut hyvin korkealle. Heidän nahkateoksensa ja juhtinahkansa20 ovat vertaansa vailla; heidän jäniksen niskanahasta, oravanpäistä ja ketun ja kissan koipinahoista ym. valmistamiensa kohtuuhintaisten turkistuotteiden veroisia saa turhaan etsiä muualta; heidän saippuansa on kuuluisaa, heidän hansikkaansa hyviä, heidän jalkineensa huokeimpia Euroopassa. Ja siellä useita kertoja matkustelleet henkilöt ovat vakuuttaneet, että heti Ruotsin rajan ylittämisen jälkeen, jo viimeksi vallatussa Lappeenrannassa,21 väkeä on paljon enemmän kuin meidän puolellamme, mikä johtuu pelkästään vapaudesta elää ja vaurastua, vaikka kaikki asukkaat haluaisivat muissa suhteissa olla Ruotsin valtakunnan alamaisia.

Kun nyt tähän lisään Venäjän hallitsijattaren22 viimeksi Turkin kanssa solmitun rauhan23 yhteydessä56 antaman täysin rajoittamattoman elinkeinovapauden ym., joudun tunnustamaan, että minua harmittaa melko pahasti, että tähän asti sivistystasoltaan varsin kehno Euroopan valtakunta on saanut kunnian kuulua ensimmäisiin vapauden säätäjiin, kun Ruotsi joutunee vielä virumaan kokonaisia vuosisatoja tai ainakin puolikkaita kauppaseurojen orjuudessa.

Lopulta on Ranskan suuri kuningaskin päässyt niin pitkälle, että hän on valtakeinoillaan voittanut parlamentin, ammattikunnat ja killat saadessaan vapauden myöntävän säädöksensä rekisteröidyksi.24 *) Säädöksessä sanotaan mm.: ”Asemastaan ja säädystään riippumatta jokaisella, myös jokaisella ulkomaalaisella miehellä, vaikka hän olisikin vailla maan kansalaisuutta, on kaikkialla valtakunnassa, ja erityisesti tässä kaupungissa, lupa ryhtyä harjoittamaan sellaista kauppaa, käsityötä tai taidetta kuin itse haluaa, myös useita ammatteja yhtäaikaisesti; tässä tarkoituksessa Hänen Majesteettinsa peruuttaa ja lakkauttaa täydellisesti kaikki kauppiaiden ja käsityöläisten mestariluokitukset ja ammattikunnat sekä mitätöi kaikki niiden privilegiot, säännöt ja ohjeistukset, niin ettei kenenkään kansalaisen kaupankäyntiä eikä käsityön harjoittamista saa niiden perusteella häiritä eikä estää.”25

*) Tämä oli tilanne Ranskassa tätä kirjoittaessani, mutta sittemmin asiat siellä ovat muuttuneet aivan toisen näköisiksi.


  1. Pohjanmaalle ja Suomeen: Pohjanmaa ei tähän aikaan yleensä sisältynyt käsitteeseen ”Suomi”.
  2. Juhti oli vedenpitävää, hyvin pehmeää punaista tai mustaa nahkaa, jota valmistettiin erityisesti Venäjällä.
  3. viimeksi vallatussa Lappeenrannassa: Hattujen sodan (1741–1743) rauhanteossa Lappeenranta oli luovutettu Venäjälle.
  4. Venäjän hallitsijattaren: Katariina II (Suuri), Venäjän keisarinna 1762–1796
  5. Turkin kanssa solmitun rauhan: Vuonna 1774 solmittu rauhansopimus päätti vuodesta 1768 käydyn Venäjän ja Turkin välisen sodan.
  6. Ranskan suuri kuningaskin ... säädöksensä rekisteröidyksi.: Ks. edellä § 3. Kuninkaan antamat asetukset oli rekisteröitävä parlamentissa, ja tässä tapauksessa se oli tehty ns. lit de justice -istunnossa kuninkaan läsnäollessa, jolloin vastalauseita parlamentin taholta ei katsottu sopiviksi.
  7. Asemastaan ja säädystään ... häiritä eikä estää.”: Lainaus asiakirjasta ”Édit Du Roi, portant suppression des jurandes. (Donné à Versailles au mois de févrïer 1776, registré le 12 mars en lit de justice.)”, teoksessa Anne Robert Jacques Turgot, Oeuvres de Turgot, Nouvelle édition ... avec les notes de Dupont de Nemours augmentée de lettres inédites...Tome Second (1844), s. 311–312. Chydeniuksen lähteenä oli todennäköisesti joku sanomalehtiartikkeli. Ks. myös Suomen maatalous, § 8.

Englanti

54

§ 15

With regard to commerce, Russia has for a long time been entirely free, and the rural trade constitutes one of the most essential occupations in that extensive country. Here the inhabitants move around like ants in order to assist each other. The rural traders have their districts, not by decree but according to convenience and by agreement. They come across the border into Ostrobothnia and Finland with such goods as they believe they can find a market for and look for furs and other things that suit their trade, which they pay well for and carry some way into Russia, where they sell their goods to another rural trader, and he to a third and so forth; and that at such a modest profit that a licensed trader among us would hardly wish to sell his commodity for so little gain, which all three rural traders55 share among themselves. Precisely under that freedom their crafts have reached a very high level. Their leather goods and yufts are matchless; their furs made at reasonable prices from hares’ necks, squirrels’ heads, the leg pieces of foxes and cats, etc. are sought in vain elsewhere; their soap is renowned; their gloves are good; their footwear the cheapest available in Europe. And those who have travelled there repeatedly have attested that as soon as one crosses the Swedish border, even in the most recently captured Lappeenranta (Villmanstrand),26 the population is much larger than on our side, and that simply because of the freedom to live and improve themselves, although all the inhabitants would, in other respects, rather be Swedish subjects.

When I now add to that the provision, in the peace treaty most recently concluded with Turkey27 by the Empress of Russia,28 56 for a completely open and unrestricted freedom of enterprise, and other matters, I have to admit that I am not a little vexed by the fact that one of the hitherto less civilized nations in Europe has gained the honour of being among the first promoters of freedom, while Sweden will still probably have to labour for whole centuries or halfcenturies under the bondage of trade associations.

Finally, the great King of France has also brought the issue so far that he has overcome parliament, guilds and craft societies when he succeeded in getting the decree of freedom registered, which, among other things, declares: “Every person of whatever quality and rank he may be, including every foreigner, shall, without a certificate of naturalization, be permitted throughout the realm, and particularly57 in this city, to commence and practise such kinds of trade, art or craft, as well as several of them combined, as he himself thinks fit; to which end His Majesty entirely abolishes and removes all the master­hoods and guilds of the traders and craftsmen and nullifies all privileges, rules and regulations issued in respect of these, so that no burgher may be inconvenienced or hampered for their sake in the pursuit of his trade or craft.”29

 

† That was the situation in France when I wrote this, but since then affairs there have taken on a quite different complexion.


  1. Lappeenranta: as a consequence of the disastrous war with Russia in 1741–2, Sweden lost parts of Karelia to Russia, including Lappeenranta (Villmanstrand), in the Peace of Turku in 1743.
  2. . . . in the peace treaty most recently concluded with Turkey: in 1774 a peace agreement was established between Turkey and Russia, which concluded a war between the countries that had broken out in 1768.
  3. the Empress of Russia: Catherine II “the Great” (1729–96), empress of Russia from 1762 to 1796.
  4. Every person of whatever quality and rank: refers to Turgot’s six edicts; see § 3, note 2. The text Chydenius refers to is published in Turgot, op. cit., pp. 311–12.

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: