Edellinen jakso: Maakauppa, § 10
Seuraava jakso: Maakauppa, § 12
§ 11
Tällaisten esimerkkien ja näin selkeiden todisteiden pitäisi jo saada jokainen Ruotsin mies vakuuttumaan maakaupan valtakunnalle tuottamasta suuresta hyödystä ja johtaa43 ruotsalaisten uutteruutta pitkiä aikoja kahlinneiden siteiden pikaiseen irrottamiseen, ellei monopoleja puoltavia periaatteita ja ennakkoluuloja olisi maassamme osaksi imetty jo äidinmaidossa ja osaksi pidetty yllä myös itsekkäiden tarkoitusten takia, jotta tietyt yhteenliittymät voivat eräänlaista yksinvaltaa käyttäen painaa alas maalaistuotteiden hintoja omaksi voitokseen. Tämä kaikki tapahtuu valtakunnan lakien suojassa.
Juuri näitä yhteenliittymiä saamme kiittää kaikista niistä mitä turmiollisimmista monopoleista, joita jokin kuparikomppania, terva-, rauta- ja vaihtokonttori1 ovat kyenneet valtakunnan mittaamattomaksi tappioksi saamaan aikaan. Samasta syystä ne ovat lakia säätävään valtaan saamansa vaikutusvallan turvin toimineet useiden vuosisatojen ajan saadakseen aikaan rajoituksia kaupankäyntiin maaseudulla, mikä kaikki on tapahtunut sitä loistavaa iskulausetta käyttäen, että kauppa on järjestettävä44 valtakunnan (lue: niiden omaa) hyötyä silmällä pitäen. Kaikella tällä ylivallan käytöllä ne ovat jouduttaneet usein omaa mutta aina valtakunnan perikatoa. Ja vakuutan, ettei paraskaan vastaus tiede- ja kirjallisuusseuran esittämään kysymykseen eivätkä mitkään perustelut tehoa itsekkyyteen lainkaan, elleivät suuret hallitsijat viisaine ministereineen ota itse asiaa pohdittavakseen ja rohkene tehdä äärimmäisiä ratkaisuja vapauden hyväksi pelastaakseen alamaisensa, kuten äskettäin oli tehtävä Ranskassa heidän kuninkaansa ikuiseksi kunniaksi2 *).
*) Tämän kirjoittamisen aikana Turgot ei ollut vielä kukistunut eikä vapaussäädöstä ollut peruutettu.