Kirjoituskilpailu
Ajatteleva kristitty havaitsee väistämättä, miten aikamme pseudosofit1 pyrkivät kaikissa tilanteissa nostamaan esille pakanoiden moraalioppeja langettaakseen varjon ilmoitukseen perustuvan uskonnon ja kristillisen moraalin päälle. Nähtävissä on pyrkimys kaivaa huomaamattomasti maata kalliin autuudenoppimme alta ja valmistella epäuskon voittoa ilmoitetusta totuudesta ellei meidän aikanamme niin tulevien sukupolvien aikana.
Tämän takia oikeat kristityt eivät saa katsella tätä välinpitämättömästi, vaan meidän velvollisuutemme on puolustaa totuutta vakavasti. Tässä asiassa muutamat hajanaiset kirjoitukset sanomalehdissämme eivät suinkaan riitä, vaikka jotkut niistä voivat myös näiltä osin palvella päämäärää.
Haluan itsekin hartaasti tehdä jotakin tämän suuren päämäärän hyväksi. Aiheellinen tietoisuus oman kykyni heikkoudesta estää minua yrittämästä itse, mutta koska en ole täysin menettänyt toivoani jonkinlaisen oman arvostelukyvyn suhteen, olen päättänyt ainakin yrittää herättää arvoisissa ja meidän kristinoppiamme innokkaasti puolustavissa maanmiehissämme kilpailuhenkeä ja intoa tämän asian parissa työskentelemiseen ja tästä syystä sitoudun maksamaan kymmenen kultadukaattia sille henkilölle, joka tämän vuoden loppuun mennessä kirjoittaa parhaan ja perusteellisimman pakanallisen ja kristillisen siveysopin vertailun kristillisen opin puolustamiseksi ja lähettää minulle sen sekä tunnuslauseella varustetun kirjeen, joka kätkee sisäänsä kirjoittajan nimen. Tässä ei riitä se, että siepataan ilmaisuja sieltä täältä joidenkin pakanallisten kirjoittajien teksteistä, vaan on tunnettava heidän moraalioppinsa ja esitettävä ne lyhyesti ja totuudenmukaisesti tiivistettynä, vertaillen niitä ilmoituksen antamaan. Mikäli mahdollista, on myös selvitettävä ainakin todennäköisyyteen pyrkien, onko niiden sisältämä järkevyys tullut vanhimpien kansanheimojen omaisuudeksi vedenpaisumuksen jälkeen maailman ensimmäisiltä asukkailta juontuvien perimätietojen vai Jumalan omaisuuskansan kanssa ylläpidettyjen yhteyksien välityksellä.
Tarjoukseni on toki varsin vähäinen, mutta jos joku rehti kristitty ja kansalainen havaitsisi aiheen tärkeyden ja haluaisi sen takia tukea hyvää tarkoitustani, tämä voisi tapahtua kartuttamalla palkintoa isommalla tai pienemmällä summalla, jolloin siitä voisi tulla kunniallisempi summa ansiokkaan kirjoittajan palkitsemiseen, ja jos tämä toive toteutuisi, asiasta pitäisi tiedottaa yleisölle sanomalehtien välityksellä.
Toivottu tutkielma ei saa olla liian pitkä, jotta se olisi miellyttävä lukea, eikä myöskään niin lyhyt, että totuuden perustelut ja viehätysvoima jäisivät puuttumaan.
Jos minua kunnioitetaan kirjoitelmia lähettämällä, en missään tapauksessa vaadi itselleni mitään oikeuksia herrojen kirjoittajien töihin, en edes palkittavaan kirjoitukseen, vaan ne jäävät joka tapauksessa heidän lailliseksi omaisuudekseen, jonka he voivat pyytää minua palauttamaan. Kaikki muut palautetaan sinetöityine nimikuorineen, mutta palkinnon saajalle mukaan liitetään vain toivomukseni, että kirjoittaja julkaisisi itse sen painettuna.
Jos valintani osoittautuu epäonnistuneeksi, niin siitähän ei kärsi vahinkoa kukaan muu kuin minä itse, kun minun on siinä tapauksessa aiheellisesti otettava vastaan moitteet, jotka yleisö arvostelukykynsä perusteella minulle antaa.
Kokkolassa 12. heinäkuuta 1781.
Anders Chydenius.
Suom. Heikki Eskelinen
Edellinen jakso:
Seuraava jakso:
paikat:
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: