Edellinen jakso: Ensimmäinen saarna käskyistä, § 11
Seuraava jakso: Ensimmäinen saarna käskyistä, § 13
§ 12
Tämä kunnioituksemme kasvaa entisestään ja tulee entistä luontevammaksi, jos siirrymme katsomaan suuren Lainsäätäjän muuttumatonta pyhyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Tiedämme monia ihmisten säätämiä lakeja, jotka sisältävät aivan ilmeistä epäoikeudenmukaisuutta, väkivaltaa ja sortoa ihmisiä kohtaan. Milloin valtaapitävät itse ovat pimeydessä ja loukkaavat kohtuuden peruslakeja vastaan, milloin heidän lakinsa tekevät poikkeuksia suosiakseen puolueellisesti jotakuta, ja milloin oikeutta vääristellään heidän omien epäpuhtaiden tarkoitusperiensä mukaan. Sellaisia käskyjä tottelevat toki orjat, jotka eivät uskalla nurista niiden kovuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, mutta halukkaasti niitä ei koskaan noudateta. Kohtuullisiin lakeihin taas1 Luuk. 1:74–75. Ja kun lukuisat rikkomuksemme meidät tuomitsevat, me syvästi kunnioittaen heittäydymme tämän suuren Lainsäätäjän jalkoihin ja sanomme Jesajan tavoin: Voi meitä! Me hukumme, sillä meillä on saastaiset huulet, että meidän pahat tekomme otettaisiin meiltä pois, ja Sovittaja sovittaa meidän rikoksemme2 Jes. 6:5,7.
sitoudutaan, ja ne herättävät luonnostaan kunnioitusta. Herra, meidän Jumalamme, on pyhä ja vanhurskas Jumala, joka ei tahdo eikä tee mitään väärää. Tämä asia on niin selvä, ettei se tarvitse todistelua. Se perustuu Jumalan muuttumattomaan olemukseen, joten siinä ei voi koskaan tapahtua minkäänlaista muutosta. Hän ei ole niitä pakanoiden keksimiä monenlaisia pikkujumalia, joiden heidän järjettömät satunsa usein kertovat syyllistyneen pahimpaan alhaisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. Ei niin, etteikö koko luonto kertoisi tarkkaavaiselle havainnoitsijalle selkeästi hänen suuresta oikeudenmukaisuudestaan; mutta Jumalan henki asettaa sen ilmoitetussa sanassaan eteemme kirkkaana kuin aurinko. Eikä se vaikutelma, jonka hän omasta pyhyydestään laeissaan antaa, jätä meille pienintäkään epäilyn sijaa tuon asian suhteen. Siksi Mooses lauloikin Israelin lasten kanssa voittoaan faaraosta: Kuka on sinun vertaisesti, Herra, jumalien joukossa? Kuka on sinun kaltaisesti, sinä pyhyydessä ihmeellinen, maineteoissasi pelättävä, sinä ihmeiden tekijä! 2. Moos. 15:11. Hanna sanoo ylistyslaulussaan selvästi: Vain Herra on pyhä, ei ole toista, meidän Jumalamme yksin on luja kallio 1. Sam. 2:2. Mutta mitäpä meidän kannattaa vedota ihmisten todistuksiin, kun taivaalliset serafit huutelevat toisilleen temppelissä niin että ovenpielet vapisevat: Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan Jes. 6:3. Yhtä vähän kuin hänessä on sijaa tietämättömyydelle, yhtä vähän on mahdollisuutta mielivaltaan, puolueellisuuteen ja vääryyteen. On vain täydellinen pyhyys ja oikeudenmukaisuus. Eikä lain kaikkien vaatimusten summa ole mitään muuta kuin pyhyys, sillä Herra sanoi Israelille: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä 3. Moos. 19:2. Meidän kristikunnassamme on valitettavasti ihmisiä, joita kovasti ärsyttää tämä heidän kesyttömille haluilleen asetettu side, ja siksi he pyrkivät polkemaan sitä Herran pyhyyttä, joka kuitenkin kerran tulee heidät tämän saman lain mukaan tuomitsemaan? Mutta, rakkaat kuulijat, rohkaiskaamme itseämme halukkaasti palvelemaan Herraa pyhinä ja vanhurskaina kaikkina elämämme päivinä
Edellinen jakso: Ensimmäinen saarna käskyistä, § 11
Seuraava jakso: Ensimmäinen saarna käskyistä, § 13
paikat:
Henkilöt: Mooses
Raamatunkohdat:
Aiheet: