Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Suomen maatalous

Suomen maatalous, § 40

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 40

Kuka tahansa voi helposti havaita, miten raskas taakka kruunulle menevät maksut väistämättä ovat, kun ne kasvavat vuosittain valtionvelan maksamisen, tullien korottamisen, vanhastaan veronalaisten myllyjen täysin uudenlaisen verotuksen, uusien salpietariverojen ja ties kuinka monen muun seikan takia, ja kuinka voisi toisin ollakaan, kun henkilöstön määrää lisätään ja kruunun menot kasvavat, niin että alamaiset väistämättä nääntyvät taakan alle. Näyttää jo siltä, ettei tätä pahaa voida enää korjata ja että tämän takia yhteiskunta joskus tulevaisuudessa väistämättä romahtaa. Puhutaan supistuksista, mutta ajatellaan moninkertaistamista, joten siltä suunnalta lienee tuskin mitään toivottavissa.

Mutta jos kansa saa vapauden ryhtyä harjoittamaan kaikenlaisia elinkeinoja säädösten estämättä, syntyisi varmaan satoja uusia käsityö- ja muita ammatteja, joista jokainen kykenisi maksamaan jotakin kruunulle, kunhan ei noudatettaisi sitä valitettavaa valtiontalouden hoidon periaatetta, että kaikki [elinkeinot] jaetaan tiettyjen sääntöjen mukaan kaupunkilaisten ja maalaisten elinkeinoiksi, vaan maamies saisi myös edellä mainittuja erilaisia liiketoiminnan muotoja harjoittaen [nauttia] maan tuottaman luonnollisen sadon lisäksi myös sivuelinkeinoistaan valtion hyödyksi.

Jos salpietarinvalmistus, joka on nykyisin kuninkaallinen erioikeus, olisi vapaata ja tavaraa saisi myydä eniten tarjoavalle, siitäkin pystyttäisiin maksamaan jokin maksu kruunulle. Sitähän on valmistettu Pohjanmaalla sangen suuria määriä, mikä tuotanto nyt varsin pian loppunee koetun kauhean [iskun] takia.

Pohjanmaalla [ovat myös] monenlaiset muut elinkeinonhaarat alkaneet virkistyä, ja käsityöammattien – jotka nekin voisivat sietää kevyttä verotusta – ohella minun on niistä erityisesti mainittava hartsin keittäminen,1 jossa on tuotettu yli 1 000 kannua tärpättiä ja runsaasti tärpättiä käyttäen tuhansia leivisköjä hartsia, sekä potaskan keittäminen, joka tuottaa tuhansia leivisköjä valmista poltettua potaskaa laivattavaksi maasta. Nämäkin elinkeinot voisivat kestää jonkin verran verotusta, mutta jos ne järjestetään privilegioiden kautta hoidettavaksi, ne katoavat pian, kun vapaudessa ne sen sijaan voivat kasvaa varmaan hyvinkin satakertaisiin mittoihin. Suomalmista tuotetuista rautatavaroista voisi myös aikanaan tulla kaikkialta Suomesta saatavaa vientitavaraa. Haluan vain sanoa, että monien uusien elinkeinojen synnyn kautta voidaan lisätä työntekijöiden määrää ja kasvattaa kruunun tuloja vanhoja elinkeinoja rasittamatta.


  1. hartsin keittäminen: Hartsin (kolofonin) ja tärpätin valmistus liittyvät toisiinsa, sillä tislattaessa tärpättiä mäntypihkasta on jäljelle jäänyt aine hartsia. Chydeniuksen tiedot olivat tuoreita, sillä vielä 1792 maaherra raportoi, ettei elinkeino ollut lähtenyt kehittymään. Aivan 1800-luvun alusta on tietoja tuotannosta Lohtajalla ja Lapualla.

Alkuperäisdokumentit

Jaksot

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: