Edellinen jakso: Suomen maatalous, § 39
Seuraava jakso: Suomen maatalous, § 41
§ 40
Kuka tahansa voi helposti havaita, miten raskas taakka kruunulle menevät maksut väistämättä ovat, kun ne kasvavat vuosittain valtionvelan maksamisen, tullien korottamisen, vanhastaan veronalaisten myllyjen täysin uudenlaisen verotuksen, uusien salpietariverojen ja ties kuinka monen muun seikan takia, ja kuinka voisi toisin ollakaan, kun henkilöstön määrää lisätään ja kruunun menot kasvavat, niin että alamaiset väistämättä nääntyvät taakan alle. Näyttää jo siltä, ettei tätä pahaa voida enää korjata ja että tämän takia yhteiskunta joskus tulevaisuudessa väistämättä romahtaa. Puhutaan supistuksista, mutta ajatellaan moninkertaistamista, joten siltä suunnalta lienee tuskin mitään toivottavissa.
Mutta jos kansa saa vapauden ryhtyä harjoittamaan kaikenlaisia elinkeinoja säädösten estämättä, syntyisi varmaan satoja uusia käsityö- ja muita ammatteja, joista jokainen kykenisi maksamaan jotakin kruunulle, kunhan ei noudatettaisi sitä valitettavaa valtiontalouden hoidon periaatetta, että kaikki [elinkeinot] jaetaan tiettyjen sääntöjen mukaan kaupunkilaisten ja maalaisten elinkeinoiksi, vaan maamies saisi myös edellä mainittuja erilaisia liiketoiminnan muotoja harjoittaen [nauttia] maan tuottaman luonnollisen sadon lisäksi myös sivuelinkeinoistaan valtion hyödyksi.
Jos salpietarinvalmistus, joka on nykyisin kuninkaallinen erioikeus, olisi vapaata ja tavaraa saisi myydä eniten tarjoavalle, siitäkin pystyttäisiin maksamaan jokin maksu kruunulle. Sitähän on valmistettu Pohjanmaalla sangen suuria määriä, mikä tuotanto nyt varsin pian loppunee koetun kauhean [iskun] takia.
Pohjanmaalla [ovat myös] monenlaiset muut elinkeinonhaarat alkaneet virkistyä, ja käsityöammattien – jotka nekin voisivat sietää kevyttä verotusta – ohella minun on niistä erityisesti mainittava hartsin keittäminen,1 jossa on tuotettu yli 1 000 kannua tärpättiä ja runsaasti tärpättiä käyttäen tuhansia leivisköjä hartsia,607 sekä potaskan keittäminen, joka tuottaa tuhansia leivisköjä valmista poltettua potaskaa laivattavaksi maasta. Nämäkin elinkeinot voisivat kestää jonkin verran verotusta, mutta jos ne järjestetään privilegioiden kautta hoidettavaksi, ne katoavat pian, kun vapaudessa ne sen sijaan voivat kasvaa varmaan hyvinkin satakertaisiin mittoihin. Suomalmista tuotetuista rautatavaroista voisi myös aikanaan tulla kaikkialta Suomesta saatavaa vientitavaraa. Haluan vain sanoa, että monien uusien elinkeinojen synnyn kautta voidaan lisätä työntekijöiden määrää ja kasvattaa kruunun tuloja vanhoja elinkeinoja rasittamatta.
§ 40.
Det kan en och hvar lätt finna huru mycket tryckande Krono utlagorna äfven måste vara, då de växa årligen til uti Riksgäldens afbetalande, tullarnes förhögning, af ålder skattlagda qvarnars helt nya beskattande, nya Saltpetter gärder och hvad mera, och huru kan det annors vara, då Stater och utgifter för Kronan ökas och växa til, än at undersåtare måste digna under bördan. Detta onda synes redan vara ohielpeligit, och måste på en framtid värcka, at ett samhälle til slut måste ramla öfver ända. Man talar om reductioner och täncker på multiplicationer, så at på den sidan lärer vara föga at förhoppas.
Men om ett folk vinner frihet at utan hinder af författningar gå in uti allehanda slags näring[ar] så skola väl hundrade slags nya hanteringar och slögder u[pk]omma, som hvar och en i sin må[n vo]re i stånd at bidraga något til Kronan, om ei de[n bedröf]veliga Kammar principe, at fördela alt efter en viss tabulatur2 i Stads- och Landtma[n]na näringar blefve fölgd, utan Landtmannen äfven efter sin olika rörelse som åfvanföre är nämt finge [niuta] utom jordens naturliga afkastning äfven af [sina] bijnäringar til Statens gagn.
Om Saltpetter tilvärkningen, som nu är et [Re]gale, vore fri, och varan finge säljas åt högsta bi[udande, så] kunde den och bära någ[on] afgift til Kronan, som har [blif]vit til så stor män[gd ti]lvärckad i Österbotn [och] som efter all utsigt nu genom ett faseligit [slag] snart nog lärer gå ut.
I Österbotn [hafva äfven] mångfalliga andra närings grenar begy[nt qvik]na bland hvilcka jag utom slögde tilvärknin[gar] som äfven kunde tåla någon liten afgift må[ste i] synnerhet nämna Harts Kokeri,3 med en [stor] myckenhet af Terpentins olja til flera tusende lisp[und] Harts, och öfver 1 000 kannor Terpentins olja,607 och Påtask si[uderi] hvarigenom flera tusende Lispund färdig calcine[rad påt]aska4 skall utskeppas, som äfven kunde tåla [nå]gon beskattning, men om de komma under pr[ivi-
le]gier så förloras de snart, men i sin frihet kunna [de til]växa väl hundrade falt. Myrjärns tilvärknin[gar]5 kunde äfven i sinom tid blifva en export vara öfver hela Finland. Jag vill allenast säga, at genom mångfalliga näringars upkomst kan antalet af arbetare ökas, och Kronans intägt utan at betunga de gamla näringarna.
§ 40
Kuka tahansa voi helposti havaita, miten raskas taakka kruunulle menevät maksut väistämättä ovat, kun ne kasvavat vuosittain valtionvelan maksamisen, tullien korottamisen, vanhastaan veronalaisten myllyjen täysin uudenlaisen verotuksen, uusien salpietariverojen ja ties kuinka monen muun seikan takia, ja kuinka voisi toisin ollakaan, kun henkilöstön määrää lisätään ja kruunun menot kasvavat, niin että alamaiset väistämättä nääntyvät taakan alle. Näyttää jo siltä, ettei tätä pahaa voida enää korjata ja että tämän takia yhteiskunta joskus tulevaisuudessa väistämättä romahtaa. Puhutaan supistuksista, mutta ajatellaan moninkertaistamista, joten siltä suunnalta lienee tuskin mitään toivottavissa.
Mutta jos kansa saa vapauden ryhtyä harjoittamaan kaikenlaisia elinkeinoja säädösten estämättä, syntyisi varmaan satoja uusia käsityö- ja muita ammatteja, joista jokainen kykenisi maksamaan jotakin kruunulle, kunhan ei noudatettaisi sitä valitettavaa valtiontalouden hoidon periaatetta, että kaikki [elinkeinot] jaetaan tiettyjen sääntöjen mukaan kaupunkilaisten ja maalaisten elinkeinoiksi, vaan maamies saisi myös edellä mainittuja erilaisia liiketoiminnan muotoja harjoittaen [nauttia] maan tuottaman luonnollisen sadon lisäksi myös sivuelinkeinoistaan valtion hyödyksi.
Jos salpietarinvalmistus, joka on nykyisin kuninkaallinen erioikeus, olisi vapaata ja tavaraa saisi myydä eniten tarjoavalle, siitäkin pystyttäisiin maksamaan jokin maksu kruunulle. Sitähän on valmistettu Pohjanmaalla sangen suuria määriä, mikä tuotanto nyt varsin pian loppunee koetun kauhean [iskun] takia.
Pohjanmaalla [ovat myös] monenlaiset muut elinkeinonhaarat alkaneet virkistyä, ja käsityöammattien – jotka nekin voisivat sietää kevyttä verotusta – ohella minun on niistä erityisesti mainittava hartsin keittäminen,6 jossa on tuotettu yli 1 000 kannua tärpättiä ja runsaasti tärpättiä käyttäen tuhansia leivisköjä hartsia,607 sekä potaskan keittäminen, joka tuottaa tuhansia leivisköjä valmista poltettua potaskaa laivattavaksi maasta. Nämäkin elinkeinot voisivat kestää jonkin verran verotusta, mutta jos ne järjestetään privilegioiden kautta hoidettavaksi, ne katoavat pian, kun vapaudessa ne sen sijaan voivat kasvaa varmaan hyvinkin satakertaisiin mittoihin. Suomalmista tuotetuista rautatavaroista voisi myös aikanaan tulla kaikkialta Suomesta saatavaa vientitavaraa. Haluan vain sanoa, että monien uusien elinkeinojen synnyn kautta voidaan lisätä työntekijöiden määrää ja kasvattaa kruunun tuloja vanhoja elinkeinoja rasittamatta.
Unfortunately this content isn't available in English
§ 40.
Det kan en och hvar lätt finna huru mycket tryckande Krono utlagorna äfven måste vara, då de växa årligen til uti Riksgäldens afbetalande, tullarnes förhögning, af ålder skattlagda qvarnars helt nya beskattande, nya Saltpetter gärder och hvad mera, och huru kan det annors vara, då Stater och utgifter för Kronan ökas och växa til, än at undersåtare måste digna under bördan. Detta onda synes redan vara ohielpeligit, och måste på en framtid värcka, at ett samhälle til slut måste ramla öfver ända. Man talar om reductioner och täncker på multiplicationer, så at på den sidan lärer vara föga at förhoppas.
Men om ett folk vinner frihet at utan hinder af författningar gå in uti allehanda slags näring[ar] så skola väl hundrade slags nya hanteringar och slögder u[pk]omma, som hvar och en i sin må[n vo]re i stånd at bidraga något til Kronan, om ei de[n bedröf]veliga Kammar principe, at fördela alt efter en viss tabulatur7 i Stads- och Landtma[n]na näringar blefve fölgd, utan Landtmannen äfven efter sin olika rörelse som åfvanföre är nämt finge [niuta] utom jordens naturliga afkastning äfven af [sina] bijnäringar til Statens gagn.
Om Saltpetter tilvärkningen, som nu är et [Re]gale, vore fri, och varan finge säljas åt högsta bi[udande, så] kunde den och bära någ[on] afgift til Kronan, som har [blif]vit til så stor män[gd ti]lvärckad i Österbotn [och] som efter all utsigt nu genom ett faseligit [slag] snart nog lärer gå ut.
I Österbotn [hafva äfven] mångfalliga andra närings grenar begy[nt qvik]na bland hvilcka jag utom slögde tilvärknin[gar] som äfven kunde tåla någon liten afgift må[ste i] synnerhet nämna Harts Kokeri,8 med en [stor] myckenhet af Terpentins olja til flera tusende lisp[und] Harts, och öfver 1 000 kannor Terpentins olja,607 och Påtask si[uderi] hvarigenom flera tusende Lispund färdig calcine[rad påt]aska9 skall utskeppas, som äfven kunde tåla [nå]gon beskattning, men om de komma under pr[ivi-
le]gier så förloras de snart, men i sin frihet kunna [de til]växa väl hundrade falt. Myrjärns tilvärknin[gar]10 kunde äfven i sinom tid blifva en export vara öfver hela Finland. Jag vill allenast säga, at genom mångfalliga näringars upkomst kan antalet af arbetare ökas, och Kronans intägt utan at betunga de gamla näringarna.
§ 40
Kuka tahansa voi helposti havaita, miten raskas taakka kruunulle menevät maksut väistämättä ovat, kun ne kasvavat vuosittain valtionvelan maksamisen, tullien korottamisen, vanhastaan veronalaisten myllyjen täysin uudenlaisen verotuksen, uusien salpietariverojen ja ties kuinka monen muun seikan takia, ja kuinka voisi toisin ollakaan, kun henkilöstön määrää lisätään ja kruunun menot kasvavat, niin että alamaiset väistämättä nääntyvät taakan alle. Näyttää jo siltä, ettei tätä pahaa voida enää korjata ja että tämän takia yhteiskunta joskus tulevaisuudessa väistämättä romahtaa. Puhutaan supistuksista, mutta ajatellaan moninkertaistamista, joten siltä suunnalta lienee tuskin mitään toivottavissa.
Mutta jos kansa saa vapauden ryhtyä harjoittamaan kaikenlaisia elinkeinoja säädösten estämättä, syntyisi varmaan satoja uusia käsityö- ja muita ammatteja, joista jokainen kykenisi maksamaan jotakin kruunulle, kunhan ei noudatettaisi sitä valitettavaa valtiontalouden hoidon periaatetta, että kaikki [elinkeinot] jaetaan tiettyjen sääntöjen mukaan kaupunkilaisten ja maalaisten elinkeinoiksi, vaan maamies saisi myös edellä mainittuja erilaisia liiketoiminnan muotoja harjoittaen [nauttia] maan tuottaman luonnollisen sadon lisäksi myös sivuelinkeinoistaan valtion hyödyksi.
Jos salpietarinvalmistus, joka on nykyisin kuninkaallinen erioikeus, olisi vapaata ja tavaraa saisi myydä eniten tarjoavalle, siitäkin pystyttäisiin maksamaan jokin maksu kruunulle. Sitähän on valmistettu Pohjanmaalla sangen suuria määriä, mikä tuotanto nyt varsin pian loppunee koetun kauhean [iskun] takia.
Pohjanmaalla [ovat myös] monenlaiset muut elinkeinonhaarat alkaneet virkistyä, ja käsityöammattien – jotka nekin voisivat sietää kevyttä verotusta – ohella minun on niistä erityisesti mainittava hartsin keittäminen,11 jossa on tuotettu yli 1 000 kannua tärpättiä ja runsaasti tärpättiä käyttäen tuhansia leivisköjä hartsia,607 sekä potaskan keittäminen, joka tuottaa tuhansia leivisköjä valmista poltettua potaskaa laivattavaksi maasta. Nämäkin elinkeinot voisivat kestää jonkin verran verotusta, mutta jos ne järjestetään privilegioiden kautta hoidettavaksi, ne katoavat pian, kun vapaudessa ne sen sijaan voivat kasvaa varmaan hyvinkin satakertaisiin mittoihin. Suomalmista tuotetuista rautatavaroista voisi myös aikanaan tulla kaikkialta Suomesta saatavaa vientitavaraa. Haluan vain sanoa, että monien uusien elinkeinojen synnyn kautta voidaan lisätä työntekijöiden määrää ja kasvattaa kruunun tuloja vanhoja elinkeinoja rasittamatta.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Suomen maatalous, § 39
Seuraava jakso: Suomen maatalous, § 41
paikat: Lapua Lohtaja Pohjanmaa Suomi
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: