Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Kirje Porthanille 26.3.1771

Kirje Porthanille 26.3.1771

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

[1]

Jalo ja korkeasti oppinut herra maisteri.1

Helmikuun 16. päivänä vastaanotin seuran pöytäkirjanotteen koskien valintaani seuran jäseneksi ja sen liitteenä olleen kunniamerkin. Näistä esitän nöyrän kiitoksen ja toivon voivani osallistua seuran toimintaan siten, että minua[2] pidetään sen luottamuksen arvoisena. Halua minulla on, mutta jos minulla ei ole aikaa ja voimia velvollisuuksieni täyttämiseksi, niin pyydän itselleni anteeksiantoa.

Lehdet2 ovat melko onnistuneita.

Tuomioistuinten pöytäkirjojen painovapautta koskeva kappale3 on hyvin tärkeä. Työskentelin paljon sen aiheen parissa viime valtiopäivillä, eikä ollut kovempaa pähkinää purtavaksi kuin se, että sensori saatiin poistettua, ja painovapausvaliokunnassa en saanut juurikaan tukea suosijoilta ja ystäviltä. Se on kuitenkin saavutettu, Jumalan kiitos! Mutta vielä paljon enemmän tätä vapauden peruspilaria vahvistaisi se, että kyseisen suuren deputaation painovapaus- eli kolmannen valiokunnan mietintö sensuurista4 julkaistaisiin painosta, sillä siinä on käyty läpi kaikki[3] pääasialliset perustelut sensuurin puolesta, ja toivoakseni niihin on tiiviisti ja perusteellisesti vastattu. Se on liian laaja mahtuakseen mukavasti Aurora-seuran lehteen, mutta mielestäni yleisö ei kuitenkaan ole saanut tietää tämän korkeimman vallan siunatun päätöksen perusteluja. Täällä meillä lait eivät saa pysyvyyttä siitä, että ne on säädettäessä todettu järkkymättömiksi, vaan siitä, miten vakuuttunut yleisö on niiden välttämättömyydestä ja hyödyllisyydestä. Siksi esitän nöyrästi, että arvoisa seura lehdessään julkaisemallaan ilmoituksella rohkaisisi jotakin vapauden ystävää juuri näiden valtiopäivien5 alussa julkaisemaan mainitun mietinnön yleisön luettavaksi. Epäilemättä moni kirjanpainaja olisi halukas tähän, koska sillä paperilla olisi menekkiä. Se on suuren deputaation vuosien 1765–1766 valtiopäivien asiakirjoissa, jotka eivät ole[4] salaisia, sidottuna muiden kesäkuussa tai heinäkuun alussa 1766 päivättyjen asiakirjojen yhteyteen. Näin sen Norrköpingissä6 ritarihuoneen kansliassa ja aioin tehdä siitä otteen, mutta minulla ei ollut siihen aikaa. Sen konsepti on toki kotona papereitteni joukossa,7 mutta se ei ole virheetön eikä vastaa lopullista. Siihen liittyvät eriävät mielipiteet ovat hyvin laajoja, ja suuri deputaatio on ne hylännyt, joten niiden painattaminen on tarpeetonta. Mutta itse hyväksytty mietintö ei luullakseni ole kuin kolme tai korkeintaan neljä arkkia cicerokirjasimella painettuna.

Huolehtikaa, arvoisat herrat, tästä vapauden jalokivestä, siitä riippuu lehtenne ja myös koko vapautemme säilyminen.

Tämän ohessa seuraa sata pankin kuparitaaleria8 seuran perustamista ja jatkuvuutta varten häneltä, joka hellimmin tuntein Jumalaa, kuningasta, seuraa ja isänmaata kohtaan on säilyvä jalon ja korkeasti oppineen herra maisterin nöyränä palvelijana.

Anders Chydenius

Kokkolassa 26. maaliskuuta 1771

Suom. Veli-Matti Pussinen


  1. Henrik Gabriel Porthan
  2. Porthan oli todennäköisesti lähettänyt Chydeniukselle joitakin Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo -lehden numeroita.
  3. Tuomioistuinten pöytäkirjojen painovapautta koskeva kappale: Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo -lehden numeroissa 3–4/1771 (14. ja 28.2.1771) ilmestyi nimimerkin Misocryptus Phileleutherius kirjoittama artikkeli, joka käsitteli painovapausasetuksen tulkinnassa ilmenneitä epäselvyyksiä: tuomioistuinten pöytäkirjoja kerrottiin luovutettavan vain, jos vastaanottajat sitoutuivat painattamaan ne, jolloin kustannukset käytännössä estivät asiakirjojen saamisen. Ks. Kommentti: Kirje Porthanille 26.3.1771.
  4. kolmannen valiokunnan mietintö sensuurista: ks. Painovapausmietintö 1766
  5. näiden valtiopäivien: vuosien 1771–1772 valtiopäivät, jotka avattiin Tukholmassa 19.6.1771
  6. Näin sen Norrköpingissä: Chydenius matkusti Norrköpingiin 1769 osallistuakseen valtiopäiville, mutta joutui palaamaan kotiin, kun hänen valtakirjaansa ei hyväksytty. Ks. Kommentti: Valtiopäivävaltakirja.
  7. Tämä painovapausmietinnön luonnos ei ole säilynyt.
  8. pankin kuparitaaleria: seteleitä

Alkuperäisdokumentit

Alkukieli

[1]

Ädel och Höglärde Herr Magister.9

Under d:n 16. Februarii inhändigade jag Sälskapets Extractum protocolli10 om mitt antagande bland Sälskapets ledamöter jemte bijfogade Heders teknet för hwilcka jag aflägger en ödmiuk tacksejelse och önskar at så deruti kunna deltaga, at jag ei må[2] finnas dess förtroende owärdig. Åhåga felar mig ick[e] men saknas mig tid och styrcka at [upfy]lla mina skyldigheter så utbeder jag mig tilgift.11

Tidningarna äro rätt artiga.12

S[ty]cket om Tryckfriheten13 wed rätters Protoc[o]ller är af mycken wigt; jag arbetade mycket förra Riksdagen uti det ämnet, och ingen nött war hårdare at bijta på, än den at få Censor bort, och jag hade i Tryckfrihets utskottet föga bijträde i den puncten af Gynnare och wänner. Gudi låf! den är wunnen. Men at så mycket mera bekräfta denna frijhetens grundpelare skulle det tiena altför mycket, om samma Stora Deputations tryckfrihets- eller Tredie-Utskottets betänckande rörande Censuren14 skulle genom trycket blifwa allmänt. Ty deruti äro alla hufwudskäl[3] för Censuren uptagne och som jag håppas in compendio15 grundeligen beswarade. det är widlöftigare än at det kunde beqwämligen få rum uti Auroras Tidningar, men efter mitt tycke saknar allmänheten likwäl skälen til et så wälsignat Högsta Magtens beslut; och då wåra lagar icke hos oss äga bestånd efter det de oryggeligen fastställas, utan i mån af Allmänhetens öfwertygelse om deras nödwändighet och nytta så underställer jag i ödmiukhet, om icke Wärda Sälskapet genom någon notification behagade uti sina tidningar upmuntra någon Frihetens wän, at just i denna Riksdags början16 genom trycket göra samma betänckande allmänt. jag twiflar icke derpå at ju mången boktryckare funnos benägen dertil ty det papper saknar ei afsättning. Det finnes bland Stora Deputations handlingar, som ei äro[4] hemlige för 1765 och 66 års Riksdag inbundit med andra handlingar daterat i Junii el:r början af Julii månad 1766, jag såg det i Norrköping17 uti Riddare Hus Cancelliet, och tänkte extrahera det,18 men fick ei tid dertil. Conceptet ligger wäl dertil hemma i mina papper,19 men är ei correct eller avtentikt.20 särskilta vota21 därwed äro mycket widlöftiga, och af stora Deputation förkastad[e] och onödiga at tryckas men sielfwa betänckandet som bijföls tror jag ei med Ciceros styl22 göra öfwer 3 högst fyra arck trykt.

Waker mina Wärda Herrar för detta frihetens smycke, derpå hafwa Edra Tidningar, derpå har ock hela wår Frihet sitt bestånd. Härjemte följer til Sälskapets uprättande och bestånd per Banco Ett Hundrade daler K:mt af den som med ömmaste känslor för Gud, Konung, Sälskapet och Fädernes landet framhärdar at wara Ädle och Höglärde Herr Magisterns

[ö]dmiuke tjenare

[A]nders Chydenius.

GCarleby d:n 26: Martii

1771.


  1. Herr Magister: Henrik Gabriel Porthan
  2. Extractum protocolli: lat. protokollsutdrag
  3. utbeder jag mig tilgift: ber jag om förlåtelse
  4. Tidningarna äro rätt artiga: Porthan hade sannolikt skickat Chydenius något eller några nummer av Aurorasällskapets tidning Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo som Chydenius här berömmer.
  5. S[ty]cket om Tryckfriheten: I Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, nr 3–4/1771 (14 och 28.2.1771), publicerades pseudonymen Misocryptus Phileleutherius artikel om oklarheter kring tolkningen av tryckfrihetsförordningen. Det påstods att rättsprotokoll endast lämnades ut mot löfte om tryckning, vilket i praktiken betydde att tryckkostnaderna utgjorde ett hinder för handlingarnas offentlighet. Se kommentaren.
  6. Tredie-Utskottets betänckande rörande Censuren: se Betänkande om tryckfriheten 1766
  7. in compendio: lat. i sammandrag
  8. i denna Riksdags början: åsyftar riksdagen 1771–1772 i Stockholm, som inleddes den 19 juni 1771
  9. jag såg det i Norrköping: Chydenius reste till Norrköping för att delta i riksdagen 1769–1770 därstädes, men var tvungen att återvända hem då hans fullmakt inte godkändes. Se Kommentar till Riksdagsfullmakt
  10. extrahera det: göra ett utdrag av det
  11. Konceptet till betänkandet har inte bevarats.
  12. autentiskt
  13. särskilta vota: enskilda riksdagsledamöters skriftliga inlägg om avvikande åsikt i frågan
  14. Ciceros styl: benämning på ett medelstort typsnitt

Suomi

[1]

Jalo ja korkeasti oppinut herra maisteri.23

Helmikuun 16. päivänä vastaanotin seuran pöytäkirjanotteen koskien valintaani seuran jäseneksi ja sen liitteenä olleen kunniamerkin. Näistä esitän nöyrän kiitoksen ja toivon voivani osallistua seuran toimintaan siten, että minua[2] pidetään sen luottamuksen arvoisena. Halua minulla on, mutta jos minulla ei ole aikaa ja voimia velvollisuuksieni täyttämiseksi, niin pyydän itselleni anteeksiantoa.

Lehdet24 ovat melko onnistuneita.

Tuomioistuinten pöytäkirjojen painovapautta koskeva kappale25 on hyvin tärkeä. Työskentelin paljon sen aiheen parissa viime valtiopäivillä, eikä ollut kovempaa pähkinää purtavaksi kuin se, että sensori saatiin poistettua, ja painovapausvaliokunnassa en saanut juurikaan tukea suosijoilta ja ystäviltä. Se on kuitenkin saavutettu, Jumalan kiitos! Mutta vielä paljon enemmän tätä vapauden peruspilaria vahvistaisi se, että kyseisen suuren deputaation painovapaus- eli kolmannen valiokunnan mietintö sensuurista26 julkaistaisiin painosta, sillä siinä on käyty läpi kaikki[3] pääasialliset perustelut sensuurin puolesta, ja toivoakseni niihin on tiiviisti ja perusteellisesti vastattu. Se on liian laaja mahtuakseen mukavasti Aurora-seuran lehteen, mutta mielestäni yleisö ei kuitenkaan ole saanut tietää tämän korkeimman vallan siunatun päätöksen perusteluja. Täällä meillä lait eivät saa pysyvyyttä siitä, että ne on säädettäessä todettu järkkymättömiksi, vaan siitä, miten vakuuttunut yleisö on niiden välttämättömyydestä ja hyödyllisyydestä. Siksi esitän nöyrästi, että arvoisa seura lehdessään julkaisemallaan ilmoituksella rohkaisisi jotakin vapauden ystävää juuri näiden valtiopäivien27 alussa julkaisemaan mainitun mietinnön yleisön luettavaksi. Epäilemättä moni kirjanpainaja olisi halukas tähän, koska sillä paperilla olisi menekkiä. Se on suuren deputaation vuosien 1765–1766 valtiopäivien asiakirjoissa, jotka eivät ole[4] salaisia, sidottuna muiden kesäkuussa tai heinäkuun alussa 1766 päivättyjen asiakirjojen yhteyteen. Näin sen Norrköpingissä28 ritarihuoneen kansliassa ja aioin tehdä siitä otteen, mutta minulla ei ollut siihen aikaa. Sen konsepti on toki kotona papereitteni joukossa,29 mutta se ei ole virheetön eikä vastaa lopullista. Siihen liittyvät eriävät mielipiteet ovat hyvin laajoja, ja suuri deputaatio on ne hylännyt, joten niiden painattaminen on tarpeetonta. Mutta itse hyväksytty mietintö ei luullakseni ole kuin kolme tai korkeintaan neljä arkkia cicerokirjasimella painettuna.

Huolehtikaa, arvoisat herrat, tästä vapauden jalokivestä, siitä riippuu lehtenne ja myös koko vapautemme säilyminen.

Tämän ohessa seuraa sata pankin kuparitaaleria30 seuran perustamista ja jatkuvuutta varten häneltä, joka hellimmin tuntein Jumalaa, kuningasta, seuraa ja isänmaata kohtaan on säilyvä jalon ja korkeasti oppineen herra maisterin nöyränä palvelijana.

Anders Chydenius

Kokkolassa 26. maaliskuuta 1771

Suom. Veli-Matti Pussinen


  1. Henrik Gabriel Porthan
  2. Porthan oli todennäköisesti lähettänyt Chydeniukselle joitakin Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo -lehden numeroita.
  3. Tuomioistuinten pöytäkirjojen painovapautta koskeva kappale: Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo -lehden numeroissa 3–4/1771 (14. ja 28.2.1771) ilmestyi nimimerkin Misocryptus Phileleutherius kirjoittama artikkeli, joka käsitteli painovapausasetuksen tulkinnassa ilmenneitä epäselvyyksiä: tuomioistuinten pöytäkirjoja kerrottiin luovutettavan vain, jos vastaanottajat sitoutuivat painattamaan ne, jolloin kustannukset käytännössä estivät asiakirjojen saamisen. Ks. Kommentti: Kirje Porthanille 26.3.1771.
  4. kolmannen valiokunnan mietintö sensuurista: ks. Painovapausmietintö 1766
  5. näiden valtiopäivien: vuosien 1771–1772 valtiopäivät, jotka avattiin Tukholmassa 19.6.1771
  6. Näin sen Norrköpingissä: Chydenius matkusti Norrköpingiin 1769 osallistuakseen valtiopäiville, mutta joutui palaamaan kotiin, kun hänen valtakirjaansa ei hyväksytty. Ks. Kommentti: Valtiopäivävaltakirja.
  7. Tämä painovapausmietinnön luonnos ei ole säilynyt.
  8. pankin kuparitaaleria: seteleitä

Englanti

Unfortunately this content isn't available in English

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: