Edellinen jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 7
Seuraava jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 9
§ 8. Muiden tapulikaupunkien, Kokkolan ja Oulun ja niihin rajoittuvien Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren ja Raahen merikaupunkien olosuhteet ovat sitä vastoin täysin erilaiset. Nämä kaupungit toimittavat ennen kaikkea koko valtakuntaan kaikkein parhainta tervaa ja pikeä, ja vastaavat pääosin tämän tuotteen viennistä ulkomaille, myös Tukholman kautta. Täällä valmistetaan lautoja ja myös rautaa on saatavilla. Tämän maakunnan pitäjät työntyvät[2/285] 15–20 peninkulmaa sisämaahan, ja vielä kauempana on suuri ja hedelmällinen, mutta liiketoiminnan vähäisyyden takia viljelemätön Savon lääni ja Hämeen läänin itäosa, jotka eivät pysty saamaan kaikkia tarpeitaan Turusta, Helsingistä ja Porvoosta, vaan joutuvat turvautumaan näihin pohjoisen Pohjanmaan kaupunkeihin saadakseen suolansa, ja tuottavat vuorostaan niille viljaa ja elintarvikkeita. Suolan kuljetusmatkat niihin tapulikaupungista reellä ovat silti 20, 30 jopa 40 peninkulmaa. Kenellä silloin olisi niin kova sydän, että vielä lisäisi kiviä tähän kuormaan ja useimmilla mutkilla entisestään vaikeuttaisi heille välttämättömän tarvikkeen saamista? Kaupunkeihin rajoittuvat lähimmät pitäjät, jotka eivät enää ole voineet pysyä tietämättöminä tästä kuninkaallisen majesteetin armollisesta muutoksesta, ovat jo järkyttyneinä kyselleet tästä asiasta, koska ovat viimeksi kuluneen kauppavapauden aikana huomanneet sen välittömän vaikutuksen omaan menestykseensä ja hyvinvointiinsa. Mitä levottomuutta tämä tuleekaan herättämään vielä kaukaisemmilla seuduilla?
§. 8. Twärtom är helt annan beskaffenhet med de öfrige Stapel-Städerne, Gamla Carleby och Uhleåborg och de til dem stötande1 Sjö-Städer NyCarleby, Jacobstad och Brahestad. Dessa äro de, som förse förnämligast hela Riket med den bästa Tjära och Beck, och utgöra2 hufwud-exporten af denna Wara til Utlänningar, äfwen från Stockholm: Här tilwerkas Bräder, här gifwes tilgång på Järn, här stöta Sockne-skatorne3 af detta Höfdinge[2/285]döme til 15 a 20 mil upåt Landet, och ännu längre up, ligger det stora och frucktsamma, men af brist på rörelse oupodlade Sawolax- och östra ändan af Tawastehus Läner, som icke hinna til at få sina behofwer från Åbo, Helsingfors och Borgo, utan nödgas tillita dessa Norra Österbottniska Städer om sitt Salt och förse dem däremot med Spannemål och Victualier. Deras transport med Saltet up ifrån Stapel-Staden på Släda, blifwer ändock til 20, 30 a 40 mil. Hwem kunde då äga nog hårdt hjärta, at lägga sten på denna börda och genom flera omgångar,4 än mera gravera deras nödtorfs-wara? De närmaste til Städerne stötande Socknar, som icke längre kunnat wara i okunnoghet om denna Kongl. Maj:ts Nådiga ändring, hafwa redan med bestörtning frågat efter denna sak, då de under nästförflutne Handelsfrihets-tiden märkt dess omedelbara werkan på deras upkomst och wälmåga. Hwad oro skall sådant då icke wäcka hos de än mera aflägsna?
§ 8. Muiden tapulikaupunkien, Kokkolan ja Oulun ja niihin rajoittuvien Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren ja Raahen merikaupunkien olosuhteet ovat sitä vastoin täysin erilaiset. Nämä kaupungit toimittavat ennen kaikkea koko valtakuntaan kaikkein parhainta tervaa ja pikeä, ja vastaavat pääosin tämän tuotteen viennistä ulkomaille, myös Tukholman kautta. Täällä valmistetaan lautoja ja myös rautaa on saatavilla. Tämän maakunnan pitäjät työntyvät[2/285] 15–20 peninkulmaa sisämaahan, ja vielä kauempana on suuri ja hedelmällinen, mutta liiketoiminnan vähäisyyden takia viljelemätön Savon lääni ja Hämeen läänin itäosa, jotka eivät pysty saamaan kaikkia tarpeitaan Turusta, Helsingistä ja Porvoosta, vaan joutuvat turvautumaan näihin pohjoisen Pohjanmaan kaupunkeihin saadakseen suolansa, ja tuottavat vuorostaan niille viljaa ja elintarvikkeita. Suolan kuljetusmatkat niihin tapulikaupungista reellä ovat silti 20, 30 jopa 40 peninkulmaa. Kenellä silloin olisi niin kova sydän, että vielä lisäisi kiviä tähän kuormaan ja useimmilla mutkilla entisestään vaikeuttaisi heille välttämättömän tarvikkeen saamista? Kaupunkeihin rajoittuvat lähimmät pitäjät, jotka eivät enää ole voineet pysyä tietämättöminä tästä kuninkaallisen majesteetin armollisesta muutoksesta, ovat jo järkyttyneinä kyselleet tästä asiasta, koska ovat viimeksi kuluneen kauppavapauden aikana huomanneet sen välittömän vaikutuksen omaan menestykseensä ja hyvinvointiinsa. Mitä levottomuutta tämä tuleekaan herättämään vielä kaukaisemmilla seuduilla?
Unfortunately this content isn't available in English
§. 8. Twärtom är helt annan beskaffenhet med de öfrige Stapel-Städerne, Gamla Carleby och Uhleåborg och de til dem stötande5 Sjö-Städer NyCarleby, Jacobstad och Brahestad. Dessa äro de, som förse förnämligast hela Riket med den bästa Tjära och Beck, och utgöra6 hufwud-exporten af denna Wara til Utlänningar, äfwen från Stockholm: Här tilwerkas Bräder, här gifwes tilgång på Järn, här stöta Sockne-skatorne7 af detta Höfdinge[2/285]döme til 15 a 20 mil upåt Landet, och ännu längre up, ligger det stora och frucktsamma, men af brist på rörelse oupodlade Sawolax- och östra ändan af Tawastehus Läner, som icke hinna til at få sina behofwer från Åbo, Helsingfors och Borgo, utan nödgas tillita dessa Norra Österbottniska Städer om sitt Salt och förse dem däremot med Spannemål och Victualier. Deras transport med Saltet up ifrån Stapel-Staden på Släda, blifwer ändock til 20, 30 a 40 mil. Hwem kunde då äga nog hårdt hjärta, at lägga sten på denna börda och genom flera omgångar,8 än mera gravera deras nödtorfs-wara? De närmaste til Städerne stötande Socknar, som icke längre kunnat wara i okunnoghet om denna Kongl. Maj:ts Nådiga ändring, hafwa redan med bestörtning frågat efter denna sak, då de under nästförflutne Handelsfrihets-tiden märkt dess omedelbara werkan på deras upkomst och wälmåga. Hwad oro skall sådant då icke wäcka hos de än mera aflägsna?
§ 8. Muiden tapulikaupunkien, Kokkolan ja Oulun ja niihin rajoittuvien Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren ja Raahen merikaupunkien olosuhteet ovat sitä vastoin täysin erilaiset. Nämä kaupungit toimittavat ennen kaikkea koko valtakuntaan kaikkein parhainta tervaa ja pikeä, ja vastaavat pääosin tämän tuotteen viennistä ulkomaille, myös Tukholman kautta. Täällä valmistetaan lautoja ja myös rautaa on saatavilla. Tämän maakunnan pitäjät työntyvät[2/285] 15–20 peninkulmaa sisämaahan, ja vielä kauempana on suuri ja hedelmällinen, mutta liiketoiminnan vähäisyyden takia viljelemätön Savon lääni ja Hämeen läänin itäosa, jotka eivät pysty saamaan kaikkia tarpeitaan Turusta, Helsingistä ja Porvoosta, vaan joutuvat turvautumaan näihin pohjoisen Pohjanmaan kaupunkeihin saadakseen suolansa, ja tuottavat vuorostaan niille viljaa ja elintarvikkeita. Suolan kuljetusmatkat niihin tapulikaupungista reellä ovat silti 20, 30 jopa 40 peninkulmaa. Kenellä silloin olisi niin kova sydän, että vielä lisäisi kiviä tähän kuormaan ja useimmilla mutkilla entisestään vaikeuttaisi heille välttämättömän tarvikkeen saamista? Kaupunkeihin rajoittuvat lähimmät pitäjät, jotka eivät enää ole voineet pysyä tietämättöminä tästä kuninkaallisen majesteetin armollisesta muutoksesta, ovat jo järkyttyneinä kyselleet tästä asiasta, koska ovat viimeksi kuluneen kauppavapauden aikana huomanneet sen välittömän vaikutuksen omaan menestykseensä ja hyvinvointiinsa. Mitä levottomuutta tämä tuleekaan herättämään vielä kaukaisemmilla seuduilla?
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 7
Seuraava jakso: Purjehdusvapauden muutos, § 9
paikat: Helsinki Hämeen lääni Kokkola Oulu Pietarsaari Pohjanmaa Porvoo Raahe Savon ja Kymenkartanon lääni Turku Uusikaarlepyy
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: